Friedrich Walter Goethe
Friedrich Walter Goethe (30. kesäkuuta 1911 Kiel – 3. tammikuuta 2003) oli saksalainen lintutieteilijä.
Goethe vietti osan lapsuudestaan Wilhelmshavenissa. Hän opiskeli eläin- ja kasvitiedettä, maantiedettä ja etnologiaa Freiburg im Bresgaun, Baselin ja Münsterin yliopistoissa. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Münsterissä 1936. Väitöksen aiheena oli harmaalokin biologia Memmertin lintusaarella (Goethe, F., 1937: Beobachtungen und Untersuchungen zur Biologie der Silbermöwe (Larus a. argentatus Pontopp.) auf der Vogelinsel Memmertsand. Journal für Ornithologie, 85, 1-119). Valmistumisensa jälkeen Goethe tutki nilviäisiä Saksan riistatutkimuslaitoksessa (Research Center for German Wildlife) Werbelinseessä, ja myöhemmin Universum Film AG:n luonto-osastolla Babelsbergissa. Toisen maailmansodan jälkeen Goethe jatkoi tiedemiehen uraansa Lippe-Museumin luonnontieteellisellä osastolla Detmoldissa. Siellä hän kirjoitti teoksen Teutoburgin metsän linnuista 1948. Vuonna 1951 hän ryhtyi professori Rudolf Drostin pyynnöstä tutkijaksi Wilhelmshavenin lintujen tutkimusinstituuttiin, käytännössä Helgolandin lintuaseman tutkijaksi. Hänet nimitettiin instituutin johtajaksi Drostin jälkeen 1958.
Goethen tutkijanura keskittyi isojen lokkien ekologian ja käyttäytymisen selvittämiseen. Hän oli myös innokas luonnonsuojelija. Ansioistaan biologiassa ja merilintujen suojelussa hänelle myönnettiin lukuisia kunnianosoituksia ja palkintoja. Hänet valittiin American Ornithologists’ Unionin kirjeenvaihtajajäseneksi vuonna 1962. Vetäydyttyään eläkkeelle 1976 Goethe paneutui kyhmyjoutsenen asemaan kulttuurissa, taiteessa, runoudessa ja suhteessa ihmiseen. Tutkimuksen oli pannut alulle hänen vaimonsa jo aikaisemmin.