Helsingin kaupungintalo
| Helsingin kaupungintalo Helsingfors stadshus |
|
|---|---|
 |
|
| Osoite | Pohjoisesplanadi 11–13 |
| Sijainti | Kruununhaka, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1833 |
| Suunnittelija |
Carl Ludvig Engel muutokset 1960-luvulla Aarno Ruusuvuori |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
 |
|
Helsingin kaupungintalo on Helsingin kaupungin keskeisin hallinto- ja edustusrakennus, joka sijaitsee Kruununhaan kaupunginosassa Kauppatorin varrella, osoitteessa Pohjoisesplanadi 11–13. Rakennuksessa sijaitsevat muun muassa Helsingin pormestarin ja apulaispormestarien toimistot sekä Helsingin kaupunginvaltuuston ja Helsingin kaupunginhallituksen kokoustilat. Se on osa Leijonan korttelia eli niin kutsuttua Kaupungintalokorttelia, jonka kaikki rakennukset ovat kaupunginhallinnon käytössä.
Vuonna 1833 valmistunut, arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus on osa Helsingin historiallista empirekeskustaa. Rakennuksen alkuperäinen käyttäjä oli Hotelli Seurahuone, ja kaupungintalona se on toiminut vuodesta 1913. 1960-luvulla rakennuksen sisätilat uudistettiin radikaalisti arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan.[1]
Kaupungintalon historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Helsingistä 1800-luvun alussa ryhdyttiin rakentamaan Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkia, Johan Albrecht Ehrenström suunnitteli sille uuden asemakaavan ja Carl Ludvig Engel piirsi sen tärkeimmät julkiset rakennukset. Hallinto- ja yliopistorakennusten, kirkkojen ja kasarmien lisäksi Ehrenström varasi asemakaavassaan paikan myös seurahuonerakennukselle, joka sisältäisi hotellin ja teatterin ja toimisi Helsingin huvielämän keskuksena. Seurahuoneen paikaksi oli alun perin määrätty Kasarmitorin etelälaita, mutta kun tämä tontti jouduttiin luovuttamaan Kaartin kasarmille, Ehrenström määräsi uudeksi paikaksi Kauppatorin pohjoislaidan.[2]
.jpg)
Hotelli Seurahuone oli 1800-luvun Helsingin huvielämän keskus. Siellä sai kantaesityksensä Jean Sibeliuksen Karelia-sarja vuonna 1894, sekä vuonna 1896 Sibeliuksen ainoa ooppera Neito tornissa. Samana vuonna Lumièren veljekset järjestivät rakennuksessa Suomen ensimmäisen elokuvanäytöksen.lähde?
Seurahuone toimi rakennuksessa vuoteen 1913 saakka. Helsingin kaupunki oli sen tontin lunastanut itselleen jo aiemmin, vuonna 1901, aikeenaan rakentaa sille uusi kaupungintalo. Rakennus olikin purku-uhan alla, mutta se päätettiin lopulta kuitenkin säilyttää ja mukauttaa uuteen käyttötarkoitukseensa, kaupungintaloksi.lähde?
Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui rakennuksessa vuosina 1932–1965. Nykyisin valtuuston kokoussali on saman korttelin keskelle rakennetussa uudisrakennuksessa.lähde?
Kaupungintalon sisätilat rakennettiin lähes kokonaan uusiksi arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmien mukaan vuosina 1965–1970. Entisellään säilyivät ainoastaan julkisivu, juhlasali sekä sisääntuloaulan pylväikkö.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin kaupungintalokortteli (Arkistoitu – Internet Archive)
- Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]