Hämeen lääni
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Hämeen lääni | |
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Pääkaupunki | Hämeenlinna |
| Viimeinen maaherra | Kaarina Suonio |
| Historialliset maakunnat | Häme, Satakunta |
| Pinta-ala ilman merialueita |
22 246 km² 4:nneksi suurin 1993 |
| – maa | 19 224 km² |
| – sisävesi | 3 022 km² |
| Väkiluku |
688 200 kolmanneksi suurin 1993 |
| Väestötiheys | 35,8 as./km² |
1) kuulunut Hämeen lääniin vuosina 1870–1997
2) liitetty Keski-Suomen lääniin vuonna 1960
3) liitetty Keski-Suomen lääniin 1973
4) liitetty Vaasan läänistä 1969
5) liitetty Turun Ja Porin läänistä 1973
6) liitetty Turun ja Porin läänistä 1993
7) liitetty Turun ja Porin lääniin 1990
8) liitetty Uudenmaan lääniin 1917
9) liitetty Uudenmaan läänistä 1971.
Hämeen lääni (ruots. Tavastehus län) oli vuosina 1831–1997 Suomen lääni, johon kuuluivat Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat sekä pääosa Päijät-Hämeen maakunnasta. Läänin pääkaupunki oli Hämeenlinna ja väkiluvultaan suurin kaupunki Tampere. Vuosina 1997–2009 Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat kuuluivat Etelä-Suomen lääniin, jonka pääkaupunki oli Hämeenlinna. Pirkanmaan maakunta kuului Länsi-Suomen lääniin, jonka pääkaupunki oli Turku.
Valtion aluehallintoa Pirkanmaan alueella hoitaa nykyään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueet kuuluvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueisiin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Uudenmaan ja Hämeen maaherrakunta, myöhemmin Uudenmaan ja Hämeen lääni, oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776.
Vuonna 1747 Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa Kymenkartanon ja Savon lääniin. Vuonna 1775 läänijakoa uudistettaessa Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin pääosa myöhemmän Keski-Suomen alueesta Vaasan lääniin sekä Rautalampi Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776 ja takaisin Helsinkiin vuonna 1827.
Uusi läänijako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joista yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni.
Vuoden 1870 alussa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Länsirajana Turun ja Porin lääniä vastaan olivat siihen saakka olleet Näsijärvi ja Tammerkoski, mutta tuolloin Hämeen lääniin siirrettiin Kurun kappeli, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven ja Tottijärven kappeli sekä yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli. Vuonna 1917 muodostetun Hyvinkään perustamisen myötä siihen liitetyt Hausjärven eteläosat siirrettiin Uudenmaan lääniin.
Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Uudenmaan lääniin kuuluneen Hyvinkään Retkiojan kylä liitettiin Riihimäkeen ja Hämeen lääniin vuonna 1971. Turun ja Porin läänistä liitettiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 54 kuntaa, joista 14 oli kaupunkeja.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Hämeen läänin tunnuskirjaimet olivat H ja I.
 |
 |
 |
 |
 |
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntamuutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
|
Läänin lakkauttamisen jälkeiset muutokset
|
|
|
Maaherrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen suuriruhtinaskunnassa lääninhallituksen johtajan titteli oli kuvernööri vuosina 1837–1918.
- Carl Klick 1831
- Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
- Carl Otto Rehbinder 1841–1863
- Samuel Werner von Troil 1863–1865
- Clas Herman Molander 1865–1869
- Hjalmar Sebastian Nordenstreng 1870–1875
- Edvard Reinhold von Ammondt 1875–1887
- Torsten Costiander 1887–1895
- Edvard Boehm 1895–1899
- Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
- Isidor Svertškov (Svertschkoff) 1901–1904
- Aleksandr Papkov (Papkoff) 1904–1906
- Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
- Arthur Brofeldt 1910–1911 (vt.)
- Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
- Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918 (vt.)
- Antti Tulenheimo 1918–1919
- Albert von Hellens 1919–1930
- Kaarlo Haljala 1920–1921 ja 1924–1925 (vt.)
- Sigurd Mattsson 1930–1959
- Jorma Tuominen 1959–1972
- Valdemar Sandelin 1973–1979
- Risto Tainio 1979–1994
- Kaarina Suonio 1994–1997
Vaalipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri ja Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri muodostettiin 1905–1906 järjestettyjen ylimääräisten valtiopäivien päätöksellä eduskuntavaaleiksi 1907. Eteläiseen vaalipiiriin kuuluivat Hauhon, Hollolan ja Tammelan kihlakunnat. Pohjoiseen vaalipiiriin kuuluivat Pirkkalan, Ruoveden ja Jämsän kihlakunnat.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeen läänin historia
- Kaukovalta, K. V.: Hämeen läänin historia I. (Hämeen läänin perustamisesta maalaiskunnallishallinnon alkuun) Hämeenlinna: Karisto, 1931.
- Kaukovalta, K. V.: Hämeen läänin historia II. (Maalaiskunnallishallinnon alkamisesta routavuosiin 1866-1899) Hämeenlinna: Karisto, 1931.
- Kaukovalta, K. V.: Hämeen läänin historia II A. (Yleiskatsaus Hämeen läänin oloihin vv. 1899-1931) Hämeenlinna: Karisto, 1931.
- Hämeen historia
- Jutikkala, Eino ym.: Hämeen historia 1, Esihistoria ja keskiaika. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1955.
- Jutikkala, Eino ym.: Hämeen historia 2:1, Noin vuodesta 1540 vuoteen 1721. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1957.
- Jutikkala, Eino ym.: Hämeen historia 2:2, Noin vuodesta 1540 vuoteen 1721. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1960.
- Jutikkala, Eino ym.: Hämeen historia 3:1, Vuodesta 1721 noin vuoteen 1870. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1966.
- Tuominen, Jorma ym.: Hämeen historia 3:2, Vuodesta 1721 noin vuoteen 1870. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1976. ISBN 951-23-1135-6
- Jutikkala, Eino (päätoim.): Hämeen historia 4:1, Noin vuodesta 1870 vuoteen 1945. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1969.
- Tuominen, Jorma ym.: Hämeen historia 4:2, Noin vuodesta 1870 vuoteen 1945. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1974. ISBN 951-23-0786-3
- Tuominen, Jorma ym.: Hämeen historia 4:3, Noin vuodesta 1870 vuoteen 1945. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1979. ISBN 951-23-1437-1
- Tuominen, Jorma ym.: Hämeen historia 5, Toisen maailmansodan jälkeinen aika. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto, 1986. ISBN 951-99761-9-1
Hämeen läänin maaherrat ja kuvernöörit (1831–1997) | ||
|---|---|---|
| Venäjän keisarikunta (1831–1917) |
| |
| Suomi (1917–1997) |
| |