Kastilia
| Kastilia Castilla |
|||
|---|---|---|---|
850–1479 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | monarkia | ||
| Kreivi (850–1035) Kuningas/kuningatar (1035–1479) |
Ensimmäinen: Rodrigo Kastilialainen Viimeinen: Isabella Katolilainen |
||
| Pääkaupunki |
Burgos Toledo |
||
| Uskonnot | roomalaiskatolisuus (myös islam ja juutalaisuus) | ||
| Edeltäjät |
Al-Andalus Leónin kuningaskunta |
||
| Seuraaja | Espanja | ||
Kastilia (esp. Castilla) on muinainen Espanjan kuningaskunta. Se käsitti kaksi aluetta, Vanhan-Kastilian (esp. Castilla la Vieja) Iberian niemimaan luoteisosassa ja Uuden-Kastilian (esp. Castilla la Nueva) niemimaan keskiosassa. Alue on ehkä saanut nimensä lukuisten linnojen (esp. castillo) mukaan[1], joita sinne rakennettiin reconquistan aikana.
800–1200-luvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Castilla tunnetaan 800-luvulta, jolloin nimeä käytettiin pienestä alueesta Burgosin maakunnassa Cantabrianvuorten juurella. Kastilia oli kokoelma pieniä kreivikuntia, joita hallitsivat Asturian ja Leónin kuninkaat. Fernán González (k. 970) yhdisti Kastilian pääkaupunkinaan Burgos ja laajensi sitä etelään. Kreivien García Fernández (k. 1005) ja Sancho García (k. 1017) aikana Kastilian raja saavutti Duerojoen.[1]
Vuonna 1029 Sancho III Suuri irtautui Leónin vallasta ja jätti Kastilian pojalleen Ferdinand I:lle (1037–1065), joka otti kuninkaan arvonimen. Toledon valtaus 1085 lisäsi Uuden-Kastilian kruununmaihin.[1]
Kastilia ja León yhdistyivät jälleen vuosiksi 1072–1157, mutta irtautuivat sen jälkeen. Alfonso VIII pakotti Leónin kuninkaan vannomaan uskollisuutta itselleen vuonna 1188 ja saavutti siten johtoaseman niemimaalla. Tällöin Kastilia ulottui etelässä jo Tajojoelle asti. Leónin kuninkaat eivät kuitenkaan suostuneet tukeman Kastiliaa taistelussa islamilaisen Espanjan almohadeja vastaan, vaan kuningaskuntien keskinäinen kamppailu heikensi niitä.[1] Las Navas de Tolosan taistelussa 1212 suurin osa etelästä joutui Kastilialle.lähde? Vuonna 1230 Kastilian Ferdinand III nousi myös Leónin valtaistuimelle ja yhdisti jälleen kuningaskunnat.[1] Seuraavina vuosina valloitettiin Córdoba vuonna 1236, Murcia vuonna 1243 ja Sevilla vuonna 1248.lähde?
1383–1716
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1383–1385 Kastilia yritti vallata myös Portugalin, mutta epäonnistui. Hovi siirtyi 1400-luvulla Valladolidiin. Vuonna 1412 Kastilian prinssi Ferdinand asetettiin Aragonian valtaistuimelle, mikä edelsi kuningaskuntien lopullista liittoa.[1]
Kastilia ja Aragonia liittoutuivat vuonna 1469, kun Aragonian kruununprinssi Ferdinand (tuleva kuningas Ferdinand II) nai Kastilian kruununperijän Isabellan. Tämä johti viimein Espanjan yhdistymiseen vuonna 1516, kun heidän pojanpoikansa Kaarle peri molemmat kruunut. Kastilia valloitti Navarran eteläosan vuonna 1512.[1]
Kun kastilialaiset ja ranskalaiset joukot olivat vallanneet Katalonian vuosina 1714–1715, perustuslakia muutettiin vuonna 1716 ja moderni keskushallintoinen Espanjan valtio oli syntynyt.lähde?
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin Kastilian alueet kuuluvat Espanjan itsehallintoalueisiin Kastilia ja León, Kastilia-La Mancha ja Madrid.
Kastilian kielestä tuli Espanjan pääasiallinen kieli, joka tunnetaan edelleen nimellä castellano. Samoin Amerikan mantereelle kulkeutunut kulttuuri oli etupäässä kastilialaista.[1]
Nykyisin Espanjan teollisuuskeskukset ovat siirtyneet muodostuneet pääasiassa Kastilian ulkopuolellelähde? ja se on jäänyt taloudellisesti jälkeen koko Espanjan keskiarvoista.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kastilia Wikimedia Commonsissa
