Haumean kuut
Aurinkokunnan ulko-osissa sijaitsevalla kääpiöplaneetalla Haumealla on kaksi tunnettua kuuta, Hiʻiaka ja Namaka. Niiden nimet tulevat havaijilaisesta mytologiasta. Nämä pienet kuut löydettiin vuonna 2005 W. M. Keckin obserbatoriossa Havaijissa.
Haumean kuut ovat monin tavoin epätavallisia. Niiden uskotaan syntyneen miljardeja vuosia sitten jääpirstaleista jotka irtosivat Haumean vaipasta yhteentörmäyksessä. Hiʻiakan, ulomman ja suuremman kuun pinnalla on suuria määriä jäätynyttä vettä, mikä on harvinaista Kuiperin vyöhykkeen kohteilla.[1] Namaka, jonka massa on noin kymmenesosa Hiʻakan massasta, dynamiikka on erikoinen: sen rata on poikkeuksellisen soikea ja suurempi kuu vaikuttaa suuresti sen kiertoon.
Taulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nimi | Numero | Kuva | Keskihalkaisija (km) | Massa (kg) | Kiertoradan keskisäde (km) | Kiertoaika (d) | Löytöaika |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Namaka | II | ~160 | (1,79 ± 1,48) × 1018 | 25657 ± 91 | 18,28 | 2005 | |
| Hi'iaka | I | ~320 | (1,79 ± 0,11) × 1019 | 49880 ± 198 | 49,46 | 2005 |
Löytäminen ja nimeäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksi Haumeaa (jota kutsuttiin silloin edelleen 2003 EL61:ksi) kiertävää kuuta löydettiin W.M. Keckin Observatoriossa tehtyjen havaintojen perusteella. Löydöt teki Caltechin ryhmä. Ulompi ja suurempi kuu löydettiin 26. tammikuuta 2005[3] ja nimeksi annettiin S/2005 (2003 EL61) 1, mutta Caltechin ryhmä antoi sille lempinimeksi Rudolph. Pienempi, sisempi kuu löydettiin 30. kesäkuuta samana vuonna ja nimeksi annettiin S/2005 (2003 EL61) 1 ja lempinimeksi Blitzen. 7. syyskuuta 2006 molemmat kuut numeroitiin ja listattiin pikkuplaneettojen katalogiin nimillä (136108) 2003 EL61 I ja II.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni nimesi kuut pysyvästi samalla kerralla 2003 EL61:n kanssa 17. syyskuuta 2008: nimet olivat (136108) Haumea I Hiʻiaka sekä (136108) Haumea II Namaka. Kumpikin kuu nimettiin havaijilaisen mytologian hahmon, Haumean, tyttären mukaan. Hiʻiaka on tanssin suojelijajumalatar Havaisaarella, ja Nāmaka puolestaan veden ja meren jumalatar, joka legendan mukaan jäähdytti sisarensa Pelen laavan kun se valui mereen muuttaen sen uudeksi maaksi.
Legendan mukaan Haumean lapset tulivat hänen ruumiinsa eri osista. Kääpiöplaneetta Haumea vaikuttaa olevan lähes kokonaan kiveä, lukuun ottamatta pinnan jääkerrosta; alkuperäinen jäävaippa irtosi törmäyksessä ja siitä muodostui pieniä Haumean läheisiä kappaleita mukaan lukien sen kuut. On mahdollista että Haumeaa kiertäisi myös Namakaakin pienempiä kuita, joita ei ole vielä löydetty. Kuitenkin, Hubble-avaruusteleskooppi ei havainnut ohittaessaan Haumean läheltä kuita, joiden kirkkaus olisi yli 0,25 % Haumean kirkkaudesta. Tämä tekee siitä, että kuita olisi lisää, epätodennäköistä.
Ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hiʻiakan läpimitta on noin 300 kilometriä ja se on suurempi ja kirkkaampi kuin Namaka.[4] Sillä on myös vahvoja absorptiokykyjä infrapunan taajuuksilla 1,5–2 mikrometriä, mika on johdonmukaista sen suurimmaksi osaksi lähes virheettömällä, kiteytyneellä jäällä peittyneeseen pintaan nähden. Päätellen Haumean ja sen kuiden samanlaisesta spektristä on todettu, että Haumea tuskin on kaapannut kuitansa vaan ne ovat syntyneet törmäyksessä itse Haumeasta.
Molempien kuiden albedosta on päätelty niiden läpimitta. Kuiden albedo on niin pieni ja kuut kiertävät Haumeaa niin läheltä, että niitä on mahdotonta nähdä yksin.[5] Albedosta päätellen sisemmän kuun, Namakan, jonka massa on kymmenesosa Hiʻiakan massasta, läpimitta on noin 170 kilometriä.
Haumea itse on Kuiperin vyöhykkeen kolmanneksi kirkkain kohde Pluton ja Makemaken jälkeen.
Kiertorata
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiʻiaka kiertää Haumean 49 päivässä. Namaka kiertää Haumeaa elliptisemmällä radalla, ja sen kiertorata on 13° kallistuneempi kuin suuremman kuun. Kun kuut syntyivät törmäyksessä aurinkokunnan alkuaikoina, miljardeissa vuosissa sen radan olisi pitänyt muuttua ympyrämäisemmäksi. Tuoreimpien tutkimusten mukaan Namakan kiertorataa ovat häirinneet keskiliikeresonanssit.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ K.M. Barkume, M.E.Brown, and E.L.Schaller (March 2006). "Water Ice on the Satellite of Kuiper Belt Object 2003 EL61
- ↑ (136108) Haumea, Hi'iaka, and Namaka (englanniksi)
- ↑ http://www.journals.uchicago.edu/doi/pdf/10.1086/497641
- ↑ http://web.gps.caltech.edu/~mbrown/papers/ps/gab.pdf
- ↑ http://dx.doi.org/10.1088/0004-637X/695/1/L1
 | |
|---|---|
| Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto · Haumea · Makemake · Eris |
| Kuut |
Maan · Marsin · Jupiterin · Saturnuksen · Uranuksen · Neptunuksen · Pluton · Haumean · Makemaken · Eriksen · Pikkuplaneettojen |
|---|---|
| Renkaat |
Jupiterin · Saturnuksen (Rhean) · Chariklon · Uranuksen · Neptunuksen |
| Pienkappaleet |
Meteoroidit · Pikkuplaneetat · Asteroidit · NEA:t · Asteroidivyöhyke · Troijalaiset · Kentaurit · Damocloidit · Transneptuniset kohteet · Kuiperin vyöhyke · Hajanainen kiekko · Hillsin pilvi · Oortin pilvi · Komeetat |