Diego Garcia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Suurelta osin lähteetön |
| Diego Garcia | |
|---|---|
.jpg) Diego Garcia satelliittikuvassa |
|
|
|
|
| Maantiede | |
| Saariryhmä | Chagossaaret |
| Merialue | Intian valtameri |
| Pinta-ala | 30 km² |
| Valtio | |
| Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Alue | Brittiläinen Intian valtameren alue |
| Väestö | |
| Väkiluku | 4 000 |
Diego Garcia on 44 neliökilometrin kokoinen atolli Intian valtameren keskellä[1], noin 1 600 kilometriä Intian eteläkärjestä etelään. Se on suurin Chagossaarten 52 saaresta. Hallinnollisesti se kuuluu Britannialle, tarkemmin sanottuna Brittiläiseen Intian valtameren alueeseen. Saari toimii Yhdysvaltojen sotilastukikohtana. Atollia peittää nykyään trooppinen kasvisto, aiemmista kopra- ja kookosviljelmistä on vielä kuitenkin jonkin verran jälkiä. Saari on noin 60 kilometriä pitkä, ja sen leveys vaihtelee parista sadasta metristä pariin kilometriin. Korkein kohta on noin seitsemän metriä merenpinnan yläpuolella. Atollin keskellä oleva laguuni on 20 kilometriä pitkä, 9 kilometriä leveä ja noin 20–30 metriä syvä vesialue. Alueen koralliriutat rajoittavat laivaliikennettä, joten osa laguunista on ruopattu syvemmäksi. Laguunissa esiintyy trooppisia kalalajeja.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuotuinen sademäärä on keskimäärin 2 600 mm, ja sateisin kausi on loka-helmikuussa. Vähäsateisin kuukausi, 105 mm, on elokuu. Alueen lämpötila on päivällä yleensä +30 °C:n paikkeilla, illalla ja yöllä se laskee noin +20 °C:een. Ilmankosteus on korkea ympäri vuoden, mutta tuulenpuuskat avomereltä pitävät olosuhteet suhteellisen mukavina. Diego Garcia kuuluu trooppisten pyörremyrskyjen vaaravyöhykkeeseen. Ympäröivä topografia on matalaa eikä siten muodosta kattavaa tuulensuojaa. Saari on silti saanut olla suhteellisen rauhassa pyörremyrskyiltä 1960-luvulta asti. Vuosina 1970–2000 tuulennopeudet pysyivät myrskyjen aikana enintään 75 km tunnissa.
Saari ja saarella sijaitseva tukikohta säilyivät vahingoittumattomina vuoden 2004 tsunamista. Huoltohenkilöstö raportoi vain normaalissa aallokossa pieniä muutoksia. Saarta suojasi pääosin atollin itäpuolella oleva 650 kilometrin pituinen ja paikoin 5 000 metrin syvyinen Chagosin hautavajoama. Hautavajoaman syvyys ja sen jyrkkyys saaren rantaan verrattuna hidastivat tsunamin kykyä koota voimiansa ennen itse atollia. Lisäksi aallon iskuvoimaa vaimensivat paljon paikalliset vedenalaiset koralliriutat. 30. marraskuuta 1983 magnitudin 7,7–7,9[2] maanjäristys 55 kilometriä saaresta luoteeseen synnytti pienen tsunamin, joka aiheutti 1,5 metrin nousun aallokossa laguunissa ja vaurioitti osaa rakennuksista, laitureista ja kiitotiestä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Portugalilaiset löytöretkeilijät löysivät atollin 1500-luvun alussa.[1] Oletetaan että saari nimettiin joko saaren löytäneen laivan kapteenin tai navigoijan mukaan. Saari pysyi asumattomana 1700-luvulle asti, jolloin ranskalaiset perustivat sinne kopraviljelmiä orjatyövoimaa käyttäen. Diego Garcia siirtyi Britannian hallintaan Napoleonin sotien jälkeen, ja vuodesta 1814 vuoteen 1965 se oli Mauritiuksen hallinnon alaisuudessa. Britannia irrotti Chagossaaret, joihin Diego Garcia kuuluu, 1965 Mauritiuksen hallinnasta ja muodosti niistä Brittiläinen Intian valtameren alue (BIOT). Vuonna 1966 kruunu osti saaret ja viljelmät, jotka olivat olleet yksityisomistuksessa ja jotka eivät olleet olleet enää taloudellisesti kannattavia uusien öljyjen ja voiteluaineiden keksimisen jälkeen.
Britannia ja Yhdysvallat tekivät vuonna 1971 sopimuksen, jossa Yhdysvaltojen sallittiin perustaa atollille sotilastukikohta. Tämän seurauksena paikalliset viljelykset suljettiin lopullisesti. Sopimuksessa Yhdysvallat ei maksanut Britannialle rahallista korvausta saaren käyttöoikeuksista, joskin myöhemmin paljastui Britannian saaneen Yhdysvalloilta viiden miljoonan dollarin alennuksen uusista Polaris-ohjuksista.[3] Sopimuksen mukaan taloudellinen toiminta on saarella kielletty.
Diego Garcialla oli vuoteen 1973 asti alkuperäisasukkaita, jotka tunnettiin joko iloina (tai chagosilaisina). Asukkaat olivat pääosin intialaisten ja afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Heidät oli tuotu saarelle 1700- ja 1800-luvuilla työskentelemään paikallisilla kopra- ja kookosviljelmillä. Vuonna 1973 saaren asukkaat kuljetettiin Seychelleille ja sieltä edelleen Mauritiukselle. Aina pakkomuutosta lähtien alkuperäisasukkaat ovat taistelleet oikeudestaan palata saarelleen, ja he voittivat tärkeän asiaa koskevan oikeudenkäynnin vuonna 2000. Tosin vuonna 2004 päätös kumottiin korkeammassa oikeusasteessa, ja siihen päättyi samalla mahdollisuus lailliseen asian oikaisuun Britanniassa. Tämän jälkeen iloit ja heidän kannattajansa veivät asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Huhtikuussa 2006 102 chagosilaista pääsi viikoksi käymään synnyinseuduillaan atollilla ja hoitamaan sukulaistensa hautoja.
Nykyään Diego Garcialla on Yhdysvaltojen ja Britannian yhteinen sotilastukikohta. Vaikka tukikohta on käytännössä pääosin Yhdysvaltojen hallussa, paikalla on myös jonkin verran brittien joukkoja ja poliisivirkailijoita. Tukikohta toimii laivaston tankkaus- sekä tukiasemana. Siellä on Yhdysvaltain ilmavoimien lentotukikohta. Tukikohtaa käytettiin B-52-pommittajien tukikohtana Persianlahden sodassa 1991 ja Afganistanissa 2001. Vuonna 2003 alueelle rakennettiin siirrettäviä suojia B-2-pommikoneille jonkin verran ennen Irakin uutta sotaa. Tukikohta on osa Yhdysvaltojen avaruuden tutkimisverkostoa (Space Surveillance Network) kolmen teleskoopin GEODSS-asemalla, mutta se toimii myös NASAn avaruussukkuloiden hätälaskupaikkana.
Yhdysvallat ja Britannia eivät liittäneet Diego Garciaa Afrikan ydinasevapaata aluetta koskevaan sopimukseen, mutta muut Chagossaarten saaret kuuluvat sopimuksen piiriin.[4] Sopimus saaren käyttämisestä sotilastukikohtana tehtiin vuonna 1966. Siinä tarkennetaan, että sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2036 mutta että kumpikaan osapuoli ei voi irtautua siitä ennen vuotta 2016.[5]
Britannia luovutta Chagossaaret Mauritiukselle mutta pitää Diego Garcian hallinnassaan 99 vuotta.[6]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan sotilastukikohtaa käytetään yhtenä Yhdysvaltojen kiistanalaisista ”salaisista vankiloista”. Britannian ulkoministerinä 2001–2006 toiminut Jack Straw totesi, että Yhdysvaltain viranomaiset vakuuttivat hänelle toistuvasti, ettei saarta käytetty välilaskupaikkana eikä sinne siirretty vankeja.[7][8]
Strateginen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylmän sodan aikana Yhdysvallat halusi välttämättä perustaa sotilastukikohdan Intian valtameren alueelle. Diego Garcian sijainti Neuvostoliiton mahdollisen liittolaisen Intian lähistöllä korosti saaren strategista merkitystä Yhdysvaltojen silmissä. Yhdysvaltojen sotilastoimet saarella ovat aiheuttaneet kitkaa sen ja Intian välillä. Intia on toistuvasti vaatinut tukikohdan lakkauttamista. Kylmän sodan jälkeen maiden väliset suhteet ovat kuitenkin parantuneet huomattavasti. Diego Garcialla järjestettiin 2001 ja 2004 useita Yhdysvaltojen ja Intian laivastojen yhteisiä harjoituksia.
Populaarikulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2500-luvulle sijoittuvassa tietokonepelissä Halo 2 Diego Garcialta laukaistiin isku maapallon ulkopuolisten muukalaisten hyökkäystä vastaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Diego Garcia Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Jiajun Zhang, Hiroo Kanamori: Depths of large earthquakes determined from long-period Rayleigh waves. Journal of Geophysical Research: Solid Earth, 10.5.1988, 93. vsk, nro B5, s. 4850–4868. doi:10.1029/jb093ib05p04850 ISSN 2156-2202 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Cahal Milmo: Chagos islanders tell Britain they want to resettle their former home The Independent. 24.1.2016. Viitattu 28.6.2016. (englanniksi)
- ↑ African Nuclear-Weapon-Free Zone Treaty and Protocols US Department of State. Viitattu 28.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Cahal Milmo: Government told to renegotiate with US over use of Diego Garcia for rendition flights The Independent. 2014. Viitattu 28.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Mikko Leppänen, Britannia luovuttaa Chagossaaret Mauritiukselle, Yle.fi, uutiset 3.10.2024, viitattu 3.10.2024
- ↑ Jamie Doward: Diego Garcia guards its secrets even as the truth on CIA torture emerges The Observer. 2014. Viitattu 28.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Ian Cobain: CIA interrogated suspects on Diego Garcia, says Colin Powell aide The Guardian. 2015. Viitattu 28.6.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diego Garcia Wikimedia Commonsissa
- Diego Garcia, Camp Justice (englanniksi)