Innopower

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulunsalon tuulipuisto.

Innopower Oy, (ennen joulukuuta 2012 PVO-Innopower Oy) oli Pohjolan Voiman perustama yhtiö, jonka omistivat lopulta joukko suomalaisia energiayhtiöitä. Yhtiö rakennutti ja omisti useita tuulivoimapuistoja ja tuulivoimalaitoksia Suomessa. Se suosi hankinnoissaan suomalaisen Winwindin valmistamia tuulivoimaloita ja oli alussa mukana tukemassa Suomessa tuulivoimatuotannon alkua.[1][2]

PVO-Innopower Oy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö perustettiin vuonna 1999 Pohjolan Voiman toimesta ja se rekisteröitiin joulukuussa 2000. Sen nimeksi tuli PVO-Innopower Oy perustajansa mukaan ja se kuului Pohjolan Voiman konserniin.[1] Vuosina 1999–2004 yhtiö rakensi tuulivoimalaitoksia Oulun Vihreäsaareen (2001), Kokkolan syväsatamaan (2003, Kokkola 1 ja 2), Kristiinankaupungin Karhusaaren satamaan (2003, Kristiina 1, 2 ja 3) ja Oulunsalon Riutunkariin (1999). Tuulivoimalat olivat enimmäkseen Winwindin yhden megawatin tuulivoimalaitoksia WWD-1. Seuraavina vuosina 2004–2008 siirryttiin Winwindin kolmen megawatin tuulivoimalaitoksiin WWD-3, joita rakennettiin Vihreäsaareen, Oulunsaloon ja Kemin Ajokseen. Ajoksen tuulivoimapuisto oli 30 megawatin kapasiteetilla Suomen suurin ja samalla se oli maan ensimmäinen merituulivoimapuisto [3]. Kun yhtiön omistuspohja muutettiin marraskuussa 2011, oli yhtiöllä tuotannossa 22 tuulivoimalaa ja 48 megawatin edestä tuulivoimaa.[4][2]

PVO-Innopower Oy:n nimi muutettiin joulukuussa 2011 Innopower Oy:ksi [1] ja Pohjolan Voiman omistusosuudet jaettiin osakkaiden kesken. Osakkaiksi tulivat siten EPV Energia Oy, Etelä-Suomen Voima Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Iin Energia Oy, Kemin Energia Oy, Kemira Oyj, Kokkolan kaupunki, Kymppivoima Oy, Metsä Board Oyj, Myllykoski Oyj, Oulun kaupunki, Oy Perhonjoki Ab, Porin kaupunki, Rantakairan Sähkö Oy, UPM-Kymmene Oyj, Vantaan Energia ja Yli-Iin Sähkö Oy.[4] Yhtiö poistui nimenvaihdon ja omistusjärjestelyiden yhteydessä työnantajarekisteristä vuoden 2011 lopulla.[1]

Yhtiön tuulivoiman sähköntuotannosta vastasi Kokkolan (2 MW), Kristiinankaupungin (3 MW), Oulun Vihreäsaaren (4 MW), Ajoksen (30 MW) ja Oulunsalon (9 MW) tuulivoimayksiköt.[5] Sähköntuotantoa pyrittiin kasvattamaan uusia tuulivoimapuistoja rakentamalla. Vuonna 2012 tapahtui kuitenkin yhtiölle kohtalokas vastoinkäyminen, kun Winwind ajautui selvitystilaan [6]. Winwindin tilauskanta oli taloustaantuman jälkeen heikko vielä kesällä 2010 [7] ja yhtiöllä oli kassakriisi. Se ei kyennyt toimittamaan jo rakennettuihin tuulivoimalaitoksiin varaosia. Tämä koski erityisesti kolmen megawatin laitoksia, joissa oli laatuongelmia.[8] Lopulta Winwind pyrki hakeutumaan saneerausohjelmaan [9], mutta lopulta se ajautui konkurssiin vuonna 2013.[2]

Toiminnan alasajo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Innopowerilla oli vaikeuksia pitää tuulivoimaloitaan käynnissä niissä ilmenneiden vikojen vuoksi. Tilanne kävi niin vaikeaksi, että vuonna 2014 vanhoja tuulivoimalaitoksia haluttiin korvata uusilla.[8] Samaan aikaan syöttötariffi, joka koski uusien tuulivoimalaitoksien omistajia, laski sähköntuotannosta saatavaa hintaa hyvinkin alas. Kannattavuusongelmien takia omistajat alkoivat suunnitella yhtiön lopettamista.[2][10]

Yhtiön omia tuulivoimalaitoksia myytiin tai purettiin pois vuoden 2016 ja 2017 aikana. Esimerkiksi Riutunkarin tuulivoimapuisto myytiin Pohjantuulen Voimalle, kun ensin kolme tuulivoimalaa oli purettu pois [11]. Kokkolassa kaksi tuulivoimalaa oli seissyt puoli vuotta poissa tuotannosta ja ne purettiin pois [10]. Samoin toimittiin Kristiinankaupungin sataman tuulivoimaloille [12][13]. Arvokkain kohde oli Kemin Ajos, joka myytiin Ikealle [14]. Tuulivoimapuistojen hankkeita ei enää jatkettu. Muun muassa Jouttikallion hanke myytiin OX2:lle.[10] Lopulta yhtiö poistettiin kaupallisista rekistereistä marraskuussa 2018.[1]

  1. a b c d e Innopower Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 2.9.2024.
  2. a b c d Kallio, Henripekka: Vanhat voi­ma­lat pu­re­taan useilla paik­ka­kun­nil­la – tuu­li­voi­man pio­nee­ri In­no­po­wer ajetaan alas kaleva.fi. 22.01.2016. Oulu: Kaleva365 Oy. Viitattu 2.9.2024.
  3. Pohjolan Voima rakentaa Suomen suurimman tuulipuiston Ajokseen Kemin kaupunki. Arkistoitu 16.11.2008. Viitattu 15.3.2010.
  4. a b Innopower Oy - yhtiö innopower.fi. 2011. Helsinki: Innopower Oy. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 2.9.2024.
  5. Innopower Oy - Nykyiset voimalat innopower.fi. 2011. Helsinki: Innopower Oy. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 2.9.2024.
  6. Mäntymaa, Jaakko: Winwindin lomautukset jatkuvat ainakin loppuvuoden yle.fi. 8.11.2012. Helsinki: YLE. Viitattu 2.9.2024.
  7. Winwind vähentää väkeä yle.fi. 2.6.2010. Helsinki: YLE. Viitattu 2.9.2024.
  8. a b Rautiainen, Riikka: Tuulivoimayhtiö varautuu jättilaskuun yle.fi. 20.11.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 2.9.2024.
  9. Liekari, Tuuli & Koivisto, Ilona: Winwindin saneerausohjelma jätetty käräjäoikeuteen yle.fi. 5.7.2013. Helsinki: YLE. Viitattu 2.9.2024.
  10. a b c Puikkonen, Hannu: Innopower myy ja purkaa tuulivoimapuistonsa yle.fi. 22.1.2016. Helsinki: YLE. Viitattu 2.9.2024.
  11. Oulunsalon tuulipuisto (pdf) 24.10.2008. Helsinki: PVO-Innopower Oy. Viitattu 29.7.2011.[vanhentunut linkki]
  12. Ramboll: Kristiinankaupungin edustan merituulipuisto (pdf) (YVA) 13.5.2008. Pohjolan Voima. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 15.3.2010.
  13. Innopowers vindkraftverk på Björnön rivs online.sydin.fi. Arkistoitu 3.8.2016. Viitattu 7.6.2016.
  14. IKEA Suomi aikoo tuottaa omaa tuulivoimaa Suomessa - IKEA IKEA FI/FI. Arkistoitu 5.8.2016. Viitattu 7.6.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]