Arcturus

Arcturus
Bayerin designaatio	α Bootis, Alfa Bootis, α Boo, ALF BOO, ALP BOO
Flamsteedin designaatio	16 Bootis
HD-designaatio	HD 124897
Muut designaatiot	Alramech, Abramech, α Boötis, 16 Boötes, HR 5340, BD+19°2777, GCTP 3242.00, GJ 541, LHS 48, and HIP 69673
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus	−0,04 mv
Absoluuttinen kirkkaus	−0,38 Mv
Valovoima	110 aurinkoa
Spektriluokka	K1.5 IIIpe
Väri-indeksi	B-V 1,24 U-B 1,22
Lämpötila	4300 K
Massa	1–1,5 M☉
Säde	15,9 R☉
Muuttujatyyppi	luultavasti
Metallipitoisuus	20–50 % auringon
Ikä	yli 4,6 miljardia v.
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö	Karhunvartija
Rektaskensio (J2000)	14h 15m 39,7s
Deklinaatio (J2000)	+19° 10' 56"
Etäisyys	36,7 ± 0,3 valovuotta (11,26 ± 0,09 parsekia)
Parallaksi	88,78 ± 0,68 mas
Säteisnopeus	−5,2 km/s
Ominaisliike	RA: −1093,45 mas/v dekl.: −1999,40 mas/v
Näkyy leveysasteiden 90° N ja 71° S välillä.
Infobox OK

Arcturus tähtikartalla

Arcturus (α Boötis) on Karhunvartijan tähdistön päätähti, jonka näennäinen suuruusluokka on –0,0 ja absoluuttinen suuruusluokka –0,2. Se on tähtitaivaan neljänneksi kirkkain tähti ja Siriuksen jälkeen toiseksi kirkkain Suomessa näkyvä tähti.

Havaitseminen Suomessa

Helpoin tapa löytää Arcturus yötaivaalta on seurata Otavan kauhan ”vartta” alaspäin. Arcturuksesta samaa linjaa eteenpäin jatkettaessa tulee vastaan myös Spica, Neitsyen päätähti.

Arcturuksen nimi

Arcturus tulee antiikin kreikankielisestä sanasta Ἀρκτοῦρος (Arkturos), joka tarkoittaa ”Karhunvartijaa”, ja josta tulee myös Karhunvartijan tähdistön suomenkielinen nimi. Arabian kielessä tähdestä käytetään nimeä Haris-el-sema, ”taivaan pitäjä.” Tätä nimeä on joskus on roomalaistettu muotoihin Aramec ja Azimech, mutta nykyisin niitä ei enää käytetä.

Kiinassa Arcturusta kutsutaan nimellä Dah Jyaoo (大角, "Suuri sarvi"; Pinyin: Dajiao), koska tähti on Sarvi-nimisen kiinalaisen tähtikuvion (kiin. 角宿, Jyaoo Shiuh; Pinyin: Jiaosu) osa. Myöhemmin Arcturuksesta tuli Kangh Shiuh (亢宿, Pinyin: Kangsu) -nimisen kiinalaisen tähtikuvion osa.

Muinaisjapanilaiset omaksuivat kiinalaisen nimen "大角", mutta tähden läntinen nimi (アルクトゥルス) on tavallisempi nykyään.

Fysikaalisia tietoja Arcturuksesta

Arcturuksen magnitudi on −0,05. Se on 115 kertaa Aurinkoa kirkkaampi, mutta suurin osa tähden säteilystä tulee infrapunasäteilynä, jolla se loistaa 180 kertaa päivätähteämme kirkkaammin.

Arcturus luokitellaan K1,5 IIIpe -luokan punaiseksi jättiläistähdeksi. Kirjaimet p ja e kuvaavat tähden sähkömagneettista spektriä: p tulee englannin sanasta ”peculiar”, epätavallinen, ja e sanasta ”emission”, joka viittaa emissioviivoihin. Tämä on melko tavallista punaisille jättiläisille, mutta Arcturus on ilmiöstä oppikirjamainen esimerkki.

Hipparcos-satelliitin mukaan Arcturus on meistä 36,7 valovuoden (11,3 parsekin) päässä eli kosmologisessa mittakaavassa melkein naapurissamme. Satelliitin havainnoista selvisi myös, että Arcturus on muuttuva tähti. Kirkkauden muutoksen suuruus on 0,04 magnitudia noin 8,3 vuorokauden ajanjaksolla. Uskotaan, että tähden pinta sykkii, mikä on tavallista jättiläistähdillä. Sykkimisen nopeus on 150 m/s ja taajuus yksi sykähdys 1,842 päivässä. Arcturuksen näennäinen läpimitta on 0,019–0,027 kaarisekuntia ja todellinen 24,5 Auringon sädettä. Arcturus on vanha Linnunradan paksun kiekon populaation tähti ja kuuluu samaan ryhmään 52 muun tähden kanssa. Tähti polttaa heliumia ytimessään ja vetyä kuoressa sen ympärillä.

Hipparcos-satelliitin havaintojen mukaan Arcturus on kaksoistähti, jonka kumppani on noin 20 kertaa päätähteä himmeämpi. Tähdet kiertävät toisiaan niin lähellä, että nykyisillä havaintomenetelmillä niiden erottaminen visuaalisesti on erittäin vaikeaa. Toiset tutkimukset ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, ettei Arcturus sittenkään olisi kaksoistähti.

Lähteet

• Honkala, Juho (toim.): Tähtitieteen sanakirja. Wsoy 1999. ISBN 951-0-23765-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arcturus Wikimedia Commonsissa

Karhunvartijan tähdistö (Bootes) » luettelo tähdistä, luokka

Tähdet

Arcturus, ε Boo, η Boo, ε Boo, γ Boo, δ Boo, β Boo, ρ Boo, ζ Boo, θ Boo, υ Boo, λ Boo, μ1 Boo, ζ Boo, σ Boo, π1 Boo, τ Boo, ψ Boo, κ2 Boo, ξ Boo, ο Boo, ι Boo, HD 125351, 34 Boo, ω Boo, 12 Boo, 44 Boo, 20 Boo, 31 Boo, 6 Boo, 45 Boo, ν2 Boo, 9 Boo, ν1 Boo, φ Boo, 13 Boo, χ Boo, 15 Boo, 50 Boo, 33 Boo, 22 Boo, 18 Boo, 14 Boo, 32 Boo, 24 Boo, 47 Boo, 2 Boo, 40 Boo, 46 Boo, 39 Boo, 7 Boo, 1 Boo, 10 Boo, 38 Boo, 101 Vir, π2 Boo, 26 Boo, 3 Boo, 11 Boo, BX Boo, μ2 Boo, κ1 Boo, HD 128311, R Boo

Eksoplaneetat

τ Boo Ab, HD 128311 b, HD 128311 c

Taivaan kirkkaimmat tähdet