Näkövammaisten liitto
| Näkövammaisten liitto ry | |
|---|---|
|
Synskadades förbund rf
|
|
| Perustettu | 1928 |
| Toimiala | vammaisjärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toiminta-alue | valtakunnallinen |
| Puheenjohtaja | Kari Vähänen |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
.jpg)
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Näkövammaisten liitto ry (ruots. Synskadades förbund rf) on Suomen näkövammaisyhdistysten kattojärjestö, joka edistää ja valvoo sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii Suomessa asiantuntijana näkövammaisuuteen ja näkemiseen liittyvissä asioissa. Liiton tavoitteena on minimoida näkövamman haittavaikutuksia ja edistää näkövammaisten mahdollisuutta elää tasaveroista ja sisältörikasta elämää muiden kansalaisten tavoin. Järjestö on perustettu vuonna 1928. Näkövammaisten liitto on SOSTEn jäsenjärjestö.
Näkövammaisten liiton päätoimipaikkana on näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris Helsingin Itäkeskuksessa. [1]
Näkövammaisten liiton jäsenyhdistykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näkövammaisten liitolla on 23 jäsenyhdistystä. Näistä 14 on alueyhdistyksiä, jotka huolehtivat näkövammaisten asioista toiminta-alueellaan yleisyhdistyksinä. Alueellisten yhdistysten alaisuudessa toimii noin 100 paikallista alaosastoa. Valtakunnallisia toimialayhdistyksiä on 9, ja kukin niistä on erikoistunut tietyn erityistehtävän hoitamiseen koko valtakunnassa. Jäsenyhdistyksillä on noin 10 000 jäsentä.
Alueyhdistykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etelä-Savon Näkövammaiset ry
- Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
- Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry
- Kainuun Näkövammaiset ry
- Keski-Suomen Näkövammaiset ry
- Lapin Näkövammaiset ry
- Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry
- Pohjanmaan Näkövammaiset ry
- Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry
- Pohjois-Savon Näkövammaiset ry
- Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry
- Satakunnan Näkövammaiset ry
- Tampereen seudun Näkövammaiset ry
- Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry
Toimialayhdistykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry
- Näkövammaiset Käsityöntekijät ry
- Näkövammaisten Kirjastoyhdistys ry
- Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry
- Näkövammaiset lapset ry, www.silmatera.fi
- Opaskoirayhdistys ry
- Sokeainopetuksen Tuki ry
- Steleto ry
- Suomen Kuurosokeat ry
Näkövammaisten liiton tehtävät ja keskeiset tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näkövammaisten liiton tehtävänä on edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista hyvää elämää. Tätä tehtävää liitto toteuttaa
- toimimalla näkövammaisten oikeuksien edistäjänä ja valvojana
- toimimalla Suomessa asiantuntijana näkövammaisuuteen ja näkemiseen liittyvissä asioissa
- tuottamalla näkövammaisten palveluja
- tuottamalla näkövammaisten yhdessäolo- ja harrastepalveluja
- tukemalla jäsenyhdistystensä toimintaa
Suomessa on arviolta 50 000–60 000 näkövammaista. Heistä suurin osa on heikkonäköisiä ja alle 10 000 on sokeita.[2] Näkövammaisten liiton palvelut ovat kaikkien näkövammaisten käytettävissä, jäsenyydestä ja vamman vaikeusasteesta riippumatta.
Näkövammaistyön arvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näkövammaistyön päämääränä on yhteiskunta, jossa näkövammaisten elämänlaatu on hyvä, kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet ja näkövammainen ihminen voi elää omaehtoista, itsenäistä elämää ja toteuttaa itseään omien valintojensa mukaan.
Liiton tekemä työ perustuu arvoille, joita ovat:
- Luotettavuus: Toiminta on luotettavaa, avointa ja läpinäkyvää. Kuka tahansa liiton ja sen jäsenyhdistysten puoleen kääntyvä saa nopeasti asiantuntevaa tukea ja palvelua.
- Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus: Toiminnassa noudatetaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen periaatteita edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille ihmisille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Liitto asettuu aina heikommassa asemassa olevien puolelle.
- Osallisuus: Näkövammaisten tulee voida osallistua yhdenvertaisesti ja tarpeidensa mukaisesti yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä toimintaan.
- Turvallisuus: Näkövammaiset voivat elää itsenäisesti tuntematta fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä aiheutuvaa pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntoutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntoutus auttaa näkövammaisia suoriutumaan työstä, opiskelusta, harrastuksista ja muista jokapäiväisen elämän toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja omatoimisesti. Palveluja suunnataan myös omaisille, näkövammaisten henkilöiden kanssa läheisesti työskenteleville ja muille yleisten palvelujen työntekijöille.
Oikeuksienvalvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näkövammaisten liitto tekee esityksiä, antaa lausuntoja ja pitää yhteyksiä eri viranomais- ja päättäjätahoihin näkövammaisia koskevissa asioissa.
Ohjaus ja erityispalvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näkövammaisten liiton valtakunnalliset ja alueelliset työntekijät antavat neuvoja ja ohjausta sosiaaliturvaan, kuntoutukseen, apuvälineisiin, koulutukseen, työllisyyteen ym. näkövammaistoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Liiton hoidettavana on monet yhteiskunnan peruspalveluihin verrattavat näkövamaisten palvelut
- kuntoutuspalvelut lapsista vanhuksiin
- apuvälineiden maahantuomnti, myynti ja lainaus
- näkövammaisten työllisyyden tukeminen avoimille työmarkkinoille ja oma näkövammaisia työllistävä toiminta
- pistekirjoitus-, isokirjoitus- ja äänitemateriaalituotanto ja lehtien ym. painotuotteiden välittäminen tietotekniikkaa hyväksi käyttäen
- atk-koulutus ja -ohjaus
- opaskoirakoulutus
Yhdessäolo- ja harrastuspalvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näkövammaisten liitto ja sen jäsenyhdistykset ylläpitävät eri puolilla Suomea loma- ja kurssikeskuksia, jotka tarjoavat näkövammaisille mahdollisuuksia sekä kuntouttavaan että tavalliseen lomanviettoon. Liitto organisoi näkövammaisten nuorisotoimintaa sekä järjestää mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen. Alueelliset ja paikalliset yhdistykset pitävät kerhotilaisuuksia, järjestävät retkiä ja matkoja ja tuottavat äänilehtiä.
Kansainväliset yhteydet ja kehitysyhteistyö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näkövammaisten liiton kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on hankkia tietoa eri maiden näkövammaistyöstä oman maan näkövammaisten palvelujen parantamiseksi. Toisaalta yhteistyön tavoitteena on antaa muiden maiden näkövammaistyössä oleville tietoa suomalaisesta näkövammaistyöstä. Kehitysyhteistyössä pyritään soveltamaan omia kokemuksia ja osaamista näkövammaisten olosuhteiden parantamiseksi.
Näkövammaisten liitto on jäsenenä Maailman Sokeain Unionissaa (engl. World Blind Union) ja Euroopan Sokeain Unionissa (engl. European Blind Union). Pohjoismainen yhteistyö koordinoituu Pohjoismaisen yhteistyökomitean (ruots. Nordiska Samarbetskommitten) ja sen alaisten toimikuntien kautta.
Kehitysyhteistyötä on tehty 1960-luvulta lähtien. Kohdemaita ovat Etiopia ja Ecuador.
Näkövammaisten liiton historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäinen näkövammaisten hyväksi toimiva yhdistys perustettiin Helsingissä 29. tammikuuta 1887. Se oli nimeltään Sokeain Ystävät, ja jäsenet olivat toisaalta hyväntekeväisyydestä kiinnostuneita ruotsinkielisiä rouvia, toisaalta sokeainkoulujen opettajia. Ensimmäinen näkövammaisten itsensä muodostama yhdistys syntyi Helsingissä v. 1907 ja oli nimeltään Suomen Sokeain Liitto.
Sokeain Keskusliitto perustettiin 17 yhdistyksen yhteistyökokouksessa niiden kattojärjestöksi Säätytalossa Helsingissä 28.–29. tammikuuta 1928. Yhdistysrekisteriin keskusliitto merkittiin 15. lokakuuta 1928. Ensimmäinen johtokunta valitsi puheenjohtajakseen viipurilaisen Einar Juvosen. Muut ensimmäisen johtokunnan jäsenet olivat käsityöntekijä Lauri Koskinen, kauppias U. A. Mattsson, sokeainkoulun johtaja Juho Mustakallio ja varatuomari Einar Rotkirch.
Nimensä liitto muutti Näkövammaisten Keskusliitoksi 27. toukokuuta 1980.[3]
Vuoden 2016 alusta alkaen liiton nimi on ollut Näkövammaisten liitto ry [4]
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1928–1948: Einar Juvonen
- 1949: Oskari Lehtivaara
- 1950–1952: Vilho Ahre
- 1952–1961: Einar Juvonen
- 1961–1976: Eero Häkkinen
- 1976–1983: Pekka Mäkelä
- 1983–1985: Urpo Kuotola
- 1985–1995: Arvo Rintaluoma
- 1995–2004: Pentti Kivelä
- 2004–2016: Esko Jantunen
- 2016–2020: Sari Loijas
- 2020–2024: Kari Vähänen
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Rahoituksen lähde | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[5] | - | 14 000 € | 14 000 € | 14 000 € | 14 000 € | 14 000 € | 16 000 € |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.nkl.fi/iiris
- ↑ Näkövammaisten määrä Näkövammaisten Keskusliitto ry. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Näkövammaisten Keskusliiton historia Näkövammaisten liitto ry. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Tiedote 1.12.2015: Näkövammaisten Keskusliiton nimi muuttuu ja organisaatio uudistuu Näkövammaisten liitto ry. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Avustukset valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaan 23.5.2018. Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 23.5.2018.