Jakob Steiner
| Jakob Steiner | |
|---|---|
 Jakob Steiner |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. maaliskuuta 1796 Utzendorf, Sveitsi |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 1863 (67 vuotta) Bern |
| Kansalaisuus | sveitsiläinen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Heidelbergin yliopisto, Berliinin yliopisto |
| Instituutti | Berliinin yliopisto |
| Oppilaat | Leopold Kronecker |
| Tutkimusalue | synteettinen geometria |
| Palkinnot | Königsbergin yliopisto, kunniatohtori (1832) |
Jakob Steiner (18. maaliskuuta 1796 – 1. huhtikuuta 1863)[1] oli sveitsiläinen matemaatikko, joka tutki lähinnä geometriaa.[1][2]
Steiner syntyi pienessä kylässä Sveitsin maaseudulla ja tuli 18-vuotiaana Pestalozzin koulun oppilaaksi. Myöhemmin hän opiskeli Heidelbergin ja Berliinin yliopistoissa. Berliinissä Steiner ystävystyi Carl Gustav Jacob Jacobiin, August Leopold Crellen ja Niels Henrik Abelin kanssa. Urallaan Steiner julkaisi yhteensä 62 tutkimusartikkelia Crellen perustamassa matemaattisessa aikakauskirjassa. Steiner nimitettiin Berliinin yliopiston geometrian professoriksi vuonna 1834, ja hän pysyi tässä toimessa kuolemaansa saakka.[1]
Steinerin matematiikka rajoittui lähes kokonaan synteettiseen ja projektiiviseen geometriaan. Hän inhosi suuresti algebran tai analyysin käyttämistä sekä analyyttistä geometriaa.[2][3] Häntä on joskus luonnehdittu suurimmaksi puhtaaksi geometrikoksi Apollonioksen jälkeen.[2] Steiner todisti monia erilaisia geometrian tuloksia, etenkin liittyen algebrallisiin käyriin ja pintoihin. Matkalla Roomaan 1844 hän keksi Steinerin pinnan (tunnetaan myös roomalaisena pintana), joka on reaalisen projektiivisen tason kuvaus kolmiulotteiseen avaruuteen.[2]
Steiner todisti Ponceletin–Steinerin lauseen, jonka mukaan jokainen geometrinen konstruktio, joka voidaan tehdä harpin ja viivoittimen avulla, voidaan tehdä muuten pelkällä viivaimella jos harppia saa kuitenkin käyttää yhden kerran. Toisin sanoen tehtävän ratkaisemiseen tarvitaan yksi tunnettu ympyrä keskipisteineen.[3][4]
Steinerin Systematische Entwicklungen (1832) on laaja projektiivisen geometrian esitys.[3] Hänen artikkelinsa julkaistiin kuoleman jälkeen koottuina nimellä Gesammelte Werke (1881–1882).[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c J J O'Connor & E F Robertson: Jakob Steiner MacTutor History of Mathematics archive. St Andrewsin yliopisto. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Jakob Steiner Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 752–755. ("Synteettinen metrinen geometria: Steiner") Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6
- ↑ Matti Lehtinen, Jorma Merikoski & Timo Tossavainen: Johdatus tasogeometriaan (pdf) researchgate.net. Viitattu 18.5.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
