Amitriptyliini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amitriptyliini
Amitriptyliini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
3-(10,11-dihydro-5H-dibentso[a,d]syklohepten-5-ylideeni)-N, N-dimetyyli-1-propanamiini
Tunnisteet
CAS-numero 50-48-6
ATC-koodi N06AA09
PubChem CID 2160
DrugBank DB00321
Kemialliset tiedot
Kaava C20H23N 
Moolimassa 277,403
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 30–60 % vatsalaukussa
Metabolia hepaattinen
CYP2C19, CYP1A2, CYP2D6
Puoliintumisaika 10–50 tuntia
(keskimäärin 15 tuntia)
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

D

Reseptiluokitus

reseptivalmiste

Antotapa oraalinen
Triptyl tabletteja: 50 mg (pinkit) ja 10 mg (valkoiset).

Amitriptyliini on trisyklinen masennuslääke[1], jota käytetään myös kipukynnyksen nostamiseen[2] ja unettomuuteen[3].

Amitriptyliinin toi markkinoille lääkeyhtymä Merck tuotenimellä Elavil vuonna 1961[4]. Suomessa amitriptyliiniä myydään valmistenimillä Amitriptylin ja Triptyl.[5]

Vaikutusmekanismit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinilla on kohtalaisen suuri hermovälittäjäaine asetyylikoliinin toimintaa estävä vaikutus. Amitriptyliinillä on vaikutus joka lievittää neurogeenisen tulehduksen aiheuttamaa kipua. Tämän arvellaan johtuvan osaksi myös sen natriumkanava- ja histamiini-1-reseptoreiden salpauksesta, sekä amitriptyliinin syöttösoluja stabiloivasta vaikutuksesta.[6]

Kontraindikaatiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinille tunnetaan paljon vasta-aiheita ja lääkkeen käytön estäviä muita sairauksia. Samanaikaista MAOI-lääkkeellä tehtävää lääkitystä ei saa olla, sillä siinä on serotoniinioireyhtymän riski. Varoaika on lääkelajista toiseen vaihdettaessa 14 vrk eli 2 vk. Muita tämän lääkkeen käytön estäviä tekijöitä ovat glaukooma, epilepsia, sydämen toiminnan häiriöt, raskaus (ensimmäiset 3 kk), eturauhasen liikakasvu sekä virtsaumpi.[7]

Annostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinia voidaan käyttää kivun hoidossa annostuksella 25–75 mg/vrk, unettomuuteen annostukset ovat pienempiä. Masennuksen lääkityshoidolla annostus liikkuu tavanomaisesti alueella 75–200 mg/vrk. Ylärajaa ei saa ylittää missään tapauksessa, sillä lääke on sydäntoksinen.[3]

Geneettiset ominaisuudet vaikuttavat amitriptyliinin imeytyvyyteen maksan entsyymien CYP2D6 ja CYP2C19 kautta. Farmakogeneettisen testin avulla selvitetään potilaan yksilöllinen entsyymiaktiivisuus, mikä vaikuttaa lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen. [8]

Yliannostus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliini omaa kardiovaskulaarisia, eli sydämeen ja verisuonistoon kohdistuvia, vaikutuksia runsain määrin yliannosteltuna. Lääkkeen terapeuttinen indeksi on suhteellisen kapea: viisinkertainen maksimaalinen päiväannos (5 × 200 = 1 000 mg) saattaa olla jo tappava. Muu samansuuntainen (kuten antikolinerginen) lääkitys saattaa kasvattaa myrkytysvaikutusta.[9]

Yhdistelmälääkkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinistä on kehitelty kaksi yhdistelmälääkeversiota. Näillä on voimistunut anksiolyyttis-sedatiivinen hoitovaikutus. Yhdistelmälääkkeistä toiseen on yhdistetty klooridiatsepoksidi, joka on bentsodiatsepiini, ja toiseen perfenatsiini, joka on 1. polven tyypillinen neurolepti. Suomessa valmistenimiä ovat Klotriptyl, Limbitrol (amitriptyliini + klooridiatsepoksidi) sekä Pertriptyl (amitriptyliini + perfenatsiini).[10]

Sivuvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliinin syljeneritystä vähentävät ja verenkiertoa heikentävät vaikutukset[2] lisäävät hammasvaurioiden riskiä.[2] Trisyklisistä masennuslääkkeistä näyttää amitriptyliini aiheuttavan eniten ja useimmiten sydämeen kohdistuvia haittavaikutuksia. Sydämeen kohdistuvien mahdollisten toksisten vaikutusten johdosta amitriptyliiniä pitäisikin välttää sydänpotilaiden kohdalla.[11] Amitriptyliini vähentää myös verihiutaleiden määrää.[12]

Muut haittavaikutukset ovat yleensä luonteeltaan antikolinergisiä. Amitriptyliini saattaa huonontaa muistitoimintoja.[13] Amitriptyliinin yliannostus (yli 1 000 mg kerta-annostuksena) voi johtaa kuolemaan. Yleensä ei käytetä rinnakkaisesti samanaikaisia masennuslääkityksiä, koska näiden vaikutukset ja haittavaikutukset voivat voimistua. Erityisesti MAO-estäjät ovat täysin vasta-aiheisia, koska tällöin saattaisi kehittyä jopa hengenvaarallinen tila, jota kutsutaan serotoniinisyndroomaksi.

Aineenvaihdunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amitriptyliini metaboloituu in vitro pääasiassa demetylaatiolla (CYP2C19, CYP3A4) sekä hydroksylaatiolla (CYP2D6), jota seuraa konjugaatio glukuronihapon kanssa. Muita amitriptyliinimetaboliaan osallistuvia isoentsyymejä ovat CYP1A2 ja CYP2C9. Tämän lääkkeen metabolia altistuu geneettisille polymorfismeille. Tärkein aktiivinen metaboliitti on sekundaarinen amiini, nortriptyliini. Nortriptyliini estää voimakkaammin noradrenaliin takaisinottoa kuin serotoniinin takaisinottoa, kun taas amitriptyliini estää noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinottoa yhtä tehokkaasti. Muilla metaboliiteilla, kuten cis- ja trans-10-hydroksiamitriptyliinillä sekä cis- ja trans-10-hydroksinortriptyliinillä, on sama farmakologinen profiili kuin nortriptyliinillä, mutta ne ovat merkittävästi heikompia. Demetyylinortriptyliiniä ja amitriptyliini-N-oksidia esiintyy plasmassa vain vähäisinä määrinä; jälkimmäinen on enimmäkseen epäaktiivinen.[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Amiptriptyliini Yhtyneet laboratoriot Oy. Arkistoitu 10.3.2004. Viitattu 31.10.2009.
  2. ↑ a b c Klotriptyl ja Klotriptyl Mite tabletit Lääkeinfo.fi. Lääketietokeskus. Viitattu 31.10.2009.
  3. ↑ a b http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Psykiatriset_hoitomuodot (Viitattu 8.7.2014)
  4. ↑ Edward Shorter: Psykiatrian historia, MTKL Helsinki 2005 (s. 307)
  5. ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AA09 Fimea.
  6. ↑ Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 7.2.2021.
  7. ↑ http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=785&i=ORION+PHARMA_TRIPTYL (Viitattu 7.7.2014)
  8. ↑ Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium: Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium Guideline (CPIC) for CYP2D6 and CYP2C19 Genotypes and Dosing of Tricyclic Antidepressants: 2016 Update. 2016. Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium. Viitattu 2.7.2018.
  9. ↑ http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/6/471126.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 8.7.2014.)
  10. ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06CA01 Fimea.
  11. ↑ Alfering-Olli-Tuomi: Lääkkeet ja niiden käyttö, 1977: s. 182
  12. ↑ Kottapurath Kunjumoideen, MD: Drugs causing thrombocytopenia or low platelet count. http://medicineworld.org/physicians/hematology/thrombocytopenia.html
  13. ↑ http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo94401.pdf Hely Kalska ja Seppo Kähkönen: Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim 2004;120(14):1738–1744
  14. ↑ https://go.drugbank.com/drugs/DB00321

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antidepressantit
Valikoivat takaisinoton estäjät ja/tai reseptorimodulaattorit
SNRI:t
NRI:t
SARI:t
SMS:t
Muut
Tetrasykliset masennuslääkkeet
Ei-selektiiviset
MAOA-selektiiviset
MAOB-selektiiviset

selegiliini

‡ markkinoilta poistettu lääke, † kokeellinen lääke,* ei myynnissä Suomessa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Amitriptyliini&oldid=22734447”