Aarne Niskavuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Niskavuori
Aarne Niskavuori Esko Salmisen näyttelemänä elokuvassa Niskavuori (1984).
Aarne Niskavuori Esko Salmisen näyttelemänä elokuvassa Niskavuori (1984).
Luoja(t) Hella Wuolijoki
Näyttelijä(t) Kyösti Erämaa
Tauno Palo
Esko Salminen
Erkki Viljos
Ensi-
esiintyminen		 Niskavuoren naiset
Viimeinen
esiintyminen		 Niskavuoren leipä
Henkilötiedot
Status suurtilan isäntä, agronomi
Ammatti maanviljelijä
Sukupuoli mies
Kotipaikka Häme
Asuinpaikka Häme, Helsinki
Luonteenpiirteet naisiin- ja viinaanmenevä, ennakkoluuloton, uuttera, heikkotahtoinen
Suhteet
Vanhemmat Juhani Niskavuori, Loviisa Niskavuori
Sisarukset Juhani, Fredrik, Kaarle, Matti, Saima, Anna-Liisa
Puoliso(t) Martta Niskavuori, Ilona Ahlgren
Lapset Martalta neljä, Ilonalta kaksi
Tädit ja sedät Heta, Antti, Kustaava, Sauna-Maija
Serkut Jaakko, Aliina, Kerttu (Hetan lapset)

Aarne Niskavuori on kuvitteellinen henkilö Hella Wuolijoen kirjoittamassa Niskavuori-näytelmäsarjassa.

Kuvitteellinen henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarne on Juhani ja Loviisa Niskavuoren nuorin poika. Ammatiltaan hän on agronomi. Luonteeltaan heikkotahtoinen Aarne ei kykene vastustamaan viinaa ja naisia, jotka koituvat hänen kohtalokseen. Aarne ottaa Niskavuoren suurtilan hoitaakseen hänen veljiensä suuntauduttua akateemisille aloille. Myös Aarne suorittaa yliopisto-opintoja, mutta "pysyy kiinni maassa". Vuonna 1918 hän lähtee sisällissotaan "tappelemaan Niskavuoren valtakunnan puolesta". Häntä pyydetään mukaan politiikkaan maalaisliiton ehdokkaaksi, mutta hän ei suostu.[1]

Aarne nai rahaa menemällä naimisiin Martan kanssa.[2] Pariskunnalle syntyy neljä lasta.[3] Liitto muodostuu onnettomaksi ja hajoaa nuoren opettajattaren, Ilona Ahlgrenin saavuttua Niskavuoren maisemiin 1930-luvun alussa. Aarnen ja Ilonan suhteesta tulee melkeinpä julkinen salaisuus kylässä. Juorukellot ja Loviisa tietävät asioiden oikean tolan, mutta sitä ei sanota ääneen ennen kuin on aivan pakko. Aarne jättää Niskavuoren Ilonan takia ja muuttaa Helsinkiin, missä hän aloittaa akateemisen uran. Ilona ja Aarne saavat kaksi lasta, Paavon ja Lillin. Entäs nyt, Niskavuori? -näytelmässä tosin Aarnella mainitaan olevan kuuden sijasta viisi perillistä.[4] Kaiken aikaa Aarne huolehtii Niskavuoren asioista salaa Ilonalta.

Viiden Helsingin-vuoden jälkeen Aarne palaa Niskavuorelle. Ilona seuraa mukana, vaikkakin vastentahtoisesti. Loviisa lunastaa Martan puoliskon tilasta Aarnelle. Maallepaluun myötä Aarnen alkoholinkäyttö karkaa käsistä. Ilona kuitenkin päättää kestää miehensä juopottelut ja niihin liittyvät aviorikokset.

Aarnen esikoispoika Ville surmataan toisen maailmansodan taisteluissa ja tukevasti keski-ikäinen Aarne lähteen sotaan motiivinaan poikansa kuoleman kostaminen.[5] Kostoretkellään Aarne saa itsekin taistelussa surmansa. Ilona jää leskeksi Niskavuorelle. Juoruilevan telefuuni-Santran mukaan Aarne oli sotaan lähtiessään kännissä ja huusi rautatieasemalla: "Hyvästi ikuisesti, Niskavuori!".[6]

Tulkitsijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aarne Niskavuori on miespääosa näytelmissä Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä.[7] Niskavuoren naisten kantaesityksessä Helsingin Kansanteatterissa maaliskuussa 1936 Aarnea näytteli Kyösti Erämaa. Valentin Vaalan mustavalkoelokuvassa Niskavuoren naiset Aarnea näyttelee Tauno Palo, vuoden 1958 värielokuvassa puolestaan Erkki Viljos. Edvin Laineen Niskavuoren Aarne pohjautuu näytelmään Niskavuoren leipä. Siinä Aarnea näyttelee niin ikään Tauno Palo. Vuoden 1984 Niskavuori-elokuvassa häntä näyttelee Esko Salminen.[8][9][10][11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Wuolijoki, Hella: Niskavuori, Lasipalatsi, Helsinki 2001, ISBN 951-9351-79-5
  • Elonet, Niskavuori-elokuvat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aarne_Niskavuori&oldid=17651440”