Amartya Sen

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 13. toukokuuta 2023.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amartya Sen
Amartya Sen vuonna 2007.
Amartya Sen vuonna 2007.
Henkilötiedot
Syntynyt3. marraskuuta 1933 (ikä 91)
Santiniketan, Bengali, Brittiläinen Intia
Kansalaisuus Intia
Koulutus ja ura
Tutkinnot Kalkutan yliopisto (BA)
Cambridgen yliopisto
(BA, MA, PhD)
Väitöstyön ohjaaja Joan Robinson
Instituutti Harvardin yliopisto
Tutkimusalue hyvinvointitaloustiede
Palkinnot Nobelin taloustieteen palkinto (1998)
Bharat Ratna (1999)
Aiheesta muualla
scholar.harvard.edu/sen

Amartya Sen (s. 3. marraskuuta 1933 Santiniketan, Brittiläinen Intia)[1] on intialainen taloustieteilijä ja filosofi. Hän sai Nobelin taloustieteen palkinnon 1998.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senin perhe oli kotoisin Dhakasta, Bangladeshin nykyisestä pääkaupungista. Hänen isänsä Ashutosh Sen opetti kemiaa Dhakan yliopistossa. Sen kuitenkin syntyi Santiniketanissa, missä hänen äitinsä Amata Senin isä opetti yliopistossa sanskritia ja muinaista ja keskiaikaista Intian kulttuuria. Sen opiskeli Kalkutassa ja Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa.[2]

Sen on opettanut Delhin, Kalkutan ja Oxfordin yliopistoissa, ja hän on taloustieteen ja filosofian professori Harvardin yliopistossa, jossa hän hoitaa Thomas W. Lamontin professuuria.

Senille myönnettiin Nobelin taloustieteen palkinto vuonna 1998 työstä hyvinvointitaloustieteen alalla. Vuonna 2020 Sen sai Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinnon työstään globaalin oikeudenmukaisuuden kysymysten parissa.[3]

Tutkimus ja filosofia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Senin tunnetuin teos on 1981 ilmestynyt Poverty and Famines. An Essay on Entitlement and Deprivation. Teoksessa Sen osoittaa, etteivät nälänhädät aiheudu ruoan pulasta vaan sen jakamiseen sisältyvistä epätasa-arvoisista mekanismeista.

Teoksessa Identiteetti ja väkivalta Sen arvioi, että nykymaailman selkkausten merkittävä alkuunpanija on oletus, että ihmiset voidaan luokitella yksiselitteisesti uskonnon tai kulttuurin perusteella. Hänen mielestään tällainen rajoittunut käsitys identiteetistä luo pohjan jyrkille vastakkainasetteluille ja väkivallalle.[4]

Senin vuonna 2009 ilmestynyttä teosta The Idea of Justice on sanottu merkittävimmäksi etiikan teokseksi John Rawlsin 1971 ilmestyneen oikeudenmukaisuusteorian jälkeen.[5]

Sitaatteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Itsenäisissä ja demokraattisissa maissa, joissa on suhteellisen vapaa lehdistö, ei ole koskaan ollut merkittävää nälänhätää."[6]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Choice of Techniques, 1960.
  • An Aspect of Indian Agriculture, Economic Weekly, Vol. 14, 1962.
  • Collective Choice and Social Welfare, 1970, Holden-Day, 1984, Elsevier.
  • On Economic Inequality, New York, Norton, 1973. (Uudelleenjulkaistu laajennettuna James E. Fosterin ja tekijän liitteillä 1997, Clarendon Press, ISBN 9780198281931)
  • Poverty and Famines : An Essay on Entitlements and Deprivation, Oxford, Clarendon Press, 1982.
  • Choice, Welfare and Measurement, Oxford, Basil Blackwell, 1983. ISBN 9780631137962 (Uudelleenjulkaistu: Choice, Welfare, and Measurement. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1997. ISBN 9780674127784)
  • Food Economics and Entitlements, Helsinki, Wider Working Paper 1, 1986.
  • Hunger and Public Action, Jean Drèzen kanssa, Oxford: Clarendon Press. 1989.
  • More Than 100 Million Women Are Missing. New York Review of Books, 1990. (artikkeli www-sivulla)
  • Inequality Reexamined, Oxford, Oxford University Press, 1992.
  • The Quality of Life, Martha Nussbaumin kanssa, Oxford: Clarendon Press, 1993.
  • India: Economic Development and Social Opportunity, Jean Drèzen kanssa, 1995.
  • Reason Before Identity (The Romanes Lecture for 1998), Oxford, Oxford University Press, 1999. ISBN 0-19-951389-9
  • Commodities and Capabilities, 1999.
  • Development as Freedom, Oxford, Oxford University Press, 1999.
  • Reason Before Identity, 1999.
  • Freedom, Rationality, and Social Choice: The Arrow Lectures and Other essays, 2000.
  • Rationality and Freedom, Harvard, Harvard Belknap Press, 2002.
  • Inequality Reexamined, 2004.
  • The Three R's of Reform, Economic and Political Weekly, Vol. 40(19): pp. 1971–1974, 2005.
  • Imperial Illusions, 2007. The New Republic (katkelma: Imperial Illusions: India, Britain, and the wrong lessons. By Amartya Sen. Response by Niall Ferguson.)
  • The Idea of Justice Harvard University Press & London: Allen Lane, 2009.
  • Peace and Democratic Society, 2011. Cambridge, UK: Open Book Publishers. ISBN 9781906924393
  • The Country of First Boys: And Other Essays, 2015. India: Oxford University Press. ISBN 9780198738183
  • Home in the World: A Memoir, 2020. London: Penguin. ISBN 9780141970981

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Luentoja etiikasta ja taloustieteestä. ((On Ethics and Economics, 1987). Suomentaneet Juha Räikkä ja Hanna Meretoja) Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-107-3
  • Moniääninen Intia. Kirjoituksia historiasta, kulttuurista ja identiteetistä. ((The Argumentative Indian. Writings on Indian Culture, History and Identity, 2005.) Suomentanut Tiina Wikström) Helsinki: Basam Books, 2007. ISBN 978-952-5534-51-1
  • Identiteetti ja väkivalta. ((Identity and Violence. The Illusion of Destiny, 2006.) Suomentanut Jussi Korhonen) Helsinki: Basam Books, 2009. ISBN 978-952-5734-03-4
  • Amartya Sen & Jean Drèze: Vastakohtien Intia. (Alkuteos An Uncertain Glory: The Contradictions of Modern India, 2013. Suomentanut Annukka Kolehmainen.) Helsinki: Into, 2017. ISBN 9789522647528

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Amartya Sen Britannica.com. Viitattu 27.11.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Amartya Sen: Biographical Nobelprize.org. Viitattu 27.11.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Amartya Sen Friedenspreis des Deutschen Buchhandels. Viitattu 27.11.2021. (englanniksi)
  4. ↑ BASAM BOOKS, mediatiedote [vanhentunut linkki].
  5. ↑ Löppönen, Paavo: Suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta. Helsingin Sanomat 11.7.2010, s. B 2. Teoksen verkkoversio. (Internet Archive)
  6. ↑ Democracy as a Universal Value, Journal of Democracy 10 (3): 3-17, 1999 (Arkistoitu – Internet Archive): "No substantial famine has ever occurred in any independent and democratic country with a relatively free press."

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amartya Sen.
Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajat

1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley 2013: Fama, Hansen, Shiller 2014: Tirole 2015: Deaton 2016: Hart, Holmström 2017: Thaler 2018: Nordhaus, Romer 2019: Banerjee, Duflo, Kremer 2020: Milgrom, Wilson 2021: Card, Angrist, Imbens 2022: Bernanke, Diamond, Dybvig 2023: Goldin 2024: Acemoğlu, Johnson, Robinson

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Amartya_Sen&oldid=22714166”