Elimäki
| Elimäki Elimä |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kouvola |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
.jpg) Elimäen kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kouvolan seutukunta |
| Kuntanumero | 044 |
| Hallinnollinen keskus | Elimäen kirkonkylä |
| Perustettu | – |
| – emäpitäjä | Pyhtää |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Kouvola Anjalankoski Jaala Kuusankoski Valkeala Elimäki |
| – syntynyt kunta | Kouvola |
| Pinta-ala |
391,74 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 387,47 km² |
| – sisävesi | 4,27 km² |
| Väkiluku |
8 199 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 21,16 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 17,9 % |
| – 15–64-v. | 63,3 % |
| – yli 64-v. | 18,8 % |
Elimäki (aik. myös Elimä[4], ruots. Elimä) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaaksossa ja on nykyisin osa Kouvolaa. Sen väkiluku oli lakkautushetkellä 8 199 henkeä. Elimäki oli pääosin maaseutumainen kunta, jonka asukkaista vajaat kaksi kolmannesta asui taajama-alueella. Kunnan suurin taajama oli Koria, joka sijaitsee Kymijoen varrella vastapäätä Kouvolaa, sekä kirkonkylä. Elimäki oli kunnan lakkautushetkellä väkiluvultaan Suomen 134. suurin ja Kymenlaakson seitsemänneksi suurin kunta.[5]
Elimäen naapurikunnat olivat Anjalankoski, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Lapinjärvi, Pyhtää, Ruotsinpyhtää (nyk. osa Loviisaa) ja Valkeala.
Elimäki, Anjalankoski, Jaala, Kouvola, Kuusankoski ja Valkeala liittyivät yhdeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa. Kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi lähes 90 000. Entisen Elimäen kunnan alue eli Elimäen suuralue on yksi Kouvolan kuudesta suuralueesta. Vuonna 2015 siellä oli 7 900 asukasta.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2015 väkiluku koskee nykyistä Elimäen suuraluetta, joka kattaa kokonaan entisen Elimäen kunnan alueen.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2000 lopussa Elimäellä oli 8 594 asukasta, joista 5 684 asui taajamissa, 2 884 haja-asutusalueilla ja 26:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Elimäen taajama-aste oli siten 66,3 %[7]. Elimäen taajamaväestö jakautui kahden eri taajaman kesken:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2000) |
|---|---|---|
| 1 | Koria* | 4 073 |
| 2 | Elimäen kirkonkylä | 1 611 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Korian taajama kuului suurimmilta osin Elimäkeen, mutta Kymijoen itäpuolinen alue (Tammiranta) kuului Kuusankoskeen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhtään seurakuntaan kuuluneen Elimäen ensimmäinen kappelikirkko on rakennettu luultavasti 1570-luvulla. Kappeli sijaitsi nykyään kuivatetun Elimäenjärven etelärannalla lähellä nykyistä Elimäen kirkkoa. Nykyinen kirkko valmistui 1638.[8] Sana Elimäki pohjautuu saamelaiskieliin, jossa sanan alkuosa viittaa ”ylhäällä olevaan”.[9]
Ruotsin kuningas Kaarle IX menetti hevosensa Kirkholman taistelussa, joka käytiin Ruotsin ja Puolan armeijoiden välillä lähellä Riikaa vuonna 1605. Ratsumestari Henrik Wrede antoi hänelle oman hevosensa ja siten todennäköisesti pelasti kuninkaan hengen. Wrede itse kuoli taistelussa. Kiitollisena henkensä pelastamisesta kuningas Kaarle IX lahjoitti Wreden leskelle Gertrud von Ungernille laajan läänityksen nykyisen Elimäen kunnan alueelta.[10] Tämän lahjoituksen myötä Wreden suku nousi alueen voimasuvuksi. Vuonna 1649 maat siirtyivät edelleen ratsumestarin pojalle Kasper Wredelle ja myöhemmin edelleen de la Gardie -suvulle. Wrede af Elimän aatelissuku sai vapaaherrallisena sukuna Suomen Ritarihuoneen järjestysnumeron 2.
Anjalan evankelis-luterilainen seurakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Elimäestä vuonna 1863.[11] Elimäen naapurikunnat olivat kunnan lakkautushetkellä Anjalankoski, Iitti, Kouvola, Kuusankoski, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää ja Valkeala.
Elimäen talonpoikaislevottomuudet vuosina 1772–1774 johtuivat epäoikeudenmukaisiksi koetuista päivätöistä. Liikehdintään osallistui toistasataa kartanoiden alustalaistalonpoikaa. Kruunu vangitsi heistä monia, mutta lopulta suurin osa heistä selvisi varoituksella.[12]
Peippolan kartanon omistaja Emil sekä Mustilan kartanon omistajat Ernst ja Wilhelm af Forselles allekirjoittivat Elimäen kansakoulun perustamisasiakirjan 31. toukokuuta 1864.
Elimäelle perustettiin Suomen ensimmäinen kunnanvaltuusto vuonna 1868.[13]
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elimäen vaakunan hopeisessa yläkentässä on kuvattu musta, takajaloilleen noussut, kruunupäinen hevonen, jonka kruunu, kaviot,suitset ja satula ovat kultaa. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella hopeinen neliapila. Ratsuhevonen liittyy Elimäen historiaan Wrede-suvun kautta. Päivätyökapulat viittaavat torpparilaitokseen. Apilanlehti symboloi maanviljelyä, joka on kunnan pääelinkeino. Elimäen vaakuna on ollut käytössä vuodesta 1951, ja sen on suunnitellut Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta Gustaf von Numers.[14]
Nähtävyydet ja tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kouvolan Elimäen ja Kouvolan Elimäen Korian nähtävyydet ja tapahtumat | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| nimi | paikkakunta | paikka | aika | osoite | ||||
| Arboretum Mustila, Mustilan kotikunnas [15] | Elimäki | Mustila | ||||||
| Asuntomessut 12.7.-11.8. | Koria | Pioneeripuisto | 2019 | [16] | ||||
| Elimäen kirkko[17] | Elimäki | |||||||
| Elimäen kotiseutumuseo | Elimäki | |||||||
| Elimäen koulumuseo | Elimäki | |||||||
| Haukkavuori ja Haukkavuoren hiihtokeskus[15] | Elimäki | 2014- | ||||||
| Koria-Roll | Koria | -2008 | ||||||
| Lasten Pomppupäivä | Elimäki | Löytty | 2014- | |||||
| Löytty Open Air | Koria | -2013 | ||||||
| Moision kartano | Elimäki | |||||||
| Mäntybaari | ||||||||
| Pestoomarkkinat | Elimäki | |||||||
| Pioneerifestivaalit | Koria | 2010- | ||||||
| Pioneeripuisto | Koria | |||||||
| Raavuorisoitto | Koria | |||||||
| ratasilta | Koria | 1925- | ||||||
| rautatiesilta | Koria | 1870- | ||||||
| Värälän rauhankivi [15] | Elimäki | 1809- | ||||||
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tässä on lueteltu Elimäen rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Elimäellä oli 15 rekisterikylää.
- Hongisto
- Hämeenkylä
- Joensuu
- Moisio
- Mustila
- Nappa
- Niinimäki (liitettiin Iitistä Elimäkeen vuonna 1937)
- Peippola
- Rahikkala
- Ratula
- Raussila
- Teutkoski
- Villikkala
- Vilppula
- Värälä
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elimäen alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Elimäen murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[18]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elimäen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunakeitto, uuniliha ja potaattiloota sekä ohrauunipuuro ja rusinasoppa.[19]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Pieni tietosanakirja
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003-2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Tilastolliset taajamat 2000. Doria.fi
- ↑ Museovirasto
- ↑ Jakso 4: Kieli | Suomi on suomalainen | TV | Areena | yle.fi areena.yle.fi. Viitattu 7.7.2017.
- ↑ Museovirasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Elimäki Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.6.2009.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 89. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi sekä yleiskatsaus, s. 113. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Elimäen kunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 264, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ https://www.kouvola.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuntomessut-2019
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 98. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Moision Kartano
- Ratsumestarin perintö : 400 vuotta Elimäen kartanohistoriaa (Arkistoitu – Internet Archive)