Koulukirjat eivät ole päteviä lähteitä yhteiskuntaa ja/tai historiaa käsittelevissä artikkeleissa, vaikka kuinka muuta väitettäisiin. Niitä ei ole enää tarkistettu vuosikymmeniin, eikä niissä käytetä lähteistystä. Jos kaikki wikipedian ko. aihealuetta koskevat artikkelit olisi kirjoitettu koulukirjojen pohjalta, näyttäisi maailmanhistoria varsin mustavalkoiselta ja yksioikoiselta. Eräs uutinen koskien yhteiskuntaopin oppikirjan väitteitä Nykypäivä 3/2012.
Yhteiskunnallisissa ja historiallisissa aiheissa ensisijaisena lähteenä tulisi olla alan tutkimuskirjallisuus tai sitä vastaavat lähteet. Tulee kuitenkin huomioita, että niissäkin on näkökulma-, koulukunta- ja painotuseroja, joten jonkun tutkijan väitös ei ole absoluuttinen totuus, vaan vain hänen käsityksensä. Objektiivinen artikkeli koostuu useista eri lähteistä, jotka voivat olla jopa ristiriitaisia keskenään.
Median käyttämisessä lähteenä tulee olla tarkkana. Esimerkiksi monissa politiikkaan liittyvissä artikkeleissa lähteissä viitataan YLE:n ja HS:n nettisivuilla oleviin uutisiin. Mielestäni ne käyvät lähteenä yksittäisen uutispalvelun käsityksistä ja uutisoinnista sekä yksittäisiin asiatietoihin. Tiedostusvälineet eivät ole koskaan objektiivisia, vaan niillä on aina tietty painostus (bias), ja niiden tehtävä on yksinkertaistaa asioita. Jos esim. YLE väittää jonkin olevan puolueen olevan aateeltaan "höpsistinen", ei se kerro muusta kuin siitä, että ko. uutispalvelu kuvailee sitä sellaiseksi. Lukija ei saa koskaan tietää, onko uutisen kirjoittajalla ollut käytettävinään jotain muita lähteitä kuin omat käsityksensä, varsinkin kun uutiset kierrätetään kansallisille kielille kansainvälisten uutistoimistojen kautta.
Roska-artikkeli on lähteetön ja sellaiset tulisi poistaa välittömästi.
Yksittäinen muistikuva ei ole absoluuttinen fakta, vaikka se olisikin johonkin teokseen painettu. Surullinen esimerkki on A. Backman-artikkeli, jonka poistolle en saanut aikanaan tarpeeksi suurta enemmistöä. Artikkeli perustuu jonkun tuntemattoman punakaartilaisen Arvo Niemisen muisteluun. Jotkut typerästi ottivat poistoäänestyksen järjestämisen loukkauksena punaisia kohtaan, vaikka kyse oli siitä, onko Wikipediassa järkevä olla artikkelia henkilöstä, jonka olemassaolosta ei ole edes historiallista varmuutta. Lopulta muutin artikkelin vastaamaan täysin lähteidensä sisältöä, mikä paljastaa kuinka huonolla perusteella artikkeli on alun perin Wikipediaan luotu.
Wikipediaa leimaa ylipäätään merkittävyysongelmat, kuten voi päätellä tästä en-wikipediassa olevasta artikkelista Seamus (dog). Toivottavasti kukaan ei keksi suomentaa sitä tänne suomenkieliseen Wikipediaan.