Aarne Laurila
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Aarne Olavi Johannes Laurila (16. marraskuuta 1929 Helsinki – 8. tammikuuta 2021 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja professorin arvonimen saanut.
Laurila oli Kansanvalistusseuran toiminnanjohtajana vuosina 1962–1990. Sitä ennen hän toimi Suomen Sosialidemokraatin kulttuuritoimittajana. Laurila sai professorin arvonimen vuonna 1992.
Laurila laati väitöskirjansa kirjailija F. E. Sillanpään romaanitaiteesta.
Laurila toimi Helsingin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä sekä kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Hän toimi myös Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- F. E. Sillanpää vuosina 1888–1958. Otava 1958
- Suomalaisia kertojia Minna Canthista Antti Hyryyn ; toim. Aarne Laurila. Tammi 1962
- Sillanpää ; toim. Aarne Laurila. Otava 1962
- Nuoren voiman liiton historia ; toim. Aarne Laurila ym. Akateeminen kustannusliike, Helsinki 1963
- Unkari - romantiikkaa ja realismia. Otava 1966
- Matkailijan Unkari ja madjaarien maa. Otava 1976
- F. E. Sillanpään romaanitaide kirjailijan asenteiden ja kertojan aseman kannalta, väitöskirja. Otava 1979
- Nykyihmisen etiikka ja moraali : Oriveden opiston 70-vuotisjuhlakirja ; toimituskunta Aarne Laurila ym. WSOY 1979
- Malmin pojan maailma. WSOY 1984
- F. E. Sillanpään ajatuksia ; toim. Aarne Laurila. Otava 1988
- Sillanpää Suomen kirjallisuudessa : F. E. Sillanpään juhlakirja ; toim. Aarne Laurila ja Panu Rajala. Sillanpää-seura, Helsinki 1989
- Oi, sä sulo Helsinki. WSOY 1995
- Kasvoi kaupunki ympärillämme : kolmen sukupolven Helsinki. Otava 2009
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aarne Laurila SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Aarne Laurila 75 vuotta, Sivistys 17.11.2004[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aarne Laurilan kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 24.1.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.1.2021.