Helsinginkatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kadusta Helsingissä. Myös Turussa on Helsinginkatu.
Helsinginkatu
Helsingegatan
Helsinginkatu on puistokatu Kurvista Kaarlenkadun risteykseen.
Helsinginkatu on puistokatu Kurvista Kaarlenkadun risteykseen.
Maa  Suomi
Tieluokka katu
Pituus 2,1 km
Alkupiste Hämeentie
Päätepiste Mannerheimintie (2,1 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin nelikaistainen

Helsinginkatu (ruots. Helsingegatan, stadin slangilla Hesari, joka on myös Helsingin Sanomista käytetty lempinimi) on noin kahden kilometrin mittainen itä–länsi-suuntainen katu Helsingin kantakaupungissa. Se johtaa Hämeentieltä Mannerheimintielle. Katu erottaa Kallion ja Alppiharjun kaupunginosat toisistaan; pääradan alikäytävän länsipuolella oleva osa katua on kuitenkin Taka-Töölön alueella. Kadun tyyppi on Hämeentieltä Sturenkadun risteykseen asti alueellinen kokoojakatu ja Sturenkadusta länteen pääkatu.[1]

Kadun itäosa on noin 30 metriä leveä puistokatu, jossa on rakennuksia molemmin puolin.[2] Puistokatuosuuden ja rautatien alikäytävän välissä rakennuksia on Urheilutaloa lukuun ottamatta vain kadun eteläreunalla. Rautatien länsipuolella katu kulkee Töölönlahden rantaa pitkin eikä sen varrella ole muita rakennuksia kuin Suomen Kansallisooppera ja -baletti ja ravintola Töölönranta. Helsinginkatu on valaistu vaijereihin ripustetuilla valaisimilla ja päällystetty asfaltilla koko matkaltaan. Helsinginkatua pitkin kulkee myös kadun päästä päähän ulottuva raitiotie.

Kadun nimi ei viittaa Helsingin kaupunkiin eikä myöskään Helsinginkoskeen vaan Helsingin pitäjään, nykyiseen Vantaan kaupunkiin.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinginkatu Kurvista länteen huhtikuussa 2008.

Nykyisen Helsinginkadun kohdalle kaavailtiin puistokatua ensimmäisen kerran vuonna 1887. Silloin kadun paikalla oli kostea painanne, jota käytettiin viljelysmaana. Vuonna 1902 vahvistettiin asemakaava, jonka mukaan Helsinginkatua ryhdyttiin hiljalleen rakentamaan. Tontit kadun varrella mitoitettiin suurille vuokrataloille, suurin osa bulevardi-osuuden tonteista myytiin 1920-luvulla ja rakennettiin nopeaan tahtiin. Mallia otettiin esimerkiksi tanskalaisesta paljaspintaisesta punatiiliarkkitehtuurista. Vuokra-asunnoista tuli pieniä ja maantasokerroksiin rakennettiin näyteikkunallisia liiketiloja. Puuistutukset saivat odottaa 1970-luvun lopulle asti. Helsinginkadun kerrostaloja on saneerattu laajalti 2000-luvulla.[4]

Vuoteen 1969 saakka Helsinginkatu ulottui tämän nimisenä vain Hämeentieltä rautatien alikulkukäytävään. Sen nykyinen loppuosa oli osa Eläintarhantietä, joka ulottui Hakaniementorin luoteiskulmasta Mannerheimintielle saakka ja ylitti rautatien siltaa myöten noin puoli kilometriä Helsingin­kadun ali­kulku­käytävästä etelään. Töölönlahden koillisrannan ja rautatien välissä Eläintarhantie kuitenkin teki noin 90 asteen mutkan niin, että sen loppuosa oli Helsinginkadun suoranaisena jatkeena. Kun tuolloin rautatielle rakennettiin lisäraiteita, purettiin radan ylittänyt Eläin­tarhan­tien silta, ja tämä nimi jätettiin vain radan itäpuolella Kalliossa olevalle osalle tietä. Entisen Eläintarhantien keskiosa puretulta sillalta Helsinginkadun päähän sai ympärillä olevan huvila-alueen mukaan nimen Linnunlauluntie, ja loppuosa muutettiin nimeltäänkin Helsinginkadun jatkeeksi.[5][6]

Profiili

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puistokatua Kurvista Kaarlenkadun risteykseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiovaunu ohittaa Helsinginkadun ja Kustaankadun risteyksen.

Katunumeroinnin mukaisesti Helsinginkatu alkaa Hämeentieltä Kurvista, Sörnäisten metroaseman luota, ja kulkee länsilounaaseen Mannerheimintielle. Parittomat katunumerot ovat Helsinginkadun pohjoisreunalla. Itäinen puolen kilometrin osuus kadusta on leveää puistokatua eli bulevardia. Helsinginkadun alkupäässä sijaitsee kolmionmuotoinen pohjoiseen avautuva Vaasanpuistikko, kansan suussa Piritori. Hieman Vaasanpuistikosta länteen kadun eteläpuolella on puoliympyränmuotoinen Harjutorin puistoaukio. Aukiosta länteen niin ikään kadun eteläreunalla on Aadolfinrinteen puistikko kaksine kaarevine portaikkoineen, jotka nousevat Aadolfin­kadulle Torkkelin­mäen pienalueeseen Yhteis­kunnallisen korkea­koulun entisen pää­rakennuksen, Franzénian eteen, jossa toimii nykyään päiväkoti. Fleminginkadun ja Helsinginkadun neliristeys on valo-ohjattu, ja sen koilliskulma avautuu pieneksi betonikivetyksi aukioksi. Fleminginkadun ja Kaarlenkadun välisellä osuudella kulkee numero 9:n raitiovaunu. Puistokatuosuus päättyy Kaarlenkadun risteykseen. Risteyksessä on pieni asfalttipäällysteinen aukio, jonka reunalla on muun muassa anniskelupaikkoja, niistä kuuluisimpana ravintola Roskapankki.

Kaarlenkadun ja Sturenkadun risteyksen välinen osuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Läntisen Brahenkadun risteyksestä itään toukokuussa 2008.

Kaarlenkadun ja Läntisen Brahenkadun välisellä lyhyellä osuudella raitiovaunuliikenne on vilkasta; siinä kulkevat normaalisti linjat 1, 3 ja 8. Tällä kohtaa kadun pohjoispuolella avautuu Brahenkenttä. Helsingin kaupungin työväenopiston nelikerroksinen vaaleanpunainen talo sijaitsee kenttää vastapäätä. Läntisen Brahenkadun T-risteyksen ja Kirstinkadun neliristeyksen välissä on Helsingin urheilutalo, josta länteen päin Helsinginkadun pohjoisreunalla ei ole lainkaan rakennuksia. Välittömästi Kirstinkadun risteyksen länsipuolella Helsinginkadun eri puolilla sijaitsevat Josafatin kalliot ja Tauno Palon puisto toisiaan vastapäätä. Niiden länsipuolitse Helsingin­kadun yli johtaa Wallinin­kadun silta. Sen länsipuolella koillisesta viistosti tuleva Sturenkatu yhtyy Helsinginkatuun. Samasta risteyksestä kaakkoon johtaa myös Kolmas linja. Sturenkadulta tuleva autoliikenne voi jatkaa Helsinginkatua pitkin ainoastaan länteen. Raitiovaunulinjat numero 1 ja 8 liikennöivät normaalisti Helsinginkadulla välillä Sörnäinen–Mannerheimintie.

Sturenkadun risteyksen ja Mannerheimintien risteyksen välinen osuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinginkatua itään Oopperan kohdalla kevätiltana.

Sturenkadun risteyksestä länteen Helsinginkadun eteläpuolella sijaitsee Diakonissalaitoksen rakennuskompleksi. Kadun pohjoispuolella on Alppipuistoon kuuluvia kalliota, joiden laella on myös Linnanmäen huvipuisto. Katu levenee 3+2-kaistaiseksi, ajokaistojen välissä raitiokiskot kulkevat omalla korokkeellaan. Helsinginkatu alittaa pääradan Diakonissalaitoksen länsipuolella ja jatkuu Töölönlahden pohjois- ja luoteisrantaa pitkin. Kadun pohjoispuolella on Eläintarhan puistoalue, jossa sijaitseva Helsingin Talvipuutarha myös näkyy Helsinginkadulle. Töölönlahden länsipuolella katu tekee mutkan ja päättyy Mannerheimintielle. Sen eteläpuolella sijaitsevat ravintola Töölönranta ja oopperatalo, jota vastapäätä on aukio, joka ulottuu Helsingin olympiastadionille saakka. Aukion ja Mannerheimintien välissä on Töölön kisahalli. Helsinginkatu päättyy Mannerheimintiehen, jonka länsipuolella sama katulinja jatkuu Runeberginkatuna.

Helsinginkadulla ovat valo-ohjaukset näissä risteyksissä: Hämeentie, Fleminginkatu, Kaarlenkatu, Sturenkatu, Vauhtitie, Mäntymäentie, Oopperankuja ja Mannerheimintie. Niiden lisäksi ovat yhdet jalankulkuvalot Sörnäisten metroaseman kohdalla.

Kevyt liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinginkatua Wallininkadun sillalta. Sturenkatu kuvan oikeassa laidassa.

Helsinginkadun bulevardi-osuudella on asfalttipäällysteiset jalkakäytävät. Helsinginkadun ja Kaarlenkadun risteyksestä länteen kadun molemmin puolin on jalkakäytävästa erotettu ulompi kaista pyörätieksi, joka on päällystetty Kirstinkadun neliristeykseen asti punaisella asfaltilla. Jalankulkuväylä on erotettu pyörätiestä kiveyksellä tai valkoisella viivalla. Rautatiesillan kyljessä Helsinginkadun ylittää kaupungin keskustasta kohti Pasilaa vievä kevyen liikenteen väylä, joka on yhdistetty kahdella rampilla ja kahdella portaikolla Helsinginkadun jalkakäytäviin. Rautatiesillan länsipuolella Helsinginkadun pohjoinen jalkakäytävä erkanee omaksi kevyen liikenteen väyläkseen, joka yhtyy katuun jälleen Talvipuutarhan länsipuolella. Helsinginkadun eteläpuolinen jalankulkuväylä puolestaan yhtyy välittömästi radan länsipuolella Töölönlahden ympäri kulkevaan puistotiehen. Pyörätie on Töölönlahden kohdalla päällystetty punaisella asfaltilla. Mäntymäen kohdalla Töölönlahden kevyen liikenteen väylä ja Helsinginkadun eteläinen jalkakäytävä risteytyvät.

Julkinen liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raitiolinja 8 matkalla Ruoholahdesta Arabianrantaan Oopperan kohdalla. Taustalla häämöttää Mannerheimintie.

Helsinginkatua pitkin kulkevat kadun päästä päähän Helsingin raitiolinjat 1 (Eira–Käpylä) ja 8 (Jätkäsaari–Arabianranta). Lyhyitä osuuksia Helsinginkatua pitkin kulkevat lisäksi linjat 3 (Kaarlenkadun ja Läntisen Brahenkadun välillä) ja 9 (Kaarlenkadun ja Fleminginkadun välillä). Sitä paitsi useimmat muutkin Helsingin raitiolinjat kulkevat joko Helsinginkadun länsipään kautta Mannerheimintietä pitkin tai sen itäpään kautta Hämeentietä pitkin.

Helsinginkadulla on lännestä itään raitiotiepysäkit Ooppera, Kaupunginpuutarha, Linnanmäki, Urheilutalo ja Helsinginkatu. Kaikki pysäkit ovat korotettuja ja päällystetty betonikivellä. Kadun itäpäästä on molemmin puolin katua kulku Sörnäisten metroasemalle. Hämeentien katutöiden jälkeen myös Sörnäisten lännen suuntainen raitiovaunupysäkki linjoilla 1 ja 8 sijaitsee Helsinginkadulla. Muut Sörnäisten pysäkit ovat Hämeentiellä. Helsinginkadulla on bussiliikennettä Sturenkadun risteyksen ja Mannerheimintien risteyksen välisellä osuudella. Vastapäätä Harjutoria, Ebeneser-talon edessä ja Brahen­kentän kohdalla sijaitsevat taksiasemat.

Rakennuksia idästä länteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Harjukadulle. Oikealla suojeltu Ebeneser-talo.
Työväenopiston vaaleanpunainen talo kevätiltana. Vasemmalla Urheilutalon kulmaa.

Talvipuutarha ja Linnanmäen huvipuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1, puutarha avautuu kohti Helsinginkatua ja Töölönlahtea. Linnanmäen huvipuistoon kulkee kävelytie Helsinginkadun ja Sturenkadun risteyksestä; huvipuistoon vievä Helsinginkadun yhteydessä oleva portaikko rakennettiin täysin uusiksi 2000-luvun vaihteessa, ja sen edustalle rakennettiin puoliympyränmuotoinen pieni aukio.

Poikkikadut idästä länteen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hämeentie
  • Pengerkatu (etelään) ja Pengerpolku (pohjoiseen)
  • Harjutori/Harjutorinkatu (lounaaseen); Harjukatu (pohjoiseen)
  • Kustaankatu (pohjoiseen)
  • Fleminginkatu
  • Kaarlenkatu
  • Itäinen Alppirinne (etelään)
  • Läntinen Alppirinne (etelään) ja Läntinen Brahenkatu (pohjoiseen)
  • Kirstinkatu
  • Wallininkatu (silta)
  • Sturenkatu (koilliseen) ja Kolmas linja (kaakkoon)
  • Linnunlauluntie (etelään)
  • Vauhtitie (pohjoiseen)
  • Hammarskjöldintie (pohjoiseen)
  • Mäntymäentie (länteen)
  • Oopperankuja (etelään)
  • Mannerheimintie, samasta risteyksessä eteenpäin jatkuu Runeberginkatu.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pääkadut; alueelliset kokoojakadut Helsingin karttapalvelu. Viitattu 2.3.2023.
  2. ↑ http://www.helsinginseutu.fi/wps/wcm/resources/file/eb7cd3079c2fa14/helsinginkatu_selostus.pdf[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Kadut, polut ja aukiot Helsingin karttapalvelu. Viitattu 2.3.2023.
  4. ↑ http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2001/2_lehtinen.htm
  5. ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, s. 94, 99, hakusanat Eläintarhantie ja Helsinginkatu. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  6. ↑ Asemakaavan muutos nro 6230 vuodelta 1969, kadunnimen muutos Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto (kaavakartassa entisen nimen päällä risti osoittamassa, että se poistettiin käytöstä tältä osuudelta). Arkistoitu 17.6.2015. Viitattu 31.7.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsinginkatu&oldid=22400819”