Ero sivun ”Vihti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pois korjattava kuvitus
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 218: Rivi 218:
* [[Johan Venninen]], sokea mies
* [[Johan Venninen]], sokea mies
* [[Lassi Virtanen]], [[Suomen Kansallisooppera|kansallisoopperan]] laulusolisti
* [[Lassi Virtanen]], [[Suomen Kansallisooppera|kansallisoopperan]] laulusolisti
* [[The Krazy]], [[Nummelalainen rapduo]]

== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

Versio 19. kesäkuuta 2013 kello 03.47

Vihti
Vichtis

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°25′00″N, 24°19′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 927
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 567,06 km²
201:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 522,01 km²
– sisävesi 45,05 km²
Väkiluku 28 747
37:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 55,07 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,2 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 19,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 91,4 %
– ruotsinkielisiä 1,7 %
– muut 6,9 %
Kunnallisvero 7,80 %
273:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Sami Miettinen [6]
Kunnanvaltuusto 43 paikkaa
  2009–2012[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • PS
 • Muut
12
11
9
3
3
2
2
1
www.vihti.fi

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 747 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 55,07 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta[8]

Vihdin naapurikunnat ovat pohjoisesta myötäpäivään Karkkila, Loppi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Lohja.

Historia

Maalaismaisemaa Vihdissä

Kunta perustettiin vuonna 1867. Vanhimmat kirjalliset merkinnät siitä ovat vuodelta 1433, mutta kunta laskee ikänsä Vihdin seurakunnan perustamisesta vuodesta 1507, jolloin ensimmäinen tunnettu kirkkoherra nimitettiin. Tuolta ajalta on myös tiedossa ensimmäisten säteritilojen perustaminen ja kirkon rakentaminen.

Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi ja muinaiseen aikaan se oli merenlahti. Näihin aikoihin järvi oli samalla tasolla merenpinnan kanssa ja oli merkittävä kulkureitti Hämeeseen. Aikojen alussa erämatkaajien reitit kulkivat Vihdin läpi ja historian alussa Vihti sijaitsi rosvo- ja viikinkireittien läheisyydessä, hiisien ja jättiläisten vartioiman Noidanmaan raja-alueella. Nykyään Hiidenvesi ja Lohjanjärvi muodostavat muuten vähävetisen Uudenmaan laajimman vesistöalueen, josta pääsee kanootilla aina Itämerelle saakka.

Väkiluvun kehitys

Väkiluku kasvaa jatkuvasti Helsingin läheisyyden ansiosta. Erityisesti lapsiperheet ovat 2000-luvulla muuttaneet ahkerasti Vihtiin, kuten muihinkin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

  • 1749 - 1 403
  • 1850 - 5 376
  • 1950 - 11 003
  • 2004 - 25 414
  • 2011 - 28 544 (31.10.2011)

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vihdin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 16 871
1985
  
 19 267
1990
  
 21 648
1995
  
 22 895
2000
  
 23 858
2005
  
 25 935
2010
  
 28 311
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Maantiede

Vihti sijaitsee Hiidenveden rannalla. Nummelan toisella puolella on Hiidenvesi ja toisella Enäjärvi.

Taajamia Vihdin kunnassa, asukasluvut 2005:

  • Nummela 13 026 - Vihdin kuntakeskus
  • Vihdin kirkonkylä 6 360
  • Ojakkala 2 530
  • Otalampi 519
  • Pienemmät taajamat ja haja-asutusalueet 3 309

Kyliä

Haapkylä, Haimoo, Huhmari, Hulttila, Hynnälä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Irjala, Jokikunta, Jättölä, Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Kirkonkylä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Metsäkylä, Merramäki, Moksi, Niemenkylä, Niemi, Niuhala, Nummela, Oinasjoki, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Otalampi, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Pietilä, Pääkslahti, Ridal, Ruskela, Salmi, Selki, Siippoo, Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Vanjärvi, Veikkola, Vesikansa, Vihtijärvi, Vähäkylä

Kartanoita

Vihdin huomattavimpia kartanoita ovat Härkälä, Irjala, Kirvelä, Kotkaniemi, Kourla, Lahnus, Olkkala, Salmi, Suontaan Hovi, Tervalampi, Hiiskula, Vanjärvi ja Tuohilampi.[10]

Ilmasto

Pakkasennätys on helmikuussa 1985 mitattu -41.7°C ja lämpöennätys +33.8°C, joka mitattiin heinäkuussa 2010.

Vihdin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2,5 −2,7 1,8 8,7 15,9 19,6 22,4 20,5 14,8 8,5 2,4 −0,9 ka. 9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,5 −11,1 −7,3 −1,5 2,6 7,1 9,8 8,8 4,8 1,5 −2,9 −7,4 ka. −0,4
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,6 −6,5 −2,6 3,5 9,8 14 16,7 14,8 9,8 5,0 0 −3,8 ka. 4,6
Sademäärä (mm) 52 35 37 28 38 58 70 83 60 70 64 52 Σ 647
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−2,5
−9,5
−2,7
−11,1
1,8
−7,3
8,7
−1,5
15,9
2,6
19,6
7,1
22,4
9,8
20,5
8,8
14,8
4,8
8,5
1,5
2,4
−2,9
−0,9
−7,4
S
a
d
a
n
t
a 		52
35
37
28
38
58
70
83
60
70
64
52


Hallinto

Päätösvaltaa kunnassa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema kunnanvaltuusto sekä sen valitsemat hallitus ja lautakunnat. Päätöksiä valmistelee ja toimeenpanee kunnan henkilöstö. Käytännön toiminnan helpottamiseksi toimielimet ovat siirtäneet omaa päätösvaltaansa kunnan viranhaltijoille, linjakysymyksistä ja suurista hankkeista päättävät luottamushenkilöt. Toimielimiä ovat kasvatus- ja koulutus-, keskusvaali-, kulttuuri- ja kansalaistoiminnan-, liikunta-, nuoriso-, perusturva-, tarkastus-, tekninen- ja ympäristölautakunta. Lisäksi nuorten asiaa Vihdissä ajaa Uudenmaan vanhin nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna 1997.

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin, ja Karkkilan vaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestystä. Käytetyn järjestelmän ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden määräykseen uusia vaalit[11][12][13]. Vaalit uusittiin 6.9.2009.

Liikenneyhteydet

Muijalan eritasoliittymä

Vihti sijaitsee Turkuun johtavan valtatien 1 eli E18-tien varressa Helsingin luoteispuolella ja Lohjan koillispuolella. Lisäksi sen läpi kulkee valtatie 2 Poriin. Matka Helsinkiin on pitempi kuin kehyskunnista keskimäärin.

Busseja Helsingistä Nummelaan ja kirkonkylälle kulkee arkisin keskimäärin 30 minuutin välein. Matka Nummelaan ja Vihdin kirkonkylälle Helsingistä kestää noin 40 minuuttia. Bussitarjontaa on myös kunnan sisällä ja Lohjan sekä Karkkilan suuntaan, eniten arkisin kouluvuoden aikana. Raideyhteys on Hanko-Riihimäki-radalle, jolla liikennöi tavarajunia.

Nummelaan rakennettiin lentokenttä välirauhan aikaan. Se oli sotilaskäytössä sota-ajan ja on 1950-luvulta alkaen ollut vilkas harrasteilmailun, erityisesti purjelennon, tukipaikka. Kenttä rakennettiin Nummelanharjulle, ja sen ympäristössä on vielä runsaasti sodanaikaisia juoksuhautoja ja lentokoneiden suojapaikkoja. Talvina 2007, 2008, 2009 ja 2010 kentälle tehtiin luistinrata.

Välimatkat

Tunnettuja paikkoja

Kuuluisia vihtiläisiä

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kunnanjohtaja Vihdin kunta. Viitattu 03.04.2012.
  7. ↑ Vihti – Kunnanvaltuusto Vihdin kunta. Viitattu 27.12.2009.
  8. ↑ http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/region_cities/city_urban/city_maps/FI
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. ↑ Myllyniemi, Seppo: Vihdin historia 1800-1918, s. 36-57. Vihti: Vihdin kunta, 1990. ISBN 952-9056-0-1.
  11. ↑ Miska Rantanen: Vaalivalitus: Äänestyskone hyytyi tositilanteessa minuuteiksi 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  12. ↑ Miska Rantanen: Painoin OK - mitään ei tapahtunut 11.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.
  13. ↑ KHO: KHO:2009:39 9.4.2009. KHO. Viitattu 13. huhtikuuta 2009.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihti.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vihti&oldid=13333552”