Fletcher Henderson

Henderson vuonna 1943.

Fletcher Henderson (18. joulukuuta 1897 Cuthbert, Georgia – 29. joulukuuta 1952 New York) oli jazz-pianisti, yhtyejohtaja, sovittaja ja säveltäjä. Hän oli tärkeimpiä hahmoja swingin ja laajemmin jazzin kehityksessä bigbandien aikakaudella.

Elämä ja ura

Varhaiset vaiheet

Henderson syntyi Georgian Cuthbertissä. Hänen isänsä oli sisällissodan aikaan vapautettu orja, josta tuli myöhemmin opettaja. Pojan äiti oli pianonsoiton opettaja. Horace-veljestä tuli myös pianisti ja yhtyejohtaja. Henderson opiskeli Atlantan Clark Collegessa ja valmistui sieltä vuonna 1920. Hän kuului Alpha Phi Alpha -nimiseen oppilaitosten väliseen mustien opiskelijoiden kreikan kielen harrastusjärjestöön. Valmistumisen jälkeen Henderson muutti New Yorkiin ja opiskeli Columbian yliopistossa kemian maisteriksi. Hän kuitenkin huomasi, että rotunsa takia hänen oli vaikea saada töitä alaltaan, joten hän ryhtyi tienaamaan rahaa musiikilla. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Harry Pacen ja W. C. Handyn musiikkikustantamo. Hän valitsi kustantamoon julkaistaviksi toimitetuista musiikkikappaleista ne, jotka kustantamo valitsi sovitettaviksi julkaisua varten. Pian Henderson jätti kustantamon ja siirtyi johtajaksi levy-yhtiö Black Swan Recording Companyyn. Vuonna 1921 hän kokosi yhtyeen, joka säesti blueslaulaja Ethel Watersia. Yhtye teki Watersin kanssa myös levytyksiä vuosina 1921-1922.

Oma yhtye

Henderson perusti oman yhtyeen vuonna 1922. Se soitti ensin Club Alabamissa. Heinäkuussa 1924 yhtye siirtyi Roselandin klubille, kun siellä aiemmin esiintynyt Armand J. Pironin orkesteri siirtyi New Orleansiin. Hendersonin yhtye sai pian mainetta New Yorkin parhaana "värillisenä" ryhmänä. Vuonna 1925 siihen kuului jo erittäin nimekäs esiintymiskaarti sisältäen esimerkiksi jazzin suurimpiin legendoihin kuuluvat Coleman Hawkinsin ja Louis Armstrongin. Henderson oli itse tuonut Armstrongin New Yorkiin, mikä on yksi jazzin historian käännekohtia. Armstrongilta aiemmin Paul Whitemanilta vaikutteita saanut Henderson alkoi saada inspiraatiota yhtyeen kehittyneempää orkestraatiota varten. 1920-luvulla useimmat yhtyeen sovituksista olivat Don Redmanin tai Benny Carterin laatimia. Sovittajana Henderson toimi itse ahkerammin 1930-luvun puolella.

Hendersonin yhtye levytti 1920- ja 1930-lukujen aikaan lähes kaikille mahdollisille levymerkeille, mitä tuolloin alueella oli toiminnassa. Näitä olivat 1920-luvulla Black Swan, Vocalion, Paramount, Columbia, Olympic, Ajax, Pathe, Edison, Emerson, Brunswick ja Plaza. Columbia ja Brunswick/Vocalion olivat Hendersonin pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita. Hän itse oli 1920-luvun alkuvuosina Black Swanissa töissä. 1930-luvun levy-yhtiöitä, joille Hendersonin yhtye levytti, olivat Columbia, Crown, ARC, Victor, Vocalion ja Decca.

Myöhemmät ajat

Kun Henderson 1930-luvulla pääsi vauhtiin sovittajana, hän teki sovituksia myös muille yhtyeille, esimerkiksi Teddy Hillin, Isham Jonesin ja Benny Goodmanin ryhmille. 1940-luvulla hän otti itse käyttöönsä Sun Ran tekemiä sovituksia. Sun Ra oli itse innoissaan Hendersonin yhtyeen soitosta ja kertoi olleensa syvästi vaikuttunut kuullessaan sitä ensimmäistä kertaa.

Henderson ei muista ansioistaan huolimatta menestynyt taloudellisella puolella ja osin tähän liittyen hänen yhtyeensä alkoi hajota 1929 tapahtuneen pörssiromahduksen jälkimainingeissa. Henderson tienasi rahaa nyt myymällä sovituksiaan, joita erityisesti Goodmanin orkesteri otti käyttöönsä. Vuonna 1939 Hendersonin yhtye hajaantui lopullisesti ja hän itse liittyi Goodmanin orkesteriin pianistina. Myöhemmin hänestä tuli kyseisen orkesterin täysipäiväinen sovittaja. 1940-luvulla Henderson kokosi vielä muutaman kerran oman yhtyeen sekä kierteli Ethel Watersin mukana. Vuonna 1950 Henderson sai sairaskohtauksen, joka johti osittaiseen halvaantumiseen. Tämä teki pianonsoiton mahdottomaksi. Hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin New Yorkissa.