Tämä on lupaava artikkeli.

Tampereen raitioliikenne

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 24. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tampereen raitioliikenne
Tampereen ensimmäinen raitiovaunu TRO01 "Lyyli" Hämeenkadulla tammikuussa 2022.
Tampereen ensimmäinen raitiovaunu TRO01 "Lyyli" Hämeenkadulla tammikuussa 2022.
Tyyppi pikaraitiotie
Sijainti Tampere, Suomi
Avattu 9. elokuuta 2021
Pituus 18 km
Pysäkit 27 (2023)
Linjoja 2
Huippunopeus 70 km/h
Raideleveys 1 435 mm
Sähköistys ajolanka, 750 V DC
Laiturikorkeus 0,35 m
Omistaja Tampereen kaupunki
Matkoja päivässä yli 40 000
Matkoja vuodessa Noin 11,5 miljoonaa[1]
Tampereen raitiotie
Liikennepaikat     Reitti     Liikennepaikat
Pyhällönpuisto
Lentävänniemi
Niemenranta
Niemen kartano
Tehdas
Hiedanranta
 Suuppaan Santalahti
Partola Tikkutehdas
Härmälänranta
Härmälä Särkänniemi
Rantaperkiö Pyynikintori
Arboretum Tuulensuu
Hatanpää Keskustori
Viinikanlahti Tammerkoski
Sorin aukio
Koskipuisto
Rautatieasema
Tulli
Sammonaukio
Kaleva Kalevan kirkko
Uintikeskus Hippos
Kalevanrinne TAYS
Hakametsä Kaupin kampus
Turtola Niihama
Hallila  Linnainmaalle
Pohjois-Hervanta
Opiskelija
Hervantakeskus
Hervannan kampus
Hermia Varikko
Etelä-Hervanta
Hervantajärvi
Merkkien selitykset

Tampereen raitioliikenne (käytetään myös kaupallista nimeä Tampereen Ratikka) on osa Tampereen kaupungin joukkoliikennettä. Sen virallinen liikennöinti alkoi elokuussa 2021 kahdella linjalla: linjalla 1 Sorin aukiolta Kaupin kampukselle sekä linjalla 3 Pyynikintorilta Hervantajärvelle.[2] Elokuussa 2023 linja 3:n päätepysäkki siirtyi Pyynikintorilta Santalahteen.[3]

Arkipäivisin raitiovaunulla on keskimäärin 58 000 matkustajaa,[4] mikä on noin 25 % Tampereen seudun joukkoliikenteen matkoista.[5] Liikennöinnin luotettavuusprosentti oli 99,12.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamisesta 7. marraskuuta 2016[6] ja siihen myöhemmin liitetyn Hatanpään valtatien osuudesta 25. marraskuuta 2019.[7]

19. lokakuuta 2020 kaupunginvaltuusto päätti raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta Pyynikintorilta Lentävänniemeen.[8] Toisen vaiheen rakennustyöt aloitettiin alkuvuodesta 2021 ja niiden on tarkoitus valmistua tammikuussa 2025.[9] Tampereen ja Pirkkalan kaupunginvaltuustot päättivät kolmannen vaiheen rakentamisesta 21. lokakuuta 2024.[10] kolmannessa vaiheessa raitiotie rakennetaan kahdessa osassa Sorin aukiolta pirkkalaan ja Kaupin kampukselta linnainmaalle.[11] Rakennustyöt alkavat joulukuussa 2024,[12] ja liikennöinti Sorin aukiolta partolaan ja Kaupin kampukselta niihamaan alkaa suunnitelmien mukaan elokuussa 2028.[13] Toisen osan liikennöinti Niihamasta Linnainmaalle ja Partolasta Suuppaan alkaa tammikuussa 2032.[14] Lisäksi yleissuunnitteluvaiheessa ovat raitiotielinjaukset Lielahdesta Ylöjärvelle, Linnainmaalta Kangasalan Lamminrahkaan sekä Hervannasta Saarenmaalle.[15]

Tampereen raitiotien vaunut toimittaa Škoda Transtech ja niiden liikennöinnistä vastaa VR. Vaunut ovat matalalattiaisia sekä kahteen suuntaan ajettavia,[16] ja niiden väritys on tiilenpunainen.[17]

Liikennöinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nurmirataa Sammonkadulla syksyllä 2019.

Tampereen raitiotien liikennöitsijäksi valittiin huhtikuussa 2019 neuvottelumenettelyn tuloksena VR. Sopimukseen sisältyvät liikennöinti ja liikenteenohjaus; vaunukaluston hankinnasta ja hallinnasta kuten myös raitiotieinfrastruktuurista vastaa Tampereen kaupungin omistama Tampereen Raitiotie Oy (TRO). Liikenteen tilaajana toimii Tampereen seudun joukkoliikenne.[18] Kaupallinen koeliikenne käynnistyi 10. toukokuuta 2021 ja varsinainen liikenne alkoi 9. elokuuta.[19]

Linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen raitiotieverkon kartta.
Pääartikkeli: Tampereen seudun joukkoliikenteen runkolinjat
Linja Reitti Matka-aika Pysäkkejä Pituus (km) Avauspäivä Suunnitteilla/rakenteilla olevat laajennukset
1 Santalahti – Kaupin kampus 12 min 14 4 9. elokuuta 2021
  • Sorin aukio – Partola – Suuppa (suunnitteilla, liikennöinti Partolaan alkaa elokuussa 2028 ja Suuppaan tammikuussa 2032)[20]
  • Kaupin kampus – Niihama – Linnainmaa (suunnitteilla, liikennöinti Niihamaan alkaa elokuussa 2028 ja Linnainmaalle tammikuussa 2032)[21]
3 Sorin Aukio – Hervantajärvi 33 min 17 14

Tampereen raitioteillä on liikennöinnin aloitusvaiheessa kaksi linjaa, linjat 1 ja 3. Linjojen numerointi on yhteneväinen Tampereen seudun joukkoliikenteen muun linjanumeroinnin kanssa, eli linja-auto- ja raitiolinjoille ei anneta päällekkäisiä numeroita.[23] Linja 3 korvaa entiset linja-autolinjat 3 ja 4 ja kulki ensi vaiheessa Pyynikintorilta Sammonaukion, Hakametsän ja Hervannan kautta Hervantajärvelle. Toisessa vaiheessa linjaa jatketaan Hiedanrannan kautta Lentävänniemeen. Linja 1, joka muodostuu vanhan linjan 1 keskiosasta, alkaa Santalahdesta ja kulkee linjan 3 kanssa samaa reittiä Koskipuistosta Sammonaukiolle, jossa se haarautuu yliopistollisen sairaalan kautta Kaupin kampukselle. Kummallakin linjalla on useita vaihtopysäkkejä, joilla voi vaihtaa suoraan yhden laiturin kautta linja-autosta raitiovaunuun. Matka-aika Sorin aukiolta Hervantajärvelle on 29 minuuttia. Vuoroväli on arkisin linjojen yhteisellä osuudella 3–4 minuuttia ja muualla 7,5 minuuttia.[24] Ruuhka-aikaan linja 3 kulkee kuuden minuutin vuorovälillä.[25]

Kalusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artic X34 koeajossa.

Tampereen raitiotien vaunukaluston toimittajaksi valittiin tarjouskilpailulla lokakuussa 2016 kajaanilainen vaunuvalmistaja Transtech. Kilpaileva valmistaja valitti päätöksestä markkinaoikeuteen, jossa valitus hylättiin lokakuussa 2017. Tämän jälkeen Transtech ja Tampereen kaupunki allekirjoittivat sopimuksen raitiovaunujen toimittamisesta. Ensimmäisessä vaiheessa vaunuja toimitettiin 19 ja toisessa vaiheessa 5–6 lisää. Vaunuhankintaan sisältyy optio 46 lisävaunusta (ensimmäisten 19 vaunun jälkeen), millä varaudutaan raitiotiejärjestelmän tuleviin laajennuksiin. Ensimmäisiä vaunuja koeajettiin vuonna 2020.[26] Kokonaisuudessaan ensimmäisen ja toisen vaiheen tilaus sisältää 26 vaunua. Yhden vaunun hankintahinta on 3,2–3,8 miljoonaa euroa ja koko tilauksen arvo noin 97,5 miljoonaa euroa.[27] Liikennöitäviä vaunuja on tarkoitus olla käytössä yhteensä 28 kappaletta kevääseen 2025 mennessä.[28]

Tampereen raitiovaunujen malli on nimeltään ForCity Smart Artic X34, ja ne ovat 37,3 metriä pitkiä, matalalattiaisia ja molempiin suuntiin ajettavia. Vaunujen hankintasopimukseen sisältyy optio vaunujen pidentämisestä 47-metrisiksi. Tammikuussa 2018 teollisen muotoilun toimisto Idis Design valittiin vaunujen muotoilijaksi. Raitiovaunujen pääratkaisut suunniteltiin alkuvuodesta, ja vuoden aikana muotoilun toimivuutta hiottiin valmistamalla todellisen kokoinen malliraitiovaunu eli maketti, jolla kuvattiin muotoilun yksityiskohtia. Ensimmäinen, ns. raakamaketti valmistui maaliskuussa 2018, ja lopullinen maketti saapui Tampereelle kaupunkilaisten tutustuttavaksi helmikuussa 2019. Transtech aloitti raitiovaunujen valmistuksen Otanmäessä joulukuussa 2018; ensimmäinen vaunu valmistui ja toimitettiin Tampereelle toukokuussa 2020.[29] Jo helmikuussa 2020 Škoda Transtech oli järjestänyt Tampereelle LHB:n vuonna 1981 valmistaman TW 6000 -raitiovaunun testivaunuksi.[30]

Vaunussa on tilaa 264 matkustajalle. Paikoista 104 on istumapaikkoja. Suurin liikennöintinopeus on 70 kilometriä tunnissa, ja reitin keskinopeus on 19–22 kilometriä tunnissa. Siirtymä laiturin ja vaunun välillä on tasoeroton ja esteetön.[24] Lokakuussa 2018 julkistettiin raitiovaunun muotoilu sekä vaunun väritys, joksi valikoitui yleisöäänestyksellä tiilenpunainen.[17]

Varikko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällä hetkellä Tampereen raitioteillä on yksi varikko, Hervannan raitiovaunuvarikko, joka sijaitsee Itä-Hervannassa. Vaunujen päivittäishuollossa ja korjaamolla työskentelee 17 henkilöä.[28] Uusia varikoita on suunniteltu Lielahteen ja Linnainmaalle.[31]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun raitiotiesuunnitelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo vuonna 1907 Tampereelle ehdotettiin rakennettavaksi raitiotietä. Suunnitelmia laadittiin, mutta asiaa selvittäneen komitean suorittamat kannattavuuslaskelmat hillitsivät hanketta. Raitiotien toteutuminen kuitenkin näytti vielä todennäköiseltä, kunnes kehittäminen pysähtyi vuoden 1918 sisällissotaan. 1920-luvulla raitioliikenne nousi kasvavassa kaupungissa jälleen puheenaiheeksi ja raitiotietä suunniteltiin vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1929. Suunnitelmat kuitenkin jäivät toteutumatta varojen puutteessa, ja toisen maailmansodan myötä ajatus raitiotiestä hautautui vuosikymmeniksi.[32] Sen sijaan Tampereella oli johdinautoliikennettä vuosina 1948–1976. Vuosina 1991–1992 toteutettiin selvitys raideliikenteen kehittämisestä, jossa kaavailtiin raitiotietä reitille Hervanta – keskusta – Tesoma.[33]

Vanha pikaraitiotiesuunnitelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2004 suunnitelma valtion rataverkkoa hyödyntäväksi pikaraitiotieksi.

2000-luvun alussa Tampereelle alettiin suunnitella valtion rataverkon hyödyntämiseen perustunutta pikaraitiotietä. Pikaraitiotiesuunnitelmaa kehiteltiin Raideliikenne-projektissa vuodesta 2001, seudullisesti vuodesta 2002 alkaen.[33] Projektissa suunniteltiin kokonaista pikaraitioteiden linjastoa, joka olisi liikennöinyt maanpinnalla suurimmalta osin nykyistä valtion rataverkkoa hyödyntäen. Keskustassa raitiotie olisi kulkenut Tampellan ja Hämeenpuiston välillä tunnelissa ja Hervannan ja Lentävänniemen haaroilla omalla pintaradalla. Projekti päättyi 2004 loppuraportin julkaisuun.[34]

Liikennöinnin perusajatus vanhassa rataverkon hyödyntämiseen perustuvassa pikaraitiotiejärjestelmässä oli käyttää niin sanottua duoraitiovaunukalustoa, joka kykenee liikkumaan tarvittaessa sekä rautatiekiskoilla että raitiotiellä. Jotta ratalinjoja kulkevat raitiolinjat olisivat palvelleet Tampereen keskustaa, duoraitiovaunut linjattiin keskustan halki tehtävälle radalle eivätkä kiertämään keskustaa kuten pohjoisen rautatielinja.[35] Tampereen pikaraitiotien suunniteltiin toimivan kaksivirtajärjestelmällä. Tämä tarkoitti sitä, että yleisellä junaverkolla vaunut olisivat kulkeneet 25 kilovoltin vaihtovirralla ja muilla osuuksilla 750 voltin tasavirralla.lähde?

Rataverkon hyödyntämiseen perustuva pikaraitiotie -vaihtoehto erosi vuoden 2004 selvityksestä siltä osin, että Tampereen henkilöliikenneratapihan laiturien sijaan Matkakeskuksen ”seisake” sijoitettiin rautatieaseman alapuolelle maan alle Ratahallintokeskuksen ja VR:n lausuntojen vuoksi, joiden mukaan pikaraitiotie ei mahtunut ratapihalle. Tämän seurauksena myöskään Tampellan tunneliasemaa ei ehdotettu toteutettavaksi, vaan Keskustorilta olisi suoraan jatkettu Matkakeskukselle, jossa pikaraitiotien pysähdyspaikka olisi ollut Rautatienkadun alapuolella tunneliasemalla.lähde?

Rataverkon hyödyntämiseen perustuva pikaraitiotievaihtoehto sai osakseen kritiikkiä, joka liittyi erityisesti keskustan tunneliosuuden kalleuteen sekä rautatielinjausten sijaintiin sivussa yhdyskuntarakenteesta. Raideliikenne-projektin jälkeen pikaraitiotietä jatkokehiteltiin TASE 2025 -liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jossa oli korjattu duo-pikaraitiotien puutteita kritiikin pohjalta. Rataverkon hyödyntämiseen perustuvaa pikaraitiotievaihtoehtoa kutsuttiin pikaraitiotieksi ja katuverkossa kulkevaa pikaraitiotievaihtoehtoa kutsuttiin moderniksi katuraitiotieksi tai vain raitiotieksi. Näiden lisäksi edelleen tutkittiin raitiotien ohella lähijunaliikenteeseen ja bussiliikenteeseen perustuvat joukkoliikennejärjestelmävaihtoehdot, jotka palvelisivat pääasiallisesti Nokiaa ja Lempäälää sekä osin Ylöjärveä. Selvityksessä raitiotiehanke todettiin itsensä kannattavaksi.[34]

Alustava yleissuunnitelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkiraitiotien alustavan yleissuunnitelman mukainen reitti vuonna 2013. R-kirjain tarkoittaa ehdotettua pysäkinpaikkaa.

Katuverkossa kulkeva moderni raitiotie -vaihtoehto oli erilainen kuin aikaisemmat, rataverkon käyttöön perustuvat suunnitelmat: rataverkon maastokäytävää ja penkerettä hyödynnettäisiin korkeintaan ahtaalla Pispalan kannaksella, muuten liikennöitäisiin pääosin täysin omilla raiteilla katuverkossa ja omalla väylällä katujen reunassa, katujen keskellä tai yhdistetyillä bussi-raitiovaunukaistoilla. Pikaraitiotiekritiikin pohjalta suunniteltu moderni katuraitiotie ei myöskään tarvitsisi kalliimpaa duokalustoa.[34]

TASE 2025 -projektin suosituksessa vuonna 2007 liikennejärjestelmäksi päädyttiin suosittelemaan järjestelmää, joka käsittää maan päällä kulkevan modernin katuraitiotien Tampereella ja Pirkkalassa, ja toisaalta olemassa olevien valtion ratojen puitteissa kulkevan lähijunan Nokialla, Lempäälässä ja osin Ylöjärvellä. Kaupunkiraitiotiellä on laajentumismahdollisuudet tulevaisuudessa myös Kangasalan ja Ylöjärven puolelle. Tampereen seudun kuntien ja toimijoiden lausuntojen mukaan raitiotien ja lähijunaliikenteen edellytysten rakentaminen tulisi käynnistää suunniteltua nopeammalla aikataululla ja suuremmassa laajuudessa: lähijunan tulisi liikennöidä Toijalaan asti ja toisen linjan Tampereelta Orivedelle.[33]

TASE 2025 -liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistuttua yhdessä seudun Rakennesuunnitelma 2030:n kanssa vuoden 2010 alussa päätettiin käynnistää Tampereen kaupunkiraitiotien alustavan yleissuunnitelman valmistelu.[36] Alustavan yleissuunnitelman tavoitteena oli rajata vaihtoehdot muutamaan reittivaihtoehtoon, joista lopullinen linjaus valittaisiin yleissuunnitelmassa. Lisäksi verrattiin raitiotien tuomia etuja ja haittoja kehitettävään linja-autoliikenteeseen ja nollavaihtoehtoon nähden. Raitiotien alustava yleissuunnitelma valmistui syksyllä 2011.[37]

Alustavassa yleissuunnitelmassa raitiotien ensimmäisen linjan reitiksi valittiin Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti – Pispala – keskusta – Kaleva – Hallila – Hervanta. Alkuvaiheen suunnittelussa hylättiin muun muassa Hallilan sijasta Lukonmäen ja Viialan kautta kulkeva reitti, Sepänkadun reitti ja Lielahden oikaisu. Jatkosuunnittelussa toteutettavan reitin vaihtoehdot olivat Pispalassa Pispalan valtatie ja Paasikiventie, keskustassa Itsenäisyydenkatu ja Kalevantie sekä Kalevassa Teiskontie ja Sammonkatu. Teiskontien ja Sammonkadun osalta alustavan yleissuunnitelman jälkeisessä päätöksenteossa päädyttiin lopulta kaksihaaraiseen vaihtoehtoon, jossa TAYSiin ja Hervantaan kulkevat erilliset linjat kumpaakin katua pitkin. Raitiotie linjattiin Pispalassa aluksi Pispalan valtatien sekä keskustassa Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun kautta.[38]

Yleissuunnitelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiotien yleissuunnitelman mukainen reitti sekä alustava toisen vaiheen reitti vuonna 2019.

Tampereen kaupunki kilpailutti yleissuunnitelman laatijan yhdessä Turun kaupungin kanssa, ja sen toteutti Ramboll Finland. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleissuunnitelman teon aloittamisen marraskuussa 2011. Yleissuunnitelman laadinta aloitettiin tammikuussa 2013 ja se valmistui huhtikuun 2014 lopussa.[39] Yleissuunnitelmassa reitti oli muuttunut siten, että etelässä rata päättyy Ahvenisjärventien sijasta Hervantajärvelle, pysäkkien määrää on lisätty Teiskontiellä ja Sammonkadulla kullakin yhdellä, Vuohenojan pysäkki on muutettu pysäkkivaraukseksi ja linjaus kulkee Pispalan valtatien sijasta Paasikiventietä ja Sepänkatua pitkin. Kokouksessaan 16. kesäkuuta 2014 kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta ja kehitysvaiheeseen siirtymisestä.[40]

Kehitysvaiheessa yleissuunnitelmaa tarkennettiin, muun muassa joitakin raitiotieradan linjauksia ja pysäkkejä muutettiin ja raitiotien reitille laadittiin uudet katusuunnitelmat. Kesäkuussa 2015 kaupunginvaltuusto päätti jakaa hankkeen kolmen sijasta kahteen osaan, joista ensimmäisessä rakennetaan raitiotie keskustasta keskussairaalalle ja Hervantaan.[41] Tampereen raitiotien rakentajiksi valittiin 22. kesäkuuta Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n muodostama ryhmittymä.[42] Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat 5. syyskuuta 2016. Tällöin raitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi varmistui 283 miljoonaa euroa.[43] Lopullisen päätöksen raitiotien rakentamisesta teki kaupunginvaltuusto kokouksessaan 7. marraskuuta.[6]

Kaupunginhallitus päätti 18. joulukuuta 2017, että raitiotien toisen osan kehitysvaihe aloitetaan ja tilataan Raitiotieallianssilta.[41] Kaupunginvaltuusto päätti 2. vaiheen rakentamisesta 19. lokakuuta 2020.[8]

Ajatus rakentaa jo ensimmäisessä vaiheessa pistoraide Hämeenkadulta Hatanpään valtatietä pitkin Ratinaan ja linja-autoasemalle virisi kaupunginvaltuustossa vuonna 2018 ja otettiin loppuvuodesta jatkosuunnitteluun.[44] Seuraavana vuonna linjauksesta valmistui katusuunnitelmaluonnos, joka eteni päätöksentekoon.[45] Päätös osuuden rakentamisesta tehtiin 25. marraskuuta 2019, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi jatko-osan rakentamisen. Osuuden pysäkki sijaitsee Sorin aukion kohdalla, ja se palvelee keskussairaalalle suuntautuvan linjan 1 toisena päätepysäkkinä. Liikenne Hatanpään valtatien osuudella alkoi muiden ensi vaiheen osuuksien tavoin syksyllä 2021.[46]

Rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiotien rakennustyömaa Hervannassa kesällä 2018.

Raitiotien rakentajana toimii Raitiotieallianssi, joka on Pöyryn, VR Trackin ja YIT:n sekä Tampereen kaupungin muodostama yhteenliittymä. Rakentaminen aloitettiin valtuuston päätöksen jälkeen valmistelevilla töillä loppuvuodesta 2016, ja varsinaisesti radan rakentaminen aloitettiin tammikuussa 2017. Alkuvaiheessa työt aloitettiin Insinöörinkadulla, Hervannan valtaväylällä ja Itsenäisyydenkadulla. Myöhemmin samana vuonna työt aloitettiin Hämeenkadulla, Pirkankadulla, Sammonkadulla, Tekunkadulla, Hermiankadulla ja varikon tontilla Hervannassa. Tampereen ensimmäiset raitiotiekiskot laskettiin Insinöörinkadun ja Kanjoninkadun risteykseen 18. toukokuuta 2017. Lisäksi aloitettiin Kekkosentien ylittävän sillan rakentaminen ja muokattiin useita vanhoja siltoja raitiotielle sopiviksi. Kaikkiaan vuonna 2017 saatiin valmiiksi noin kilometrin verran raitiotietä.[47]

Vuonna 2018 rakennustyöt aloitettiin lähes kaikilla lopuillakin ensimmäisen vaiheen osuuksilla, kuten Teiskontiellä, Hämeenkadun itäpäässä, Hämeenpuistossa ja Ensitiellä. Lisäksi aloitettiin uusien raitiotiesiltojen rakennustyöt Hervannan kanjonin ja kehätien ylitse, kuten myös rinnakkaishankkeena Hämeensillan perusparannus. Kesäkuussa kylvettiin ensimmäiset kokeiluluontoiset nurmirataosuudet Sammonkadulle. Loppuvuodesta saatiin katurakentaminen useilla kaduilla päätökseen ja myös Hervannan kanjonin silta valmistui. Vuosi 2018 oli raitiotien rakentamisen vilkkain vuosi, jolloin rataa myös valmistui kaikkiaan lähes viisi kilometriä.[47]

Alkuvuodesta 2019 aloitettiin ensimmäisten ajojohtimien ripustus Hervannan valtaväylän varteen ja Insinöörinkadulle. Ratalinjan rakennustyöt alkoivat myös Hervantajärven alueella. Kiskoasennukset alkoivat myös Hervannan valtaväylällä alkukesästä, ja suurin osa raitiotieradasta valmistui kesän 2019 aikana. Myös ensimmäiset keskustan katuosuudet valmistuivat Hämeenkadulle ja Itsenäisyydenkadulle. Loppuvuodesta valmistuivat työt muun muassa Insinöörinkadulla ja varikkoalueella sekä ajojohtimia lukuun ottamatta Sammonaukiolla, Sammonkadulla ja Teiskontiellä. Vuonna 2019 rataa valmistui noin kahdeksan kilometriä. Hämeensillan perusparannus valmistui vuodenvaihteessa.[47]

Varikolta Hervannan kautta Turtolan pysäkille ulottuva rataosuus valmistui liikennöitävään kuntoon keväällä 2020, jolloin sillä aloitettiin koeajot Saksasta käytettynä hankitulla raitiovaunulla. Koko ensimmäisen vaiheen ratatyöt valmistuivat lokakuussa 2020. Kokonaan Hervannan ja Pyynikintorin välisen rataosan rakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta, jolloin koeajot alkoivat koko osuudella. Vuoden lopulla alkoivat myös toisen vaiheen rakennustyöt Pyynikintorin ja Santalahden välillä. Vuonna 2021 tehtiin ensimmäisen vaiheen osalta kadunrakennus- ja viimeistelytöiden lisäksi enää ajojohtimien asennustöitä keskussairaalan ja Hatanpään valtatien haaroilla. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui kesäksi liikennöinnin alkuun mennessä.[47]

Santalahden länsipuolella raitiotien reitti kulkee Näsijärveen täyttömaalle rakennettavan Näsisaaren kautta. Maatäyttö aloitettiin saaren toteutuspäätöksen saatua lainvoiman alkuvuodesta 2022, ja se valmistui saman vuoden lopulla.[48] Santalahden ja Lentävänniemen välisen raitiotieosuuden rakennustyöt aloitettiin heti saaritäytön alettua.[47][49] Tavoitteena on, että raitiovaunu liikennöi Näsisaaren läpi tammikuussa 2025.[50]

Poliittinen tilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätöksenteon aikaan Tampere kasvoi voimakkaasti, ja sen joukkoliikenne oli verrattain suosittua. Linja-autopohjainen kalusto ei kuitenkaan riittänyt etenkään pahimpina ruuhka-aikoina Hervannan ja keskustan välillä.

Yleisesti ottaen Tampereen kaupunginvaltuuston kanta raitiotielle oli hyvin myönteinen. Se hyväksyi marraskuussa 2011 yksimielisesti yleissuunnitelman teon aloittamisen. Raitiotietä kehuttiin ekologiseksi, esteettömäksi ja taloudellisesti kannattavaksi investoinniksi.[51][52]

Toteutuspäätöksen lähestyessä tilanne kuitenkin kiristyi kaikenlaisia investointeja kohtaan taantuman vuoksi. Raitiotien oli myös todettu vaativan Rantaväylän tunnelin toteuttamista, joka oli pitkän ja raitiotietä intohimoisemman poliittisen väännön kohde. Päätös Rantatunnelin rakentamisesta tehtiin syksyllä 2013. Sekä Rantatunneli että raitiotie (ilman kalustoa) arvioitiin ilman valtionavustuksia ja muita tuloja suunnilleen samanhintaisiksi, noin 180 miljoonaa euron investoinneiksi. Toteutuspäätös muuttui entistä tiukemmaksi, kun syyskuussa 2016 uuden kustannusarvion myötä raitiotieradan kokonaiskustannus nousi 283 miljoonaan euroon aiemmasta 250 miljoonasta eurosta. Toisaalta myös raitiotien mukanaan tuomat hyödyt arvioitiin aiempaa suuremmiksi.[53] Lopullisen päätöksen raitiotien rakentamisesta kaupunginvaltuusto teki kokouksessaan 7. marraskuuta 2016.[6]

Puolesta ja vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiotie oli suuri poliittisen keskustelun ja väittelyn aihe koko 2000-luvun aina toteuttamispäätökseen saakka. Puolustajien mukaan moderni katuraitiotie varmistaisi liikenteen toimivuuden, joukkoliikenteen operointikulujen vähenemisen ja sekä ekonomisen että ekologisen kaupunkirakenteen muodostumisen. Raitiotie myös nopeuttaisi keskustaan ja kaupungin toiselle puolelle suuntautuvia joukkoliikenneyhteyksiä monilta alueilta ja olisi hintansa arvoinen liikennöidessään itsensä kannattavasti. Yksi merkittävin puolustajien argumentti oli se, että raitiotien ensimmäinen päälinja yhdistäisi lähes kaikki Pirkanmaan suurimmat käyntikohteet toisiinsa yhdellä ainoalla linjalla.lähde?

Vastustajien mukaan vanhempi pikaraitiotiesuunnitelma oli liian kallis hyötyihin nähden ja kulkee syrjässä asutuksesta. Joidenkin vastustajien mukaan olisi tullut halvemmaksi kehittää bussiliikenteelle omat kaistat kuin rakentaa raitiotietä. Tätä vastustusargumenttia käytettiin myös pikaraitiotiekritiikin pohjalta olennaisesti muutettua modernia katuraitiotiejärjestelmää vastaan. Vastustajat eivät kuitenkaan esittäneet suunnitelmia tai talouslaskelmia miten joukkoliikenteen kokonaisuus hoidettaisiin ilman modernia katuraitiotietä.lähde?

Vaikka kaupunginvaltuustossa esiintyi suuria erimielisyyksiä raitiotien rakentamisen suhteen, oli hankkeen kannatus kuitenkin vastustusta voimakkaampaa. Hanke hyväksyttiinkin lopulta marraskuussa 2016 melko suurella marginaalilla; 67 kaupunginvaltuutetusta 41 äänesti raitiotien puolesta ja 25 sitä vastaan yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.[6] Raitiotien toisen osan rakentamispäätös lokakuussa 2020 puolestaan hyväksyttiin äänin 56 puolesta ja 11 vastaan[8].

Matkustajamäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkipäivisin Tampereen raitioliikenteessä on noin 58 000 matkustajaa.[54] Ensimmäisenä liikennöintivuotena raitioliikenteessä tehtiin lähes kymmenen miljoonaa matkaa[55] ja vuoden 2022 aikana yhteensä 11,5 miljoonaa matkaa, joka oli 27 prosenttia kaikista Tampereen seudun joukkoliikennematkoista.[56] Vuoden 2023 aikana tehtiin 14,7 miljoonaa matkaa, joista 10,8 miljoonaa linjalla 3 ja 3,9 miljoonaa linjalla 1.[57]

Vuorokausiennätys 70 947 matkaa tehtiin 1. marraskuuta 2024.[58]

Matkustajamäärät
Vuosi Linja 1, milj. Linja 3, milj. Yhteensä, milj.
2022 11,5
2023 3,9 10,8 14,7

Järjestelmän laajentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen raitiotie, laajennussuunnitelmat
Liikennepaikat     Reitti     Liikennepaikat
Ylöjärvi Lentävänniemi
Teivo Männistö
Ylöjärven raja Seinäjoelle
Kantatie 65:n ylitys
Parkanon radan ylitys Niemenkylä
Ryydynpohja Niemenranta
Lielahti Hiedanranta
Sellu
Vaitinaro
Valtatie 12:n ylitys
Poriin Porin radan ylitys
Santalahti Lamminrahka
Tikkutehdas
Tipotie Kangasalan raja
Amuri
Pyynikintori Risso
Tuulensuu Leinola
Keskustori Koilliskeskus
Tammerkoski Kaupin kampus
Ratina Keskussairaala
Koskipuisto Ammattikorkeakoulu
Rautatieasema Hippos
Tulli Kalevan kirkko
Hatanpää Sammonaukio
Kaleva
Uintikeskus
Riihimäelle Kalevanrinne
Härmälä Hakametsä
Pirkkalan raja Koivistonkylä
Nuoliala Jyväskylään/Haapamäelle
Pirkkala Vuohenoja
Turtola
Kehätien ylitys Kehätien ylitys
Lakalaiva
Lahdesjärvi Hallila
Västinginmäki Pohjois-Hervanta
Särkijärvi Opiskelijankatu
Isokuusi Hervantakeskus
Vuores Hervannan kampus
Hermia
Mäyränmäki Etelä-Hervanta
Lentoasema Hervantajärvi
Merkkien selitykset

Ensimmäisen linjan jälkeen toteutusvuoroon on kaavailtu yhteyttä Hatanpään kautta Härmälään ja Pirkkalaan sekä yhteys idän ja pohjoisen suuntaan Linnainmaan kautta.

Aikaisemmin on suunniteltu muun muassa seuraavia linjausvaihtoehtoja[59]:

  • Etelään: Hervannasta linjaa jatketaan Vuoreksen kautta Hatanpäälle ja sieltä edelleen keskustaan.
  • Lounaaseen: Alustavassa yleissuunnitelmassa on suunniteltu yhteyttä Pirkkalaan Naistenmatkantietä pitkin ja jätetty laajennusmahdollisuus myöhemmin eteenpäin Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.
  • Länteen: Epävirallisesti on väläytelty mahdollisuutta raitiotielle myös Tesomajärven ja Ylöjärven suunnissa. Todennäköisesti Tesomajärven ja Nokian suunnalla päädytään kuitenkin käyttämään lähijunaa, sillä rata kulkee esimerkiksi Ylöjärvestä poiketen yhdyskuntarakenteen sisällä. Ylöjärven suunnalla puolestaan kaupunkiraitiotiestä olisi enemmän hyötyä kuin lähijunasta.[60]

Laajentamista tutkittiin tarkemmin huhtikuussa 2013. Selvitystyö kuitenkin osittain epäonnistui, sillä tutkimus laajeni hallitsemattomasti ja vain osa materiaalista oli selvityskelpoista.selvennä Tutkituista seitsemästä laajennussuunnasta ainoastaan kaksi, eli Pirkkalan ja Ylöjärven laajennussuunnat, voitiin tässä vaiheessa todeta kannattaviksi. Lielahti–Ylöjärvi-raitiotien tarkentava yleissuunnitelma julkaistiin joulukuussa 2022.[61][62]

Syksyllä 2019 selvitettiin Tampereen seudun asukkaiden näkemyksiä raitiotieverkoston seudullisesta laajentamisesta Seuturatikka-kyselyssä. Esitettyjä päälaajennussuuntia olivat Härmälän kautta Pirkkalaan, Lielahden kautta Ylöjärvelle, Linnainmaan kautta Kangasalan Lamminrahkaan sekä Hervannasta Kangasalan Saarenmaalle. Kyselyn tulosten mukaan asukkaiden mielestä raitiotietä kannattaisi jatkaa ensimmäisenä Härmälän ja Pirkkalan suuntaan.[15]

Helmikuussa 2021 valmistuneen yleissuunnitelman mukaan raitiotielinjastoa pyritään laajentamaan seudulliseksi. Alustavan aikataulun mukaan vuosina 2025–2028 rakennetaan linja Kaupin kampukselta Koilliskeskukseen ja Sorin aukiolta Pirkkalaan. Sen jälkeen linjastoa laajennettaisiin Ylöjärvelle ja Kangasalle Lamminrahkan uuteen kaupunginosaan. Lisäksi on esitetty mahdollista uutta linjaa Vuorekseen nykyisten linjojen 1 ja 3 laajennusten lisäksi.[63]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ sari.makela: Nysse tiedottaa: Nysse-liikenteen matkustajamäärät voimakkaassa kasvussa Tampereen Ratikka. 5.1.2023. Viitattu 3.11.2023.
  2. ↑ Tampereen ratikka aloittaa liikennöinnin – Näin hanke pysyi jatkuvasti jopa aikataulua edellä ja alitti budjetin (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 9.8.2021. Viitattu 9.8.2021.
  3. ↑ Ratikan liikennöinti Santalahteen alkoi – Nyssen aikataulut vaihtuvat Yle Uutiset. 7.8.2023. Viitattu 7.8.2023.
  4. ↑ sari.makela: Syyskuu oli Tampereen Ratikan matkustajamäärissä ennätyksellinen Tampereen Ratikka. 2.10.2024. Viitattu 16.10.2024.
  5. ↑ Paljon onnea 1-vuotias! Tampereen ratikassa on ollut selvästi odotettua enemmän matkustajia kesällä – Näin se mullisti kaupungin joukkoliikenteen vain vuodessa (Maksullinen artikkeli) Aamulehti. 9.8.2022. Viitattu 11.8.2022.
  6. ↑ a b c d Nieminen, Elina: Tampere saa ratikan – valtuusto päätti rakentamisesta äänin 41-25 Yle uutiset. 11.7.2016. Viitattu 11.7.2016.
  7. ↑ Maunu, Anna-Maria: Tampereen ratikkaa jatketaan Hatanpään valtatien suuntaan 25.11.2019. Tampereen kaupunki. Viitattu 11.1.2020.
  8. ↑ a b c Pohjanen, Kai: Tampereen raitiotien rakentaminen etenee toiseen vaiheeseen - asiaa puitiin lähes yli neljä tuntia Yle Uutiset. 19.10.2020. Viitattu 19.10.2020.
  9. ↑ a b Mansikka, Heli: Näin ratikan rakentaminen länteen etenee Tampereella: raiteet Santalahteen valmiina, Lentävänniemeen vasta 2025 Yle Uutiset. 3.10.2022. Viitattu 20.10.2022.
  10. ↑ Tampereen valtuusto hyväksyi ratikan jatkon ilman draamaa – raitiotien eteneminen kohti Pirkkalaa varmistui Yle Uutiset. 21.10.2024. Viitattu 27.10.2024.
  11. ↑ Tampereen valtuusto hyväksyi ratikan jatkon ilman draamaa – raitiotien eteneminen kohti Pirkkalaa varmistui Yle Uutiset. 21.10.2024. Viitattu 27.10.2024.
  12. ↑ Raitiotien rakentaminen Tampereelta Pirkkalaan alkamassa jo joulukuussa Yle Uutiset. 22.10.2024. Viitattu 27.10.2024.
  13. ↑ Tampereen valtuusto hyväksyi ratikan jatkon ilman draamaa – raitiotien eteneminen kohti Pirkkalaa varmistui Yle Uutiset. 21.10.2024. Viitattu 27.10.2024.
  14. ↑ Tampereen kaupunki tiedottaa: Valtuusto päätti Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien rakentamisesta vaiheittain, ensin Niihamaan ja Partolaan Tampereen Ratikka. Viitattu 27.10.2024.
  15. ↑ a b Roth, Raili: Suosituimmat ratikan jatkoreitit ovat tässä. Aamulehti, 18.10.2019, s. 12–13. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.10.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Mäkinen, Petteri: Tampereen ratikan muotoilija on valittu – Sama toimisto myös Raide-Jokerin ja HKL:n uusien ratikoiden takana. Tamperelainen, 16.1.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2018.
  17. ↑ a b Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun tampere.fi. Viitattu 1.10.2018.
  18. ↑ VR-Yhtymä liikennöimään Tampereen Ratikkaa Tampereen Ratikka. Viitattu 26.11.2019.
  19. ↑ Katso video: Tampereen ratikka otti kyytiin ensimmäiset maksavat asiakkaat Yle Uutiset. Viitattu 11.5.2021.
  20. ↑ Valtuustot myönsivät Tampereen Raitiotie Oy:lle tilausoikeudet Pirkkala-Linnainmaa -raitiotien ensimmäiseen vaiheeseen Tampereen Ratikka. Viitattu 22.10.2024.
  21. ↑ Valtuustot myönsivät Tampereen Raitiotie Oy:lle tilausoikeudet Pirkkala-Linnainmaa -raitiotien ensimmäiseen vaiheeseen Tampereen Ratikka. Viitattu 22.10.2024.
  22. ↑ Saara-Maria Tunturi: Raitiotie Pyynikintorin ja Santalahden välillä on nyt kokonaan valmis Aamulehti. 27.6.2023. Viitattu 27.6.2023.
  23. ↑ Linjasto2021 Tampereen seudun joukkoliikenne. Viitattu 27.2.2021.
  24. ↑ a b Tampereen raitiotie Raitiotieallianssi. Viitattu 20.10.2019.
  25. ↑ Palomaa, Antti: Toinen ratikkalinja jäi suosiossa toisen jalkoihin Tampereella – joukkoliikennejohtaja: ”Linja on keskeneräinen” Yle. 27.3.2024. Viitattu 8.4.2024.
  26. ↑ Tampere ja Transtech allekirjoittivat sopimuksen raitiovaunuista – Vuoden viivästys ei vaaranna aikataulua Yle. Viitattu 29.6.2018.
  27. ↑ Ala-Heikkilä, Minna: Ratikkatoimittaja Transtech: Raitiovaunut eivät välttämättä valmistu samaan aikaan raitiotien kanssa. (Päivitetty 9.10.2017) Aamulehti, 6.10.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ a b Tampereelle tilataan lisää raitiovaunuja – Tampereen Raitiotie Oy ja Škoda Group allekirjoittivat tilaussopimuksen yhteensä 8 vaunusta tampereenratikka.fi. 14.12.2022. Viitattu 20.1.2023.
  29. ↑ Tampereen Ratikka: Tampereen Ratikka on Pohjoismaiden suurin ja tamperelaisten kanssa suunniteltu 8.6.2020. tampereenratikka.fi. Viitattu 3.7.2020.
  30. ↑ Tampereen raitiotien testaukseen Saksassa käytössä ollut raitiovaunu 4.5.2020. Tampereen Raitiotie Oy. Viitattu 23.2.2020.
  31. ↑ Lielahti-Ylöjärvi tarkentava yleissuunnitelma tampereenratikka.fi. Viitattu 20.1.2023.
  32. ↑ Sirkiä, Hanna: Hyvästi ny sitt – Raitsikat: Turun raitiovaunuliikenteen lakkautus 1961-1972 (PDF) (vanhentunut linkki) 2003. Turun yliopisto. Arkistoitu Viitattu 17.3.2019.
  33. ↑ a b c Tampereen raitiotien historia kaupunkiliikenne.net. 22.7.2019. Viitattu 5.5.2020.
  34. ↑ a b c Pikaraitiotie etenee Tampereella kaupunkiliikenne.net. 12.9.2006. Viitattu 17.3.2019.
  35. ↑ Pikaraitiotie kannattava Tampereella kaupunkiliikenne.net. 18.4.2004. Viitattu 5.5.2020.
  36. ↑ Hyry, Anna-Leea: Kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma Hervanta–Lentävänniemi-osuudelle valmistui 5.10.2010. Tampereen kaupunki. Viitattu 18.9.2012.
  37. ↑ Tampereen kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma valmistunut. Rakennuslehti, 7.10.2011. / Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.5.2020.
  38. ↑ Tampereen raitiotien yleissuunnitelma (pdf) Huhtikuu 2014. Tampereen kaupunki. Viitattu 5.5.2020.
  39. ↑ Tampereen raitiotien yleissuunnitelma valmistui 24.4.2014. Tampereen kaupunki. Viitattu 2.5.2014.
  40. ↑ Tampereen valtuusto päätti raitiotiehankkeen jatkamisesta tampere.fi. 23.10.2015. Viitattu 11.11.2016.
  41. ↑ a b Hankkeen eteneminen ja aikataulu Tampereen kaupunki. Viitattu 29.6.2017.
  42. ↑ Tampereen raitiotielle valittiin rakentajat. Taloussanomat, 22.6.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.3.2016.
  43. ↑ Raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi valmistuivat Tampereen kaupunki. Viitattu 12.8.2017.
  44. ↑ Tampereen kaupunginhallitus palautti ratikan Hatanpään linjan valmisteluun Yle. Viitattu 25.8.2019.
  45. ↑ Raitiotien katusuunnitelman luonnos Hatanpään valtatielle esittelyssä verkossa ja suunnittelupäivystyksissä 20. ja 21.8. Tampereen kaupunki. Viitattu 25.8.2019.
  46. ↑ Pesonen, Heidi; Huovinen, Jorma: Hatanpään valtatie siirtyy ratikka-aikaan. Aamulehti, 26.11.2019, s. 4–5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.11.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
  47. ↑ a b c d e Tiedotteet Raitiotieallianssi. Viitattu 8.6.2022.
  48. ↑ Jyrävä, Mika: Tampere teki sen jälleen: Näsisaaren valtava täyttöoperaatio valmistui etuajassa, Näsijärvi imaisi 55 000 kuormaa louhetta – tältä saari näyttää nyt (Maksullinen artikkeli) Aamulehti. 8.12.2022. Viitattu 10.8.2023.
  49. ↑ Roth, Raili: Näsijärven paksu jääkansi toi lisätöitä. (vain tilaajille) Aamulehti, 28.3.2022, s. 4–5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.6.2022.
  50. ↑ Aaltonen, Mikko: Keskelle Tampereen ikonista järvimaisemaa rakennetaan valtava tekosaari – Tältä ”Suomen Dubai” näyttää nyt Helsingin Sanomat. 10.8.2023. Viitattu 10.8.2023.
  51. ↑ Järvelä, Ari: Valtuusto näytti vihreää valoa kaupunkiraitiotien jatkosuunnittelulle 12.12.2011. Tampereen kaupunki. Viitattu 19.8.2012.
  52. ↑ Hurmoshenkinen valtuusto päätti: Ratikan suunnittelu jatkuu keväällä. Aamulehti, 12.12.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.8.2012.[vanhentunut linkki]
  53. ↑ Tampereen raitiotien hinta nousi 283 miljoonaan Yle. Viitattu 12.8.2017.
  54. ↑ sari.makela: Syyskuu oli Tampereen Ratikan matkustajamäärissä ennätyksellinen Tampereen Ratikka. 2.10.2024. Viitattu 16.10.2024.
  55. ↑ Tampereen Ratikka on yksivuotias - Ratikalla tehty vuodessa lähes 10 miljoonaa matkaa Tampereen Ratikka. 9.8.2022. Viitattu 11.8.2022.
  56. ↑ Nysse tiedottaa: Nysse-liikenteen matkustajamäärät voimakkaassa kasvussa tampereenratikka.fi. 5.1.2023. Viitattu 20.1.2023.
  57. ↑ Nurmi, Teemu: Tilastot julki: Näin paljon enemmän Hervannan ruuhkaratikka vetää väkeä verrattuna ykkösen linjaan Tamperelainen. 3.1.2024. Viitattu 121.2024.[vanhentunut linkki]
  58. ↑ sari.makela: Ratikan matkustajamäärä­­ennätys rikkoutui jälleen Tampereen Ratikka. 4.11.2024. Viitattu 7.11.2024.
  59. ↑ Seudullinen yleissuunnitelma Tampereen Ratikka. Viitattu 7.8.2023.
  60. ↑ Miten olisi: Ratikka Ylöjärvelle asti!. Aamulehti, 28.3.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.8.2012.[vanhentunut linkki]
  61. ↑ Raitiotien Lielahden ja Ylöjärven suunnan tarkentava yleissuunnitelma on valmistunut tampereenratikka.fi. 15.12.2022. Viitattu 20.1.2023.
  62. ↑ Lielahti-Ylöjärvi tarkentava yleissuunnitelma tampereenratikka.fi. Viitattu 20.1.2023.
  63. ↑ Seudullinen yleissuunnitelma Tampereen Ratikka. Viitattu 30.3.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen raitioliikenne
Nykyiset raitiotiet
Rakenteilla olevat raitiotiet
Entiset raitiotiet
Suunnitellut raitiotiet
Raitiotiekalusto
Nykyiset
Entiset Variotram
Varikot
Tampereen seudun julkinen liikenne
Paikallisjunaliikenne

Tampereen seudun lähijunaliikenne

Raitioliikenne

Tampereen raitioliikenne (linjat)

Linja-autoliikenne

Tampereen seudun linja-autoliikenne (runkolinjat)

Liikenteen tilaaja

Tampereen seudun joukkoliikenne

Liikennöitsijät

Bussi-Manninen · Länsilinjat · Paunu · Pirkanmaan Tilausliikenne · Pohjolan Liikenne · TKL · Tilausliikenne Lampinen · Tokeen Liikenne · Valkeakosken Liikenne · Vekka · VR

Vesiliikenne

Hopealinja · Runoilijan tie

Hankkeet

Tampereen oikorata

Historia

Tampereen johdinautoliikenne

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_raitioliikenne&oldid=22752613”