Ašantit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ašantien lippu
Ašantien lippu
Väkiluku yli 10 miljoonaa ?
Merkittävät asuinalueet
 Ghana
Kielet Akan
Uskonnot kristinusko ja perinteinen monoteistinen uskonto

Ašantit on Ghanan pohjoisosissa elävä etninen ryhmä. Monet ašantit puhuvat nigeriläis-kongolaisiin kieliin kuuluvan akanin kielen murretta. Ašanti oli aiemmin itsenäinen kuningaskuntansa, joka kukoisti 1700-luvulla.[1] Nykyisin kansan kanta-asumisalue on Ghanan Ashantin hallintoalue. Monet heistä ovat maanviljelijöitä, ja kasvattavat kaakaota myyntiin ja jamssia ja vihanneksia omaan kulutukseen.[2]

Avioliitto on tärkeä asia asantien elämässä. Moniavioisuus hyväksytään, ja se on miesten tapa osoittaa varakkuuttaan ja anteliaisuuttaan. Naiset eivät perinteisesti mene naimisiin ilman vanhempiensa suostumusta, ja jotkut eivät edes tapaa tulevaa aviomiestään ennen häitä.[3]

Myös suvun merkitys on suuri. Köyhät sukulaiset turvautuvat varakkaampien apuun esimerkiksi selvitäkseen koulu- ja sairaskuluista.[4] Ašantien sukulaiskäsitys on matrilineaarinen: lapset kuuluvat äitinsä klaaniin ja enon merkitys poiken kasvatuksessa on suuri.[5]

Ašantit kunnioittavat omaa itsenäisen valtion ajoilta periytyvää kruununperimysjärjestystään ja ylimystöään virallisen valtionjohdon rinnalla seremoniallisina johtajina. Kuningas Otumfuo Osei Tutu II nousi valtaistuimelle vuonna 1999.[6]

Yhteiskunnan rakenteen pohjana on seitsemän tai kahdeksan sukuryhmää eli abusuaa. Jokainen asanti kuuluu johonkin abusuaan, joka määräytyy äidinpuoleisen sukulinjan kautta. Saman abusuan jäsenet ovat sukulaisia eivätkä saa mennä keskenään naimisiin. Abusua-järjestelmän ohella on klaanijärjestelmä. Suvut liittyvät klaaneiksi, joilla on yksi tunnustettu päällikkö. Klaanin sisäiset aviolliitot ovat sallittuja.[4]

Abasuat ovat Oyoko, Bretuo, Agona, Asona, Asenie, Aduana, Ekuona ja Asakyiri. Jokaisella abasualla on tunnuseläin, ja heitä tervehditään erityisellä puhuttelusanalla. Eri abasuoille on myös määritelty eläimiä ja kasveja, joita ne eivät saa vahingoittaa.[7]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen rakennustapa muodostuu neliömäisen sisäpihan ympärille rakennetusta neljästä talosta. Talojen kantava rakenne on puuta, jonka päälle muurataan savea. Rakennuksien korkeutta lisää korkea olkikatto. Seinät maalataan yleensä valkoiseksi. Rakennuksen sisäpihan puoleisia seiniä peittävät korkokuviot, jotka voivat olla ornamenttejä tai eläinaiheita. Kuva-aiheilla on symbolisia merkityksiä.[8]

Useimmat Asanti-kuningaskunnan aikaiset rakennukset ovat tuhoutuneet joko taisteluissa eurooppalaisa vastaan tai luonnon voimien kourissa. Jäljellä olevat vanhat talot sijaitsevat Kumasia ympäröivissä kylissä. Ne ovat jonkun merkittävän jumalan pyhäkköjä. Ghanan museovirasto on suojellut niistä kymmenen.[8]

Ašantien perinteiset savirakennukset nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1980.[1]

Kenten kutoja työssään

Ašantien valmistamista perinteisistä käsitöistä omaleimaismpia ovat kente-kankaat, puuveistokset, puhuvat rummut ja erityiset jakkarat.[9]

Kente-kangas kootaan kutomalla yksinkertaisissa kangaspuissa noin 10 cm leveitä suikaleita, jotka ommellaan kankaiksi. Materiaalin valmistus on työlästä ja vaatii erityisiä taitoja, joten se on alkujaan varattu lähinnä kuninkaallisten käyttöön ja muihin erikoistarkoituksiin. Perinteisillä kuvioilla on symbolisia merkityksiä: tyylitelty kanaemo kertoo vanhempien hoivasta, kullan kimallusta esittävä kuvio symboloi varakkuutta.[10]

  1. a b Asante Traditional Buildings Unesco (myös kuvagalleria)
  2. Ashanti Kingdom PBS
  3. African People & Culture: Ashanti Africa Guide
  4. a b Steve Garbrah: Culture of the Ashanti People Ashanti Home Page. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
  5. Ashanti Ghana Web
  6. Ashanti King takes the throne BBC 1999
  7. Abusua & Nton (Arkistoitu – Internet Archive) Asante.co.uk
  8. a b Ellie Schimelman: Ashanti traditional buildings Aba Tours. Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  9. Ashanti Modern Ghana. Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  10. Kente Cloth kentecloth.net. Viitattu 5.8.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]