United World Colleges

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. heinäkuuta 2018 kello 15.16 käyttäjän AshleeCrane (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 28. heinäkuuta 2018, perustui tähän versioon.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: ei kunnon määritelmää. Mielipiteitä ja ei-neutraaleja väitteitä ilman lähteitä ym

United World Colleges (tai UWC) on maailmanlaajuinen kansainvälisyyttä ja maailmanrauhaa korostava opetusliike, johon kuuluu 17 koulua, yli 150 kansallista komiteaa sekä lukuisia lyhytohjelmakursseja. Koulut sijaitsevat Walesissa, Italiassa, Norjassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Hollannissa, Intiassa, Hongkongissa, Singaporessa, Swazimaassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Costa Ricassa, Saksassa, Armeniassa, Thaimaassa sekä Japanissa. Kaikissa kouluissa 16–18-vuotias lukion ensimmäistä vuotta opiskeleva voi suorittaa IB-tutkinnon. Lisäksi Hollannin, Singaporen, Japanin ja Swazimaan kouluilla on lukion yhteydessä myös peruskoulu.

Opiskelijat UWC-kouluille valitaan heidän ansioiden ja potentiaalian perusteella. UWC-koulut ja kansalliset komiteoita tarjoavat stipendejä ja apurahoja, hyväksyen vain rajallisen määrän opinnoistaan itse maksavia opiskelijoita. UWC-liikkeen ideologiaan kuuluu erilaisten kulttuurien ymmärtäminen sekä palvelutoiminta. UWC-vuosien annista suuri osa muodostuu opiskelujen kanssa tasavertaisesta koulujen elämästä. Siihen kuuluu kulttuurien kohtaaminen, palvelutyön tekeminen, harrastaminen ja sosiaalinen elämä.

Historiaa

1950-luvun lopun kylmän sodan vuosina joukko eurooppalaisia kokoontui suunnittelemaan uudenlaista koulua, jossa kasvatusta käytettäisiin maailmanrauhan varmistamiseen. Heitä olivat keskitysleiriltä hengissä selvinnyt saksanjuutalainen kasvatustieteilijä Kurt Hahn, brittikenraali Lawrence Darwall ja lordi Louis Mountbatten. He halusivat eri maista tulevien nuorten kokoontuvan yhteen opiskelemaan muiden tärkeiden aineiden ohella kansainvälistä yhteisymmärrystä.[1]

Ensimmäinen tämän ajatuksen mukainen koulu oli Walesin eteläosaan vuonna 1962 perustettu Atlantic World College, jonka 16–19-vuotiaat opiskelijat ja henkilökunta osallistuvat paikalliseen meri- ja maastopelastustoimintaan sekä vanhusten ja vammaisten ystävätoimintaan. Nämä yhteisöpalvelut vievät jokaiselta opiskelijalta kaksi iltapäivää viikossa. Vasta 1970-luvulla opinto-ohjelmaan tuli varsinaisia rauhankasvatus- ja -tutkimuskursseja (peace studies) ja vuosittaisia kansainvälisten kysymysten teemapäiviä, joihin saivat osallistua myös ympäristön asukkaat ja muiden paikallisten koulujen oppilaat. Kurssien ja teemapäivien kehittämiseen osallistuivat Bradfordin ja Yorkin yliopistot.[1]

Tutkinto

UWC-kouluissa suoritetaan International Baccalaureate (IB) -tutkinto, joka on korkeakouluopintoihin oikeuttava tutkinto. IB-tutkinto vastaa suunnilleen suomalaista ylioppilastutkintoa. Tutkintoa varten opiskellaan kuutta ainetta, joihin syvennytään perusteellisemmin kuin suomalaisissa lukioissa. Lisäksi opiskellaan vuoden mittainen kurssi tiedonfilosofiaa sekä kirjoitetaan 4 000-sanainen essee itse valitusta aiheesta. Kaikki opetus on englanninkielistä äidinkielen ja muiden vieraiden kielten tunteja lukuun ottamatta.

Atlantic College kehitteli ja otti IB-tutkinnon käyttöön ensimmäisenä 1970-luvulla.[1] Nykyisin tutkinto on tunnustettu ja laajasti levinnyt ylioppilastutkintotasoinen kansainvälinen tutkinto. Sitä opetetaan lähes 1 500 koulussa ympäri maailmaa. Tutkinnon voi suorittaa myös joissain suomalaisessa kouluissa.

Suurin ero IB-tutkintoon tähtäävän opetuksen ja suomalaisen lukion välillä on ainemäärä. IB:ssa valitaan vain kuusi ainetta, joita sitten opiskellaan yleensä huomattavasti suomalaista tasoa syvemmin.

Pakollisia aineita on kuusi: kolme higher level- ja kolme standard level -tasoista. Aineiden vertailu suomalaiseen tasoon on vaikeaa, koska opetusohjelmat ja vaatimustasot vaihtelevat eri aineissa. Karkeasti ottaen standard aineet vastannevat suomalaista tasoa työmäärässä ja tietotasossa. Monet higher levelit sen sijaan syventävät aineen osaamista yliopiston alkuvuosiin verrattavalle tasolle.

Oppiaineita valitaan kuusi, yksi kustakin ryhmästä:

  • Ryhmä 1: A-kieli. Yleensä opiskelijan äidinkieli. UWC-kouluissa olleet suomenkieliset ovat suorittaneet A-kielenä joskus myös englantia ja ruotsia. Opiskelu sisältää kirjallisuuden suullista ja kirjallista analysointia.
  • Ryhmä 2: B-kieli. Joku vieras nykykieli. Tyypillisiä valintoja ovat englanti, italia, ranska, saksa, espanja, japani, mandariinikiina ja arabia.
  • Ryhmä 3: Yhteiskunnallinen aine. Koulusta riippuen valittavana on esimerkiksi historiaa, filosofiaa, kansantaloustiedettä, kehitysmaatutkimusta, maailman uskontoja ja maantietoa.
  • Ryhmä 4: Luonnontiede. Tyypillisiä valintoja ovat fysiikka, kemia, biologia ja ympäristötiede.
  • Ryhmä 5: Matematiikka. Valittavana on neljä eri tasoista kurssia, joista vaikein on otettava erikseen. (Maths Studies, Mathematics SL/HL, Further Mathematics)
  • Ryhmä 6: Toinen aine ryhmistä 1–5 tai joku muu, esimerkiksi musiikki, kuvaamataito, ilmaisutaito, teatteri, yliopistotason matematiikka tai ylimääräinen kieli.

Opiskelija valitsee itse aineensa koulun ainetarjonnasta, jolloin tutkinnon voi rakentaa yksilöllisesti omien taipumuksien, kiinnostuksen ja suunnitelmien mukaan.

Suomalaiseen koulujärjestelmään verrattuna työskentely on itsenäisempää ja valinnaisempaa. Yhteiskunnallisissa aineissa kirjoitetaan paljon esseitä, luonnontieteissä keskeinen rooli on käytännön laboratoriotöillä, kielten opiskelussa keskitytään suulliseen ilmaisuun ja kirjallisuuteen. Luokkakoot ovat pieniä, ja jokaisella on oma tutorinsa, joka seuraa opiskelun etenemistä.

IB arvioidaan asteikolla yhdestä seitsemään. Alin hyväksytty arvosana on nelonen. Seitsemän on huippuarvosana, jolle ei suomalaisessa asteikossa löydy vertailukohtaa. Tutkinnon enimmäispistemäärä on 45 pistettä, alin hyväksytty 24. Pääosan arvosanoista muodostavat toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä tutkielmista osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa.

IB-tutkinto hyväksytään yliopistoissa eri puolilla maailmaa. Suomessa IB-tutkinto rinnastetaan suoraan suomalaiseen ylioppilastutkintoon.

Stipendit

Suomen oppilasvalinnan UWC-kouluihin suorittaa Suomen UWC-yhdistys yhdessä UWC-toimikunnan kanssa. Stipendihakemuksien määrä vuosittain on noin 150. Stipendejä myönnetään vuosittain kymmenkunta. Suomesta lähetettiin vuonna 2013 13 stipendiaattia eri UWC-kouluihin. [2] Hakemuksia tuli yhteensä 156.

Suomalaisopiskelijoita on valitty UWC-kouluihin vuodesta 1966 lähtien. Ensimmäiset stipendiaatit lähtivät Walesiin Atlantic Collegeen. Stipendit on myöntänyt ja rahoittanut alusta saakka Suomen Kulttuurirahasto, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö vuodesta 1971 vuoteen 2002 saakka, ja vuodesta 1998 alkaen rahoitukseen on osallistunut myös Svenska Kulturfonden.

Tunnettuja suomalaisia stipendiaatteja ja valintavuosi

Muut tunnettuja stipendiaatteja ja valintavuosi

Lähteet

  1. ↑ a b c Ahonen, Sirkka: ”United World Colleges”, Maailman koulut, s. 104–106. Toim. Virtanen, Lyyli & Ronkonen, Lyyli. Gaudeamus, 1984. ISBN 951-662-353-0.
  2. ↑ Suomen Kulttuurirahasto

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=United_World_Colleges&oldid=17463272”