Ariel (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ariel
(אריאל)
Näkymä Arieliin.
Näkymä Arieliin.
Logo
Logo

Ariel

Koordinaatit: 32°6′22″N, 35°11′16″E

Valtio Israel
Hallintoalue Juudea ja Samaria
Perustettu 1978
Väkiluku (2018) 20 456








Ariel (hepr. ‏אריאל‎) on Israelin siirtokunta Länsirannalla. Siirtokunta on perustettu vuonna 1978 ja se on nykyisin suurin Länsirannan siirtokunnista, jotka eivät ole rajan välittömässä läheisyydessä. Kansainvälinen yhteisö, kuten YK, pitää Israelin perustamia juutalaissiirtokuntia laittomina, mutta Israel on torjunut tulkinnan. Vuoden 2018 lopussa Arielin asukasluku oli 20 456.

Arielin rakennuksia.

Ariel sijaitsee Juudean ja Samarian hallintoalueella eli Israelin miehittämällä Palestiinan Länsirannalla noin 60 kilometrin päässä Jerusalemista pohjoiseen ja 40 kilometriä Tel Avivista itään. Alue on noin 700 metrin korkeudella merenpinnasta. Itse kaupunki levittäytyy noin 12 kilometrin pituudelle ja 2 kilometrin leveydelle.[1] Ariel on suurin Länsirannan siirtokunnista, jotka eivät sijaitse aivan Israelin ja Palestiinan rajan vieressä. Vuoden 1967 rajaan on Arielista noin 20 kilometriä.[2]

Arielin siirtokunta perustettiin vuonna 1978.[3] Israelin Länsirannan siirtokunnista Ariel oli yksi ensimmäisistä.[2] Sen ensimmäiset asukkaat olivat 40 juutalaista puolustusvoimissa ja lentokoneteollisuudessa työskennellyttä perhettä. Vuonna 1983 siirtokuntaan perustettiin Mikhlelet Yehudah ve-Shomron, eli Juudean ja Samarian college.[3] College kohotettiin vuonna 2012 edelleen yliopistoksi.[4] Vuonna 1992 avattiin puolestaan teknologiapuisto ja Eshel Hashomron-hotelli vuonna 1991. Oman kuntansa aseman Ariel sai vuonna 1998.[3] 1990-luvulla Arielin asukasluku kasvoi etenkin halpojen asuntojen takia.[2]

Arielin asema on ollut pitkään kiistelty kysymys Israelin politiikassa ja palestiinalaisten kanssa käydyissä rauhantunnusteluissa.[3] Geneven neljännen sopimuksen 49. artiklan 6. pykälän mukaan valtaajavalta ei saa valtaamalleen alueelle karkottaa tai siirtää osaa omasta siviiliväestöstään.[5] Tämän perusteella Israelin siirtokuntia on väitetty kansainvälisen lain vastaisiksi.[6] Israel on kiistänyt tulkinnan, koska se ei ole karkottanut tai siirtänyt siviiliväestöään siirtokuntiin.[7]

Israelissa on joskus esitetty joistakin siirtokunnista luopumista rauhan aikaan saamiseksi, mutta toisaalta Ariel on nähty myös kiinteänä osana Israelia. Vaikeaksi Arielista luopumisen tekee esimerkiksi sen suhteellisen suuri koko. Toisaalta palestiinalaisille sen maantieteellinen sijainti tekisi sen liitoksen Israeliin vaikeaksi hyväksyä. Virallisesti Arielin aluetta tai muita Länsirannan siirtokuntia ei ole liitetty Israeliin.[8]

Arielin yliopisto.

Arielin teollisuusalueella toimii useita eri tuotantolaitoksia. Vuonna 2018 tehtaita oli 45.[2] Teollisuusalueella tuotetaan esimerkiksi elektroniikkaa, elintarvikkeita, tietokoneita ja metalleja.[3] Teollisuus Arielissa työllistää myös joitakin Arielin lähikylien palestiinalaisia. Maailmalla on joskus vaadittu siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden boikotteja.[2]

Arielin asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 20 456.[9] Israelin Länsirannan siirtokunnista se on väkilukunsa puolesta ollut neljänneksi suurin.[2] Noin 40 % Arielin asukkaista on siirtolaisia entisen Neuvostoliiton alueelta. Vuonna 2005 Arieliin muutti Gazan kaistan puretuista siirtokunnista saapuneita siirtolaisia. Siirtolaisia on tullut myös esimerkiksi Yhdysvalloista ja Etelä-Afrikasta.[1]

  1. a b About Ariel Ariel Municipality. Arkistoitu 28.9.2019. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e f Judy Maltz: For West Bank Settlement Marking 40 Years, Donald Trump Is Just Another Reason to Celebrate Haaretz. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 02 Alr-Az, s. 453-454. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2 (englanniksi)
  4. Yolande Knell: Israel's first settlement university stirs controversy BBC News. BBC. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
  5. Genèven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana 12 päivältä elokuuta 1949. Finlex. Viitattu 5.3.2023.
  6. Martin Asser: Obstacles to Middle East peace: Borders and settlements BBC News. BBC. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
  7. Israeli Settlements and International Law 30.11.2015. Ministry of Foreign Affairs (Israel). Viitattu 31.10.2023.
  8. Dan Ephron: The battle to capture territory in the West Bank ended quickly. The battle to capture Israeli hearts and minds took much longer. The Washington Post. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)
  9. List of localities, in Alphabetical order (pdf) (Ari'el) Central Bureau of Statistics. Viitattu 28.9.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]