Jonas Andersson (keksijä)
| Joonas Andersson | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. lokakuuta 1864 Purmo |
| Kuollut | 10. tammikuuta 1921 (56 vuotta) Tampere |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | Baptismi |
Joonas Andersson (7. lokakuuta 1864 Purmo – 10. tammikuuta 1921 Tampere) oli suomalainen rakennusmestari, keksijä sekä baptistisaarnaaja. Andersson tuli tunnetuksi erityisesti 30 vuoden urastaan Tampereen baptistiseurakunnan saarnaajana vuosina 1891–1921.[1]
Andersson on suomalaisen baptismin perustajajäsen ja sen ensimmäisiä saarnaajia. Anderssonin tyyliä on kuvattu harkituksi ja hienotunteiseksi.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersson lähti kotoaan Purmosta jo varhain rengiksi naapuritaloon ja myöhemmin rakennuksille Helsinkiin. Andersson aloitti työuransa Vaasan radan rakennustyömaalla ja opiskeli sitten Helsingin teollisuuskoulun huoneenrakennus- ja koneosastolla. Päästyään koulusta 1886 hän oli jonkin aikaa työnjohtajana Helsingissä ja palveli sitten kaksi vuotta sotaväessä Oulussa yleten aliupseeriksi. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen Andersson asettui Tampereelle kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen kutsumana 1880-luvun lopussa. Vuonna 1886 Andersson valmistui rakennusmestariksi Helsingin ruotsalaisesta teollisuuskoulusta.[1]
Rakennusmestari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersson rakennutti muun muassa Tampereen ortodoksisen kirkon, Commercen ja Palanderin talot Keskustorin varrella, Tirkkosen talon Kauppakadulla, sekä Tampereen tyttölyseon sekä ruotsalaisen yhteiskoulun. Hän työskenteli neljän vuoden ajan Tampereen kaupungin palveluksessa ja oli sen jälkeen rakennusmestarina useiden eri rakentajien työmailla sekä toimi myös itse urakoitsijana. Tampereen ulkopuolella Andersson urakoi muun muassa Kotkan kirkon ja Helsingin suomalaisen normaalilyseon rakennuksen. Vuonna 1896 hän oli perustamassa Tampereen Rakennusmestariyhdistystä.
Keksijä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andersson hankki vuonna 1906 yhden Tampereen ensimmäisistä autoista amerikkalaisen yksivaihteisen Waltham Orient Buckboardin. Hän rakensi myös itse kolmipyöräisen auton ja 1910 Andersson rakensi talvikäyttöä varten moottorireen. Tunnetuin Anderssonin keksinnöistä oli vuonna 1908 rakennettu helikopteria muistuttanut lentolavitsa jossa oli kolme potkuria joita pyöritti 5 hevosvoiman ilmajäähdytteinen kaksitahtimoottori. Kaksi pystyakseleilla pyörivää potkuria nosti lavitsan ilmaan ja ohjaajan takana sijainnutta vaaka-akselilla pyörinyttä potkuria käytettiin laitteen ohjaamiseen. Laitetta kokeiltiin Anderssonin kotipihalla Tammelan Pinninkadulla mutta se oli liian raskas heikkotehoiselle moottorille eikä noussut kuin hieman ilmaan. Anderssonin lentolavitsasta valmistettiin 2003 näköismalli.
Baptistiseurakunnan johtaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samoihin aikoihin Andersson alkoi käymään saarnaaja Erik Janssonin kokouksissa. Vuonna 1891 Andersson tuli uskoon ja kastettiin Tampereen baptistiseurakuntaan. Saman vuoden syyskuussa Andersson valittiin seurakunnan saarnaajaksi ja johtajaksi.[1] Vuonna 1915 hän myi Pinninkadun ja Vellamonkadun kulmassa sijainneen talonsa baptistiseurakunnalle ja rakennutti perheelleen uuden asuintalon Pyynikinrinteelle Palomäentie 7:ään. Anderssonilla oli myös Päivölä-niminen kesähuvila Hyhkyssä.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anderssonin perheen kolme poikaa toimivat myös rakennusalalla. Heistä kaksi suomensi sukunimensä Auttilaksi.
- Valdemar Auttila (1895–1963) perusti 1934 yhdessä Wilhelm Nopan kanssa rakennusliike Auttila & Noppa Oy:n. Hän sai teollisuusneuvoksen arvon 1955.
- Gea Anero (nimi aik. Gunnar Andersson) toimi työnjohtajana ja rakennusurakoitsijana mutta siirtyi maanviljelijäksi tehtyään vararikon.
- Allan Auttila toimi työnjohtajana ja perusti myöhemmin Rakennus- ja sementtivalmiste Oy:n.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Toivola, Veikko: Suomalaisen baptismin tienraivaajia. Tampere: Kodin Ystävä, 1983. ISBN 951-99490-1-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matias Manner : Rakennusmestareista teollisuusneuvoksiksi : rakennusmestarikunta Tampereella 1885-1960. Historian pro gradu-tutkielma, Tampereen yliopisto 2010, s. 99-102[vanhentunut linkki]
- Jari Niemelä : Jonas Anderssonin lentävä lavitsa 1908[vanhentunut linkki]
- Vossikalla ja automapiilillä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lentävän lavitsan näköismalli julkistetaan Vapriikissa, Vapriikin lehdistötiedost 17.9.2003