Daily Mail
| Daily Mail | |
|---|---|
| Lehtityyppi | päivälehti |
| Julkaisija | DMG Media (Daily Mail and General Trust) |
| ISSN | ISSN 0307-7578 |
| Levikki | 1 134 184 (helmikuu 2020)[1] |
| Perustettu | 1896 |
| Päätoimittaja | Ted Verity |
| Sitoutuneisuus |
oikeistolaisuus konservatismi |
| Kotikunta | Lontoo |
| Kotimaa |
 Britannia |
| Sivukoko | tabloidi |
| Kieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| OCLC | |
| Kotisivu | |
Daily Mail on brittiläinen päivittäin ilmestyvä tabloid-kokoinen sanomalehti.
Lehden katsotaan olevan poliittiselta linjaltaan oikeistolainen, ja yleensä se tukee Britannian konservatiivipuoluetta.[2][3][4] Sitä julkaisee DMG Media, joka on osa kansainvälistä Daily Mail and General Trust -yhtymää.[5]
Lehden perusti lordi Northcliffe vuonna 1896, ja se on Britannian toiseksi luetuin sanomalehti The Sunin jälkeen.[6] Sen sisarlehti on The Mail on Sunday, joka aloitti ilmestymisensä vuonna 1982. Lehden skotlantilaiset ja irlantilaiset versiot perustettiin 1947 ja 2006. Daily Mail oli ensimmäinen brittiläinen sanomalehti, joka oli suunnattu alemmalle keskiluokalle, ja se oli myös ensimmäinen brittilehti, jota myytiin miljoona kappaletta päivässä.[7]
Se oli alusta alkaen naislukijoille suunnattu sanomalehti, ja ensimmäinen lehti, joka tarjosi sisältöä erityisesti heille.[8][9] Vuoden 2013 toisella puoliskolla 54,77 prosenttia sen lukijoista oli naisia, ja se on näin ollen ainoa sanomalehti Britanniassa, jonka lukijoista yli puolet on naisia.[10][11]
Maaliskuussa 2014 sen keskimääräinen levikki oli 1 708 006 kappaletta.[12] Heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana 2013 sen keskimääräinen päivittäinen lukijamäärä oli noin 3 951 000. Sen verkkosivustolla on yli 100 miljoonaa uniikkia kävijää kuukaudessa.[13]
Lehteä on syytetty sensaatiohakuisuudesta terveysuutisoinnissa[14], ja ainakin yksi lehden entinen toimittaja on syyttänyt sitä rasismista.[15]
Helmikuussa 2017 englanninkielinen Wikipedia totesi Daily Mailin olevan yleisesti epäluotettava ja ei siksi sovellu käytettäväksi lähteenä Wikipediassa julkaistavissa artikkeleissa ilman huolellista harkintaa ja faktojen tarkistamista muista lähteistä mahdollisuuksien mukaan.[16][17]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehti on yleensä ottanut isänmaallis-populistisen kannan ja kannattanut muun muassa osallistumista toiseen buurisotaan ja ensimmäiseen maailmansotaan.
Vuosisadan vaihteessa se jakoi rahapalkintoja saavutuksista ilmailun alalla, muun muassa ensimmäisestä lennosta Lontoosta Manchesteriin ja ensimmäisestä lennosta Kanaalin yli.[18]
Ensimmäisen maailmansodan edellä sitä syytettiin sodanlietsonnasta,[18] mutta sodan aikana perustaja lordi Northcliffe hyökkäsi kansallissankarina pidettyä sotaministeri lordi Kitcheneriä vastaan ja myöhemmin pääministeri H. H. Asquithia vastaan, jonka seuraaja David Lloyd George tarjosi Northcliffelle ministerinpaikkaa välttääkseen lehden hallituksen kohdistuvan kritiikin.
Lordi Northcliffen kuoltua 1922 hänen veljensä lordi Rothermere otti lehden johton.
Vuonna 1924 Daily Mail julkaisi väärennetyn niin sanotun Zinovjev-kirjeen, jonka väitettiin olevan Kominternin johtajan Grigori Zinovjevin kirje Britannian kommunistipuolueelle vallankumouksen aloittamiseksi. Kirjettä pidetään yleisesti syynä Ramsay MacDonaldin Työväenpuolueen tappioon konservatiiveille neljä päivää myöhemmin pidetyissä parlamenttivaaleissa.[19]
1930-luvulla lordi Rothermere ja Daily Mail tukivat avoimesti brittiläisiä fasisteja ja ylistivät Oswald Mosleyta hänen "järkevästä konservatiivisesta asenteestaan."[20][21] Lehti veti tukensa vuonna 1934 fasistien väkivallan kiihdyttyä. Rothermere oli myös Benito Mussolinin ja Adolf Hitlerin tukija ja ystävä, mikä vaikutti lehden linjaan 1930-luvun loppuun asti.[22][23] Tänä aikana Daily Mail oli ainut brittiläinen lehti, joka tuki Saksan natsipuoluetta. Rothermere lähetti Hitlerille onnittelusähkeen Sudeettialueiden valtauksen jälkeen ja toivoi, että ”Adolf Suuri” olisi vielä suosittu Britanniassa. Lehti tuki myös Neville Chamberlainin politiikkaa, etenkin Münchenin sopimukseen asti.
Lehden linjaa muutti David English, joka aloitti 1971 kaksikymmenvuotisen uransa päätoimittajana. Samana vuonna lehti siirtyi tabloid-kokoon. Vuosina 1992–2018 lehden päätoimittajana toimi Paul Dacre.[24] Geordie Greig toimi päätoimittajana 2018–2021[25].
Lehden päätoimittaja vuodesta 2021 on ollut Ted Verity. Hän on samalla Mail on Sundayn ja You-lehden päätoimittaja.[25]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ National newspaper ABCs: Daily Mail closes circulation gap on Sun to 5,500 copies 19.3.2020. Press Gazette. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Wilby, Peter: Paul Dacre of the Daily Mail: The man who hates liberal Britain New Statesman. 2.1.2014. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ How left or right-wing are the UK’s newspapers? | YouGov yougov.co.uk. Viitattu 26.8.2022. (englanti)
- ↑ What the papers say about the 2019 general election Press Gazette. Viitattu 21.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Daily Mail Media.info. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ First official figures give The Sun Sunday 3.2m circ Press Gazette. 9.3.2012. Arkistoitu 4.3.2015. Viitattu 21.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Newspaper History EuroCosm UK. Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 21.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Coblentz, Edmond D.: Newsmen Speak: Journalists on Their Craft Google Books. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Talbot, Mary M., Adrews, Margaret R.: All the World and Her Husband: Women in the 20th Century Consumer Culture Google Books. 1.5.2000. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ de Burgh, Hugo: Investigative Journalism Google Books. 2008. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Cole, Peter: Women readers: the never-ending search Independent. 17.9.2005. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Daily Mail Newsworks. Arkistoitu 11.4.2014. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Correction: Daily Mail website The Economist. 5.1.2013. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Butterworth, Trevor: Will Drinking Diet Soda Increase Your Risk For A Heart Attack? Forbes. 21.2.2012. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Collins, Lauren: Mail Supremacy The New Yorker. 2.4.2012. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Wikipedia:Reliable sources/Noticeboard/Archive 220 - Wikipedia en.m.wikipedia.org. Viitattu 1.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Wikipedia bans Daily Mail as 'unreliable' source the Guardian. 8.2.2017. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Temple, Mick: The British Press. Iso-Britannia: McGraw-Hill Education (UK), 2008. ISBN 978-0-335-22297-1 (englanniksi)
- ↑ Baker, Nicholson: Human Smoke: The Beginnings of World War II, the End of Civilization. New York: Simon & Schuster, 2008. ISBN 978-1-4165-6784-4 (englanniksi)
- ↑ Sassoon, Donald: The Culture of the Europeans: From 1800 to the Present. Iso-Britannia: HarperCollins UK, 2006. ISBN 978-0-00-255879-2 (englanniksi)
- ↑ "Daily Mail" British Newspapers Online. Viitattu 2021-2-5. (englanniksi)
- ↑ Griffiths, Richard: Fellow Travellers of the Right: British Enthusiasts for Nazi Germany, 1933-9. Lontoo: Constable, 1980. ISBN 0-09-463460-2 (englanniksi)
- ↑ Taylor, S. J: The Great Outsiders: Northcliffe, Rothermere and the Daily Mail. Lontoo: Weidenfeld & Nicolson, 1996. ISBN 0-297-81653-5 (englanniksi)
- ↑ Waterson, Jim: 'A friend to Middle Britain': Geordie Greig begins reign as Daily Mail editor The Guardian. 6.9.2018. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Charlotte Tobitt: Daily Mail editor Geordie Greig steps down as Ted Verity takes charge of seven-day operation Press Gazette. 17.11.2021. Viitattu 5.6.2023. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]