Husain Faizhanov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Husain Faizhanov.

Husain Faizhanovitš Faizhanov (ven. Хусаин Фаизханович Фаизханов, tat. Хөсәен Фәезхан улы Фәезханов, Xösəyen Fəyezxan ulı Fəyezxanov; 1823 Simbirskin kuvernementti28. elokuuta 1866) oli tataarilainen historijoitsija, filologi, opettaja. Faizhanov oli "venäläisille tiedemiehille merkittävä orientalisti ja tataarikansalle ensimmäinen ammatillinen historijoitsija ja muslimikoulutusjärjestelmän uudistaja".[1][2] Faizhanov syntyi nykyisin Nižni Novgorodin alueeseen kuuluvassa mišäärikylässä Safacay. (Сафаҗай, Красная Горка, Krasnaja Gorka)[2].

Faizhanov luennoi vuodesta 1854 Pietarin yliopiston itämaisten kielten tiedekunnassa[1]. Faizhanovilla oli merkittävä rooli Kasimovin kaanikunnan epigrafian tutkimuksissa. Vuonna 1860 Faizhanov teki tarkat kopiot Kasimovin tataarien hautakivistä. Hän myös löysi Uraz-Muhammad kaanin hautakiven. Faizhanovin hankkimia materiaaleja käytti kuuluisa orientalisti V. V. Veljaminov-Zernov pääteoksessaan "Kasimovin kuninkaiden ja ruhtinaiden tutkimus" (Исследование о касимовских царях и царевичах). He myös työskentelivät yhdessä[3]. Faizhanov kirjoitti vuonna 1862 teoksen, jonka mukaan tataarikoulutus olisi uudistuksen tarpeessa. Tekstiä ei julkaistu, mutta sen on sanottu olevan ensimmäisiä näytteitä myöhemmin jadidismin nimellä tunnetusta uudistusliikkeestä. [4]

Faizhanov suoritti pyhiinvaelluksen Mekkaan kahdesti.[2]