AKEL

Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue Anorthotikó Kómma Ergazómenou Laoú
Perustettu	1926
Johto	Ándros Kyprianoú (pj.)
Europarlamentaarikkoja	2 / 6
Kyproksen edustajainhuone	16 / 56
Kansainväliset jäsenyydet	GUE/NGL
Kotisivu	www.akel.org.cy
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kyproksen edistyksellinen työväenpuolue AKEL (kreik. Ανορθωτικό Κόμμα Εργαζόμενου Λαού, Anorthotikó Kómma Ergazómenou Laoú, engl. Progressive Party of Working People) on vuonna 1926 perustettu Kyproksen tasavallassa toimiva eurokommunistinen puolue.

Puolue kannattaa itsenäistä, demilitarisoitua ja liittoutumatonta Kyprosta, sekä kahteen osaan jakaantuneen saaren yhdistymistä. Puolue kannatti Kyproksen liittymistä Euroopan unioniin tietyin varauksin.

Historia

Puolue perustettiin vuonna 1926 nimellä Kyproksen kommunistinen puolue. Puolue taisteli paitsi riistoa vastaan, myös Kyproksen vapauttamiseksi Brittien vallan alta. Vuoden 1931 kansallismielisten mellakoiden jälkeen brittien siirtomaahallinto rajoitti kansalaisoikeuksia ja kielsi puolueen. Vuonna 1941 maan alla toimineen puolueen johtohahmot perustivat AKEL-puolueen. Vuonna 1943 järjestettiin Kyproksen ensimmäiset kunnallisvaalit. Tuolloin muun muassa Limassolin ja Famagustan pormestareiksi valittiin puolueen jäseniä.

Toisin kun edeltäjänsä, AKEL ei vastustanut énosista, eli Kyproksen yhdistämistä Kreikkaan. Sen sijaan AKEL kannatti asteittaista prosessia, joka alkaisi perustuslain säätämisellä ja itsehallinnolla Britannian alaisuudessa, ja päättyisi saaren yhdentymiseen Kreikan kanssa. Vuonna 1949 AKEL muutti linjaansa ja siirtyi kannattamaan välitöntä Enosista.

1950-luvun loppupuolella AKEL vastusti Britannian siirtomaahallintoa vastustaneen EOKA-liikkeen käyttämiä väkivaltaisia keinoja. EOKA syytti AKELia brittien kätyriorganisaatioksi, vaikka myös AKEL oli kielletty vuonna 1955. EOKA salamurhasi useita AKELin jäseniä pettureina, muun muassa AKELin kannattaja Savas Menikou kivitettiin kuoliaaksi. AKEL arvosteli EOKAn johtoa antikommunistiseksi, sillä EOKAn johtaja Geórgios Grívas oli taistellut kommunisteja vastaan Kreikan sisällissodassa.

Vuoden 1958 paikkeilla kyproksenturkkilaisten kansallismielinen järjestö TMT ryhtyi pakottamaan AKELin turkkilaisjäseniä luopumaan jäsenyydestään. Fazil Onder-työläislehden toimittaja tapettiin, ja PEO-ammattiliiton turkkilaisosaston puheenjohtaja Ahmet Sadi joutui lähtemään maanpakoon Britanniaan.

Kyproksen tasavallan ensimmäisissä presidentinvaaleissa AKEL tuki Ioánnis Klirídistä. Valituksi tuli kuitenkin Makarios III.

TMT salamurhasi AKELin keskuskomitean viimeisen kyproksenturkkilaisen jäsenen Derviş Ali Kavazoğlun vuonna 1965.

Puolueen puheenjohtajat

• 1936–1945 Ploutís Sérvas
• 1945–1949 Fifís Ioánnou
• 1949–1988 Ezekías Papaïoánnou (Espanjan sisällissodan veteraani)
• 1988–2009 Dimítris Christófias
• 2009– Ándros Kyprianoú

Viimeaikainen menestys vaaleissa

Vuoden 2001 parlamenttivaalit

AKEL nousi Kyproksen suurimmaksi puolueeksi vuoden 2001 parlamenttivaaleissa, saaden 34,7 % äänistä ja 20 paikkaa 56-paikkaisesta parlamentista. Vaalivoiton jälkeen puolueen puheenjohtaja Dimítris Christófias valittiin ensimmäisenä kommunistina parlamentin puhemieheksi. Häntä tukivat AKELin lisäksi sosiaalidemokraattinen EDEK-puolue ja liberaali DIKO-puolue.

Vuoden 2003 presidentinvaalit

AKELin, EDEKin ja DIKOn muodostama koalitio asettui vuoden 2003 presidentinvaaleissa tukemaan DIKO-puolueen puheenjohtaja Tássos Papadópoulosta, joka voitti vaalit. Papadópouloksen voiton jälkeen AKELista tuli hallituspuolue, ja sillä on neljä ministerinsalkkua.

Vuoden 2004 europarlamenttivaalit

Kypros liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Tuolloin järjestettiin myös saaren ensimmäiset europarlamenttivaalit. AKEL tuli niukasti toiseksi, saaden 27,9 % äänistä ja kaksi paikkaa europarlamenttiin. AKELin europarlamentaarikot ovat Adámos Adámou ja Kyriákos Triantafyllídis. AKELin edustajat kuuluvat Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmään.

Vuoden 2006 parlamenttivaalit

AKEL säilytti asemansa tasavallan suurimpana puolueena vuoden 2006 parlamenttivaaleissa, saaden 32,3 % äänistä. Se kuitenkin menetti kaksi paikkaa, saaden 18 paikkaa 56-paikkaisesta parlamentista.

Vuoden 2008 presidentinvaalit

24. helmikuuta 2008 suoritetulla presidentinvaalin toisella kierroksella AKELin puheenjohtaja Dimítris Christófias valittiin Kyproksen presidentiksi 53,36 % ääniosuudella. Hänen vastustajanasa, oikeistolainen Ioánnis Kasoulídis joutui tyytymään 46,64 % äänisaaliiseen. Christófiasta tuki ensimmäisellä kierroksella niukasti pudonnut istuva presidentti Papadópoulos.