Malaysia Airlinesin lento 17

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Malaysia Airlinesin lento 17
Onnettomuuskone elokuussa 2010.
Onnettomuuskone elokuussa 2010.
Yhteenveto
Päivämäärä 17. heinäkuuta 2014
Onnettomuustyyppi alasampuminen
Tapahtumapaikka Hrabove, Šah’tarskin piiri, Donetskin alue, Ukraina[1][2] 48°8′17″N, 38°38′20″E
Lähtöpaikka Schipholin kansainvälinen lentoasema, Alankomaat
Määränpää Kuala Lumpurin kansainvälinen lentoasema, Malesia
Kuolleita 298[3]
Eloonjääneitä 0
Lentokone
Konetyyppi Boeing 777-200ER
Lentoyhtiö Malaysia Airlines
Rekisteritunnus 9M-MRD
Matkustajia 283[3]
Miehistöä 15[3]

Malaysia Airlinesin lento 17 (MH17/MAS17) oli malesialaisen lentoyhtiö Malaysia Airlinesin reittilento Amsterdamista Kuala Lumpuriin. Se syöksyi Maahan Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014. Kone oli tyyppiä Boeing 777-200ER. Putoamispaikka sijaitsi Itä-Ukrainan Torezista pohjoiseen, Donetskin alueen Šah’tarskin piirin Hraboven kylän lähellä.[1][2] Ennen maahansyöksyä kone räjähti ilmassa tarkoituksellisesti ammuttuna. Kaikki koneessa olleet 283 matkustajaa ja 15 miehistön jäsentä kuolivat turmassa.[3]

Kansainvälinen tutkimusryhmä on todennut, että malesialaiskoneen pudottanut Buk-ohjus kuului Venäjän asevoimille.[4] Alankomaissa venäläinen Igor Girkin, joka toimi tapauksen aikaan Donetskin kansantasavallan puolustusministerinä, ja kaksi muuta henkilöä tuomittiin 2022 poissaolevina elinkautiseen vankeuteen.

Heti tapauksen jälkeen turman syistä käytiin väittelyjä, eikä alueella sotineet Ukrainan hallitus eikä Itä-Ukrainan separtistit tunnustaneet alasampumista. Pian alkoi kuitenkin tulla esille todisteita venäläisten ja separitistien osallisuudesta asiaan. Venäläiset pyrkivät laittamaan alasampumisen ukrainalaisten syyksi.

Koneen putoaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lento ja sen reitti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kone räjähti ja putosi Doneskista itään, Torezin lähellä 17.7.2014 kello 13.20.

MH17 oli Malaysia Airlinesin matkustajalento Amsterdamista Alankomaista Kuala Lumpuriin Malesiaan. Boeing 777-200ER -lentokone lähti Amsterdamissa sijaitsevalta Schipholin kansainväliseltä lentoasemalta kello 12.15 (UTC+2). Koneen oli määrä laskeutua Kuala Lumpurin kansainväliselle lentoasemalle 18. heinäkuuta kello 6.10 (UTC+8).[5]

Lento kulki lentosuunnitelmansa mukaisesti Ukrainan yli. Kone lensi noin 10 000 metrissä, kun se ylitti Venäjän tukemien separatiestien hallussa ollutta Itä-Ukrainaa, jossa käytiin sotaa Ukrainan hallituksen ja separitistien välillä. Samalla tutka-aluella oli Malaysian Airlinesin lennon kanssa kolme muutakin ulkomaalaista matkustajalentokonetta.[6]

Kello oli hieman vajaa 16.20 (UTC+3), kun henkilökunta otti rutiiniyhteyden sekä Ukrainan Dnipron että Venäjän Rostov-na-Donun lennonjohtajiin. Yhteys kuitenkin katkesi, mutta koneesta ei tullut hätämerkkiä. Kone katosi tutkilta noin kello 16.26.[6]

Kone syöksyi maahan Hraboven kylässä, joka sijaitsee Torezista pohjoiseen.[7] Turmakoneen matkustajista kuusi oli AIDS-tutkijoita matkalla 20. kansainväliseen AIDS-konferenssiin Australian Melbournessa.[8]

Kiistely pudottajasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Buk-ohjusjärjestelmän laukaisuvaunu.

Ukrainan turvallisuuspalvelu kertoi pian putoamisen jälkeen kaapanneensa kaksi puhelua, joissa venäläismieliset separatistit keskustelevat oletettavasti GRU:n upseerien kanssa siviililentokoneen alasampumisesta.[9] Myöhempien Bellingcat-ryhmän keräämien valokuvien ja videoiden mukaan Torezin seuduilla olisi ollut itään päin matkalla ollut Buk-ohjus.[10] Itä-Ukrainan separatisteihin kuuluvat henkilöt kuvasivat videon aivan onnettomuuden jälkeen. Nauhalta kuuluu: ”Siviilejä, siviilejä”.[11]

Venäläislähteet syyttivät Ukrainan hallitusta koneen tuhoamisesta, mutta teoriat Ukrainan hallinnon osallisuudesta MH17:n putoamiseen ovat jääneet heikolle pohjalle. Venäläisviestimet ovat jääneet kiinni muun muassa kuvamanipulaatioista.[12] Venäjän federaation yleisesikunnan tiedotustilaisuudessa puolestaan väitettiin, että Ukrainan ilmavoimien SU-25-hävittäjä (syytetty lennon alasampumisesta) kykenisi operoimaan 10 kilometrin reittilentokorkeudessa lyhytaikaisesti. Valmistaja Suhoi antaa kuitenkin kattokorkeudeksi seitsemän kilometriä ilman aseita tai ulkoista kuormaa.[13] Täydessä lastissa Suhoi antaa kattokorkeudeksi viisi kilometriä. Samaan aikaan SU-25:a koskevassa Wikipedia-artikkelissa hävittäjän lentokorkeutta muokattiin heijastamaan yleisesikunnan väitteitä; artikkelin muokkaushistorian mukaan muokkaus tehtiin eräältä Kremlin IP-osoitteelta.[13] Myöhemmin venäläiset viestimet ovat uutisoineet muun muassa ”nimettömän todistajan” lausunnosta, jonka mukaan ukrainalaishävittäjän ohjukset olisivat kadonneet lennon aikana.[14]

Yhdysvaltain viranomaisten varhaisten tietojen mukaan oli todennäköisintä, että Itä-Ukrainan separatistit olisivat ampuneet koneen alas vahingossa,[15] koska nämä luulivat sitä Ukrainan asevoimien suureksi Antonov-kuljetuskoneeksi.[16][17] Väitettä tuki ainakin osin se, että Itä-Ukrainan separatistit olivat aiemmin ampuneet alas armeijan koneita ja helikoptereita. 6 500 metrin korkeudessa lentänyt Ukrainan ilmavoimien An-26 ammuttiin alas 14. heinäkuuta 2014,[18] vain muutamaa päivää ennen MH17:n tuhoa.[19]

Tutkinnat putoamisen syistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoturmatutkinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klikkaa kuvassa olevaa kolmiota hiirellä. Silloin näkyy hollantilaisen tutkimuslautakunnan pohjalta tehty animaatio, jossa maasta laukaistu Buk-ohjus räjähtää lähellä MH17:n ohjaamoa.

Separatistit luovuttivat Malesian viranomaisille 22. heinäkuuta 2014 löydetyt koneen lennon rekisteröimislaitteet, niin sanotut mustat laatikot.[20] Malesia ilmoitti toimittavansa ne lähimpään ICAO:n hyväksymään tutkimuslaitokseen. Britannian Air Accidents Investigation Branch Farnborough’ssaa otti laitteet tutkittavikseen 23. heinäkuuta.[21][22]

Hollantilaiset onnettomuuden tutkijat totesivat 9. syyskuuta 2014 alustavassa raportissaan koneen putoamisen syyksi ”useat koneeseen ilmassa osuneet suurinopeuksiset esineet, jotka läpäisivät koneen.” Raportin mukaan kone hajosi jo ilmassa. Tutkinnan lopullisen raportin oli määrä valmistua kesään 2015 mennessä.[23]

Hollantilaisen tutkimuslautakunnan lokakuussa 2015 julkaiseman loppuraportin mukaan Buk-ohjus pudotti lennon MH17, kun ohjuksen taistelukärki räjähti hyvin lähellä ohjaamoa sen vieressä/yläpuolella.[24]

Venäläinen Novaja gazeta paljasti kesäkuussa 2019 Venäjän asevoimien virallisten asiakirjojen vahvistavan rikostutkinnan löydöksiä. Asiakirjat liittyvät muun muassa joukkojen huoltoon ja siirtoihin. Papereissa sovitaan muun muassa 53. ilmatorjuntaprikaatin kaluston saattamisesta ja kuljettamisesta. Niissä luetellaan muun muassa kuljetuksessa mukana olleita ajoneuvoja, joiden joukossa oli aiemmin koneen pudottajaksi epäillyn Buk-järjestelmän saattueessa kuvien perusteella mukana ollut Kamaz-kuorma-auto. Bellingcatin johtavan tutkijan mukaan asiakirjojen tärkeintä antia on tutkijoiden jo aiemmin esiin nostaman Buk-järjestelmän reitin vahvistaminen Venäjällä ennen lentoturmaa. Asiakirjat todistavat, että 53. prikaatin kalustoa siirrettiin Venäjän Kurskista Millerovoon lähelle Ukrainan rajaa kesäkuun 23. ja 25. päivän välillä.[25]. Bellingcatin tutkimusten mukaan ainakin kaksi Venäjän GRU-taustaista upseeria puhui tapaukseen liittyneillä ääninauhoilla[26][27].

8. helmikuuta 2023 julkaistujen ääninauhojen mukaan separatistit olisivat pyytäneet Venäjältä raskasta it-aseistusta korkealla lentävien Ukrainan koneiden alas ampumiseksi. Moskova olisi lopulta tähän suostunut, presidentin luvalla.[28][29][30][31]

Muiden tahojen teorioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen Corrective-niminen journalistiryhmä nimesi alkuvuonna 2015 tekoon syylliseksi Venäjän 53. ilmatorjuntaprikaati ”Kurskin”. Tätä todisteltiin asiantuntijalausunnoilla, silminnäkijöiden haastatteluilla, kuvilla ja sosiaalisesta mediasta saaduilla tiedoilla.[32] Myös Bellingcat-yhteisö laati vastaavanlaisen raportin[33][34].

Venäläisessä Novaja Gazeta -lehdessä 5. toukokuuta 2015 julkaistiin salainen tutkimus, jonka mukaan kone ammuttiin alas Buk M1/9M38M1-ohjuksella, joka oli laukaistu todennäköisesti Zaproštšenskjen kylästä etelään sijaitsevalta paikalta.[35][36]. Tutkimus ei silti ottanut kantaa siihen, kuka ohjuksen laukaisi.

Venäläisen Buk-ohjuksen valmistajayhtiön Almaz-Antein erään edustajan mukaan ohjus ammuttiin alas Buk-ohjuksen vanhalla mallilla, jota on vain Ukrainan armeijalla, ei enää Venäjän armeijalla.[37]

Kun alankomaalainen lautakunta julkisti onnettomuustutkinnan tuloksen lokakuussa, venäläinen ohjuksen valmistajayhtiö kyseenalaisti monia tutkimuksen yksityskohtia ja ulkoministeri Lavrov vaati uutta tutkimusta[38]. Venäjä vaati raporttiin muun muassa lisää Almaz-Antein antamia tietoja. Venäläiset halusivat poistaa monia viittauksia Buk-ohjukseen, luetella muut mahdollisen koneen tuhon syyt ja ottaa varsinkin mukaan hävittäjävaihtoehdon. Venäläisten mukaan sirpaleita ei voitu aukottomasti kytkeä Buk-ohjukseen. Venäläiset halusivat myös muuttaa arviota ohjuksen laukaisupaikasta Zaproštšenskjen kylän alueelle, joka oli tuhopäivänä luultavasti Ukrainan armeijalla. Alankomaalainen tutkijaryhmä suostui poistamaan viittauksen Venäjän armeijaan konfliktin osapuolena[39].

Rikostutkinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuuden kansainvälistä rikostutkintaa johti Hollannin syyttäjänvirasto. Onnettomuustutkintaan verrattuna rikostutkijoilla oli käytössään enemmän erilaista todistusaineistoa. Rikostutkijoiden työssä käytetään esimerkiksi kansalaisten kuvaamia videoita, puheluäänitteitä ja verkossa olleita viestejä.[40]

Kansainvälinen rikostutkintaryhmä tiedotti 17. kesäkuuta 2019, että koneen tuhoamisesta olivat luultavasti vastuussa ainakin kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen. Yksi epäillyistä on venäjämielisen separatistiorganisaation, niin sanotun Donetskin kansantasavallan silloinen puolustusministeri Igor Girkin, joka tunnetaan paremmin nimellä Strelkov. Miehiä epäiltiin Alankomaiden lain mukaan murhista.

Tutkijoiden mukaan Venäjä ei suostunut vastaamaan tutkijaryhmän kysymyksiin eikä auttamaan tutkimuksissa. Venäläisten näkemys taas on, että heidän tarjoamiaan tietoja ei haluttu käyttää tutkinnassa. Venäjän mielestä tutkimus on puolueellinen ja yhdistää ilman perusteita Venäjän armeijan malesialaiskoneen alasampumiseen[41].

Ehdotus YK:n onnettomuustutkinnasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän presidentti Vladimir Putin kannatti heinäkuussa 2014 YK:n suorittamaa puolueetonta tutkimusta malesialaiskoneen alasampumisesta.[42] Putin keskusteli kuitenkin heinäkuussa 2015 puhelimessa Alankomaiden pääministeri Mark Rutten kanssa sanoen, että olisi ”ennenaikaista ja haitallista”, jos YK tutkisi koneen alasampumisen[43]. Heinäkuussa 2015 Venäjä esti veto-oikeudellaan YK:n alaisen onnettomuuden tutkinnan.[44] Venäjä syytti ehdotettua päätöstä YK:n tutkintaan politisoituneeksi.[45]

Tuomioistuimen päätös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2022 oikeuskäsittelyssä Hollannissa tuomioistuin on määrännyt kolme syytettyä poissaolevina elinkautiseen vankeusrangaistukseen sekä maksamaan 16 miljoonan euron arvosta vahingonkorvauksia uhrien omaisille. Syytetyistä annettiin kansainvälinen pidätysmääräys. Pääepäilty on venäläinen Igor Girkin, joka on toiminut Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tiedustelu-upseerina. Kaksi muuta tuomittua ovat Sergei Dubinsky ja Leonid Hartšenko. Neljäs henkilö vapautettiin syytteistä.[46]

Kuolleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansalaisuus Matkustajia Miehistöä Yhteensä Lisätiedot
 Alankomaat 192 192 Yhdellä matkustajista oli Alankomaiden/Yhdysvaltain kansalaisuus
 Malesia 29 15 44 Yksi matkustajista oli sylilapsi
 Australia 27 27
 Indonesia 12 12 Yksi matkustajista oli sylilapsi
 Britannia 10 10 Yhdellä matkustajista oli Britannian/Etelä-Afrikan kansalaisuus
 Saksa 4 4
 Belgia 4 4
 Filippiinit 3 3
 Kanada 1 1
 Uusi-Seelanti 1 1
Yhteensä 283 15 298

[47]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Buk-m2 -ohjuksen laukaisualusta.
    Buk-m2 -ohjuksen laukaisualusta.
  • Lentokoneen reitti.
    Lentokoneen reitti.
  • Kone putosi alas kapinallisalueella.
    Kone putosi alas kapinallisalueella.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Nick Miller: Malaysia Airlines flight MH17 was shot down from pro-Russian rebel controlled territory, investigation finds 29.9.2016. The Sydney Morning Herald, smh.com.au. Viitattu 18.9.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b MH17 Crash (pdf) (Onnettomuustutkintaraportti) Oct. 2015. Dutch Safety Board, onderzoeksraad.nl. Arkistoitu 13.10.2015. Viitattu 18.9.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Aro, Jessikka: Malaysia Airlines: Turmakoneessa oli eniten hollantilaisia, australialaisia ja malesialaisia 18.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2014.
  4. ↑ Tutkinta: Malesialais­koneen Itä-Ukrainassa 2014 pudottanut ohjus oli peräisin Venäjän ase­voimien joukko-osastosta Ilta-Sanomat. 24.5.2018. Sanoma Oy. Viitattu 24.5.2018.
  5. ↑ Akkoc, Raziye & Marszal, Andrew: Malaysia Airlines plane crashes on Ukraine-Russia border: July 22 as it happened The Telegraph. 22.7.2014. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ a b Robert Lewis: Malaysia Airlines flight 17 Encyclopedia Britannica. 15.7.2024. Viitattu 16.7.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Talvio, Anna-Maria: Malaysia Airlines vahvistaa saaneensa tiedon lennon MH17 katoamisesta Yle Uutiset. 17.7.2014. Viitattu 26.5.2015.
  8. ↑ Aids-yhdistyksen presidentti: Koneessa vain kuusi AIDS-tutkijaa (STT) Ilta-Sanomat. 19.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 26.5.2015. Viitattu 26.5.2015.
  9. ↑ Malaysian plane was shot down by rebels, intercepted phone calls prove, Ukraine’s president says (AP) National Post. 17.7.2014. National Post. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Bellingcat: Origin of the Separatists’ Buk: A Bellingcat Investigation 8.11.2014. Brown Moses Media Ltd.. Viitattu 29.5.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Uusi shokkivideo näyttää kapinalliset ensimmäisinä MH17-putoamispaikalla: he luulivat pudottaneensa Ukrainan koneen Verkkouutiset. 16.7.2014. Viitattu 30.7.2015.
  12. ↑ Kokkonen, Yrjö: Venäjän TV:n ”sensaatiokuvassa” ukrainalainen kone ampuu MH-17:ää – näin paljastettiin kuvaväärennös Yle Uutiset. 17.11.2014. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 30.7.2015.
  13. ↑ a b Mashiri, James: Venäjän yleisesikunta rappiolla (asiantuntijablogi) Random Thoughts. 27.7.2014. Viitattu 30.7.2015.
  14. ↑ Kauppinen, Ina: Venäjältä raju väite MH17:n turmasta: Nimetön todistaja näki ohjukset Ukrainan sotakoneessa Ilta-Sanomat. 25.12.2014. Arkistoitu 5.8.2015. Viitattu 30.7.2015.
  15. ↑ Yhdysvallat: Malesialaiskone pudotettiin luultavasti vahingossa (IS-Reuters-STT) Ilta-Sanomat. 23.7.2014. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 26.5.2015.
  16. ↑ Vesa, Mikko: The Guardian: Tästä syystä separatistit estivät Etyjin pääsyn turmapaikalle Ilta-Sanomat. 19.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 26.5.2015. Viitattu 26.5.2015.
  17. ↑ Suomalainen sotilasasiantuntija: Tässä voi olla syy lentokoneen alasampumiseen Ilta-Sanomat. 18.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 26.5.2015. Viitattu 26.5.2015.
  18. ↑ Ukraine military plane shot down as fighting rages (html) BBC News. 14.7.2014. BBC. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  19. ↑ Rydman, Arto: Saksa tiesi Ukrainan riskeistä ennen MH17-koneen alas ampumista – ei varoituksia Verkkouutiset. 27.4.2015. Viitattu 30.5.2015.
  20. ↑ Separatistit luovuttivat mustat laatikot tutkittaviksi (AFP-Reuters) Yle Uutiset. 22.7.2014. Viitattu 26.5.2015.
  21. ↑ Leong, Trinna: MH17 black boxes will go to UK for analysis, says Malaysian minister (Reuters) Yahoo News. 22.7.2014. Yahoo News. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  22. ↑ MH17 plane crash: Evidence ’was tampered with’ BBC News. 23.7.2014. BBC. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  23. ↑ Kokkonen, Yrjö & Talvio, Anna-Maria: Raportti: Koneen ulkopuolelta tulleet esineet pudottivat matkustajakoneen Ukrainassa (Reuters, AFP, AP) Yle Uutiset. 9.9.2014. Viitattu 26.5.2015.
  24. ↑ Loppuraportti vahvistaa: BUK-ohjus räjäytti malesialaiskoneen Ukrainassa (html) Yle uutiset. 13.10.2015. Yle, Reuters, AFP, AP. Viitattu 14.10.2015. suomi
  25. ↑ Kasperi Summanen: Venäjän ilmapuolustus ”taistelutehtävään” Ukrainan rajalla juuri ennen MH17-turmaa Verkkouutiset. 6.8.2019. Viitattu 8.6.2019.
  26. ↑ MH17 - Russian GRU Commander ‘Orion’ Identified as Oleg Ivannikov bellingcat. 25.5.2018. Viitattu 8.6.2019. (englanti)
  27. ↑ Kevin G. Hall: Russian GRU officer tied to 2014 downing of passenger plane in Ukraine mcclatchydc. Viitattu 8.6.2019. (englanniksi)
  28. ↑ Ukraina | Tutkijat: Vahvoja viitteitä, että Putin päätti malesialaiskoneen alas ampuneen ohjusjärjestelmän lähettämisestä Helsingin Sanomat. 8.2.2023. Viitattu 9.2.2023.
  29. ↑ Kasperi Summanen: "Vain Numero Yksi voi tehdä päätöksen" - Näin ääninauhat liittävät Vladimir Putinin lentoturmaan Verkkouutiset. 9.2.2023. Viitattu 9.2.2023.
  30. ↑ Kasperi Summanen: Vladimir Putinin uskotaan päättäneen matkustajakoneen pudottaneen Buk-järjestelmän lähettämisestä Ukrainaan Verkkouutiset. 8.2.2023. Viitattu 9.2.2023.
  31. ↑ Ministerie van Justitie en Veiligheid: JIT MH17: sterke aanwijzingen dat Russische president besloot over verstrekking Buk - Nieuwsbericht - Openbaar Ministerie www.om.nl. 8.2.2023. Viitattu 9.2.2023. (hollanti)
  32. ↑ Saksalaistutkimus: Venäjä pudotti malesialaiskoneen. Suomen Kuvalehti, 2015, nro 3, s. 8. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0039 5552
  33. ↑ Nettiyhteisö kokosi todisteita lennon MH17 tuhosta Ilta-Sanomat. 9.11.2014. IS, STT. Arkistoitu 28.6.2015. Viitattu 17.6.2015.
  34. ↑ Alenius, Jari: Bellingcat: MH17:n ohjuksella tuhonneet venäläissotilaat ehkä löydetty – jäljet johtavat 53. prikaatiin Ilta-Sanomat. 17.6.2014. Arkistoitu 17.6.2015. Viitattu 17.6.2015.
  35. ↑ Pettersson, Maria: Salainen venäläisraportti: Ukrainan turmakoneen pudotti venäläinen ohjus Helsingin Sanomat. 5.5.2015. Sanoma company. Arkistoitu 25.5.2015. Viitattu 25.5.2015.
  36. ↑ Это был «Бук-М1» novayagazeta.ru. Arkistoitu 6.5.2015. Viitattu 29.5.2015.
  37. ↑ Tunturi, Saara: BUK-ohjusten valmistaja: Malesialaiskone ammuttiin alas ohjuksella Ilta-Sanomat. 3.6.2015. Arkistoitu 27.7.2015. Viitattu 3.6.2015.
  38. ↑ Paula Tapiola: Lavrov: Meillä on paljon kysymyksiä MH17:stä – Venäjä haluaa uuden tutkimuksen Yle Uutiset. 14.10.2015. Yle. Viitattu 14.10.2015. suomi
  39. ↑ Kasperi Summanen: Venäjä vaati lukuisia muutoksia MH17-raporttiin – nämä ne olivat (html) Verkkouutiset. 14.10.2015. Viitattu 16.10.2015. suomi
  40. ↑ Antti Kuronen: Analyysi: MH17-lennon alasampuja selviää vielä Yle Uutiset, Ulkomaat. 13.10.2015. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 14.10.2015.
  41. ↑ Rikostutkijat nimesivät neljä epäiltyä MH-17:n turmaan Yle Uutiset. Viitattu 19.6.2019.
  42. ↑ Sepponen, Aino: Putin pyörsi puheensa – kuraa sataa Venäjän niskaan Iltalehti. 30.7.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 30.7.2015.
  43. ↑ Putin ei halua YK:n tutkivan MH17-turmalentoa MTV3. 16.07.2015. Arkistoitu 20.7.2015. Viitattu 30.7.2015.
  44. ↑ Nordenswan, Hanna: Venäjä käytti veto-oikeuttaan Itä-Ukrainassa alasammutusta malesialaiskoneesta Yle Uutiset. 29.7.2015. Viitattu 30.7.2015.
  45. ↑ Leppänen, Jelena: ”Yritämme estää riitoja” – Venäjältä selitys, miksi erityistuomioistuin ei kelpaa tutkimaan MH17-tragediaa MTV3. 30.07.2015. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 30.7.2015.
  46. ↑ Elisa Osipova, Riikka Kajander: Hollantilainen oikeus tuomitsi kolme miestä Malaysia Airlinesin MH17-lennon pudottamisesta – yksi vapautettiin yle.fi. 17.11.2022. Viitattu 18.11.2022.
  47. ↑ Media Statement & Information on Flight MH17 (lehdistötiedote) Malaysia Airlines. 22.8.2014. Malaysia Airlines. Arkistoitu 17.7.2014. Viitattu 26.5.2015. (malaijiksi)(englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malaysia_Airlinesin_lento_17&oldid=22607955”