Desmedifaami

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Desmedifaami
Tunnisteet
IUPAC-nimi [3-(etoksikarbonyyliamino)fenyyli]-N-fenyylikarbamatti
CAS-numero 13684-56-5
PubChem CID 24743
SMILES CCOC(=O)NC1=CC(=CC=C1)OC(=O)NC2=CC=CC=C2[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C16H16N2O4
Moolimassa 300,308 g/mol
Sulamispiste 118,5-120 °C[2]
Tiheys 1,32 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen 0,0056 g/l (20 °C)[3]

Desmedifaami (C16H16N2O4) on biskarbamaatteihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää maataloudessa rikkaruohomyrkkynä.

Desmedifaami on huoneenlämpötilassaa värittömiä kiteitä. Yhdiste on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta. Desmedifaami liukenee hyvin muun muassa etanoliin ja asetoniin ja kohtalaisesti tolueeniin. Desmedifaamin herbisidiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se estää fotosynteesin osana olevan fotosysteemi II:n toimintaa vaikuttamalla osana sitä olevaan elektroninsiirtoketjuun. Aine absorboituu kasveihin lehtien kautta ja vaikuttaa muun muassa viherrevonhäntään ja muihin revonhäntien suvun lajeihin.[2][4][5]

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Desmedifaamin valmituksen ensimmäisessä vaiheessa m-aminofenoli kondensoituu etyyliklooriformiaatin kanssa etyyli-N-(3-hydroksifenyyli)karbamaatiksi. Tämä yhdiste reagoi edelleen fenyyli-isosyanaatin kanssa muodostaen demedifaamia.[2] Desmedifaamia käytetään erityisesti sokerijuurikasviljelmillä rikkaruohomyrkkynä ja sitä voidaan käyttää seoksena yhdessä fenmedifaamin kanssa. Aine levitetään veteen sekoitettuna emulsiona. Desmedifaami on hyväksytty käytettäväksi rikkaruohomyrkkynä muun muassa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen alueella.[2][4][5][6]

  1. Desmedipham – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 15.6.2017.
  2. a b c d e Franz Müller & Arnold P. Applebyki: Weed Control, 2. Individual Herbicides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010. Viitattu 15.6.2017
  3. Desmedipham:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 21.7.2024. (englanniksi)
  4. a b Terence Robert Roberts, D. H. Hutson: Metabolic pathways of agrochemicals, s. 169. RSC Publishing, 1998. ISBN 978-0-85404-494-8 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.6.2017). (englanniksi)
  5. a b Richard P. Pohanish: Sittig's Handbook of Pesticides and Agricultural Chemicals, s. 218. William Andrew, 2014. ISBN 978-1455731480 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.6.2017). (englanniksi)
  6. Desmedipham EU Pesticides Database. Euroopan komissio. Viitattu 15.6.2017. (englanniksi)