Céleste Albaret
Célest Albaret, o.s. Gineste, (17. maaliskuuta 1891 Auxillac, Lozère, Ranska – 25. huhtikuuta 1984 Monfort-l’Amaury, Yvelines, Ranska) oli ranskalaisen kirjailijan Marcel Proustin palvelija. Hän kirjoitti muistelmat, jotka käsittelevät hänen isäntäänsä.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Céleste Gineste avioitui 1913 taksinkuljettaja Odilon Albaret’n kanssa, jonka säännöllinen asiakas oli Marcel Proust. Vuonna 1914 hän astui aviomiehensä suosituksesta Proustin palvelukseen. Albaret toimi palvelijana aina kirjailijan kuolemaan vuoteen 1922 saakka.[1]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Proust eli hyvin eristäytynyttä ja suljettua elämää. Albaret osallistui siihen omalla tavallaan. Hän kirjoitti Proustin sanelusta, kokosi ja tarkasti Proustin pyytämiä tietoja, huolehti Proustin yhteyksistä sosiaaliseen verkostoon ja osittainselvennä tarjosi hänelle aineksia eräiden teosten henkilökuvien luomiseen.
Proustin kuoleman jälkeen Albaret ja hänen aviomiehensä ostivat hotelli Alsace Lorrainen ja nimesivät se uudelleen Hotelli Le Perleksi. Hotelli sijaitsi osoitteessa 14. rue des Canettes Pariisin VI kaupunginosassa. Vuosina 1954–1970 hän toimi yhdessä sisarensa Marie Ginesten kanssa Maurice Ravelin kotitalon Belvédèren hoitajana Montfort-l’Amauryssa.[2]
Kirjassaan ”Kadonnutta aikaa etsimässä” Proust on ikuistanut taloudenhoitajansa nimellä Françoise. Teossarjan niteessä Sodoma ja Gomorra on henkilö, jonka nimi on Céleste Albaret.
Céleste Albaret -palkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2015 lähtien Hôtel Littéraire le Swan ja kirjakauppa Fontaine Haussmann ovat yhteistyössä Cocktail et Culture -yhdistyksen kanssa jakaneet Prix Célest Albaret -palkintoa,[3] jonka tarkoituksena on vuosittain palkita sinä vuonna ilmestynyt Marcel Proustia ja hänen tuotantoaan käsittelevä teos. Palkintoraadin muodostavat Jean-Paul Enthoven, Michel Erman, Laure Hillerin, Jacques Letertre, Jürgen Ritte sekä edellisen vuoden palkinnonsaaja. Palkinnon ovat saaneet:
- 2015 Laure Hiller: La Comtesse Greffulhe, l’ombre des Guermantes, Flammarion 2015.
- 2016 Pierre-Yves Leprince: Les nouvelles enquêtes de Monsieur Proust, Gallimard 2016.
- 2017 Philippe Berthier: Charlus, Fallois 2017.
- 2018 Évelyne Bloch-Dano: Une jeunesse de Marcel Proust, Stock 2018.
- 2019 Thierry Laget, Proust, prix Goncourt : une émeute littéraire Editions Gallimard
- 2020 Jean-Yves Tadié, Marcel Proust, Croquis d'une épopée, Editions Gallimard
- 2021 Stéphane Heuet, Autour de Madame Swann, 2e partie, À l’ombre des jeunes filles en fleurs, éditions Delcourt
Tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ordre des Arts et des Lettres -ritarikunnan komentajamerkki 1954.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Céleste Albaret; Monsieur Proust, Laffont, Pariisi, 1973.
- Céleste Albaret ja Georges Belmont (éd.); Monsieur Proust : Souvenirs recueillis par Georges Belmont, Robert Laffont, 1973,
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marcel Proust vu par sa gouvernante Céleste Albaret proust-personnages.fr (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Manuel Cornejo, Editorial. Bolérite aiguë, Cahiers Maurice Ravel, no 18, 2016.
- ↑ Prix Céleste Albaret (Arkistoitu – Internet Archive) Cocktail & Culture
