Ruskeala
| Ruskeala | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Sortavalan kihlakunta |
| Kuntanumero | 703 |
| Perustettu | 17211 |
| – emäpitäjä | Kitee |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
519,00 km² [1] (12.3.1940) |
| – maa | 412,90 km² |
| – sisävesi | 106,10 km² |
| Väkiluku |
6 938 [2] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 16,8 as./km² |
|
1 Seurakunnan perustamisvuosi |
|
Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Keskusta sijaitsee Petroskoi-Värtsilä-tien varrella.
Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412,9 km² ja asukasluku 6 602 (1939). Ruskealan alue sijaitsee Jänisjärven länsipuolella vaihtelevassa maisemassa, jonka korkeuserot ovat suuria. Ruskealan väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Pohjois-Karjalaan seuraaviin kuntiin: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Pielisensuu, Polvijärvi ja Rääkkylä.[3]
Marmorilouhos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruskeala tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin vuonna 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa Pietarin Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Marmorilouhos on lopetettu. Vanhasta, veden täyttämästä kaivoksesta on tullut alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Se on myös sukeltajien suosima paikka. Siitä käytetään nimeä Vuoripuisto.[4]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Jaakima, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Ruskeala, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin.[5]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, missä se kuuluu pääosin Sortavalan piirin Kaalamon maalaiskuntaan. Entisessä kirkonkylässä Ruskealassa toimii aktiivinen luterilainen seurakunta.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ruskiala Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä. -
Marmorilouhoksen köysirata toukokuussa 2016. -
Ruskealan marmorilouhos on nykyään suosittu turistikohde (2016). -
Ruskealan kirkon rauniot. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1940. -
Ruskealan puistoalue
_15.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruskeala LuovutettuKarjala.fi
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Ruskeala - pitäjä Karjalassa karjalanliitto.fi. Karjalan liitto ry. Viitattu 20.12.2023.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruskealan marmorilouhoksen järveä lennokilla kuvattuna, YouTube
- Kotimaista kaivosteollisuutta. Kuvia Ruskealan kalkkikivilouhokselta, Suomen Kuvalehti, 13.10.1928, nro 42, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Partanen, Katimari (toim.): Muistoja Alalammilta: kyläkirja Ruskealan pitäjän Kontiolahden kylästä. Alalammin ystävät -seura, 2002. ISBN 952-91-4868-2.
- Rautio, Martta (toim.): Muistoja Alalammilta: kyläkirja Ruskealan pitäjän Kontiolahden kylästä. Osa 2, Evakkokertomuksia. Oulu: Alalammin ystävät -seura, 2004. ISBN 952-91-8070-5.
- Selkimo, Kari: Bibliografia Ruskealae. Laaja luettelo Ruskealaan liittyvästä kirjallisuudesta.[1]