Keskustelu:Kokkola

Valtuutettu Puolimatkan puolue

Valtuutettu Puolimatka on nykyään Perussuomalaisissa eikä Vihreissä. 82.141.94.165 23. maaliskuuta 2008 kello 21.01 (UTC)

Kokkolan kaupungin perustamisvuosi?

Nykyisen Kokkolan kaupungin perustamisvuodeksi mainitaan 1620, vaikka tuolloin syntynyt Kokkolan kaupunki lakkasi olemasta vuoden 2008 lopussa, kun silloinen Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava muodostivat uuden Kokkolan kaupungin vuoden 2009 alussa.

Nämä tiedot olisi syytä saattaa artikkeliin ja sen infoboxiin.

--WPK 9. tammikuuta 2009 kello 09.00 (EET)

Kyllähän Kokkolan kaupunki on perustettu vuonna 1620. Ja selviäähän tuosta mallineesta myös "nykyisen Kokkolan" syntyvuosi, kohdasta kuntaliitokset. --Quinn 9. tammikuuta 2009 kello 09.16 (EET)

Niin, tuo vuonna 1620 perustettu Kokkolahan lakkasi olemasta 2008 ja nykyinen Kokkolan kaupunki perustettiin 1.1.2009. Siis Kälviä, Lohtaja ja Ullava eivät liittyneet Kokkolaan, vaan kaikki neljä kuntaa lakkautuivat ja tilalle tuli uusi Kokkolan kaupunki, näin ainakin virallisesti.

--WPK 9. tammikuuta 2009 kello 10.16 (EET)

Näinkö todella? Esimerkiksi Jyväskylän kohdalla tosiaan tapahtui näin, mutta ainakin valmistelumateriaaleista voi ymmärtää, että lakkautetuiksi joutuivat vain Kälviä, Lohtaja ja Ullava.Kommentin jätti 130.233.228.9 (keskustelu – muokkaukset).

Ilmeisesti sitten vuonna 1620 perustettu Kokkola lakkasi olemasta jo vuonna 1977 kun pinta-alaltaan huomattavasti suurempi Kaarlela liitettiin Kokkolaan. ⸻Nikolas Ojala (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 23.44 (EEST)

Hiekkaranta

Teollisuus-osiossa lukee: Lohtajan kylässä Vattajanniemellä sijaitse Pohjoismaiden pisin hiekkaranta
Olis kiva olla lähde tällaiselle tiedolle. Lisäksi voisi olla myös rannan pituus. Toisaalta, eipä tuo taida olla hiekkaranta-käytössä kun Puolustusvoimat hallinnoi sitä... 85.217.15.230 10. tammikuuta 2014 kello 11.31 (EET)

Hiekkaranta on hiekkaranta olipa käyttötarkoitus mikä tahansa. Lähteitä ei mulla ole antaa, mutta ihan satelliittikuvasta mittaamalla Vattaja on noin 9 km ja Yyteri noin 6 km pitkiä. --Elo (keskustelu) 15. tammikuuta 2014 kello 23.27 (EET)

Tuohan on omaa tutkimusta, vaikka totta olisikin. 85.217.15.230 19. tammikuuta 2014 kello 07.29 (EET)

Artikkelin kohtaa on nyt muokattu lähteisiin sopivaksi. -Htm (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 08.21 (EET)

Kaarlela

Mitä jäi Karlebystä jäljelle, kun Kokkolan kaupunki perustettiin? Kaarlela? Ei! Jäljelle jäi Kokkolan pitäjä. Monesti käytettiinkin nimiparia Kokkolan kaupunki ja Kokkolan pitäjä. Viimeksimainitusta erotettiin sitten Lohtaja, Kälviä ja Vetelin (alunperin Yli-Veteli) ja niistä myöhemmin Himangan (Kannuskylä), Kannuksen (Yli-Kannus), Lestijärven, Toholammin, Ullavan, Kaustisen, Halsuan ja Perhon kunnat. Ja Alaveteli. Tynkä sai 1800-luvulla nimen Kaarlela. Kun puhumme keskiaikaisesta Kokkolasta, emme voi käyttää siitä nimitystä Kaarlela. Paikan ruotsinkielinen nimi oli silloin Karleby, jota suomenkieliset kutsuivat Kokkolaksi - ilmeisesti hyvin varhaisista ajoista lähtien.Myllyre (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 22.33 (EET)

Jannika B?

Millä tavalla Jannika B on tunnettu kokkolalainen? Artikkelinsa mukaan suoritti tutkinnon Kokkolassa, mutta lasketaanko vain paikkakunnalla opiskelleet tunnetuiksi paikkakuntalaisiksi? Syntynyt Tammisaaressa ja opiskellut Kokkolassa, mutta varsinaisesti asuinpaikkaa ei mainita ollenkaan. 109.240.175.208 17. toukokuuta 2019 kello 08.10 (EEST)

Ja tulipa mieleen, että opiskellakseen ei tarvi edes asua kyseisellä paikkakunnalla. 109.240.175.208 22. toukokuuta 2019 kello 08.47 (EEST)

Kokkola Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta

Sivulla todetaan, että Kokkola on Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta. Enontekiö on kuitenkin Suomen pohjoisin kaksikielinen kunta. Tsviin (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.10 (EEST)

Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013–2022 toteaa, että "Kainuun ja Lapin maakuntien alueella kaikki kunnat ovat suomenkielisiä." Tilastokeskuksen luettelo ("Enontekiö: Yksikielinen suomenkielinen kunta") ja Kuntaliiton kartat aiheesta. --Savir (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.14 (EEST)

Tämä on hyvin kyllä perusteltu. Vaikka Suomessa onkin useita Kokkolaa pohjoisempia kuntia, joissa on kaksi virallista kieltä, niin valtioneuvosto ei kuitenkaan ole virallisesti tunnustanut niitä kaksikielisiksi kunniksi. Tsviin (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.32 (EEST)

Onko Suomen kunnilla varsinaisesti "virallisia kieliä"? --Savir (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 17.42 (EEST)

Niin, se on myös ihan hyvä kysymys, että mikä on "virallinen kieli" Suomessahan on kaksi valtakunnallista virallista kieltä ja sitten on saamekielet, joiden puhujilla on pitkälti suomeen ja ruotsiin rinnasttettavat oikeudet palveluihin omalla kielellään neljässä kunnassa. Että onko se sitten niiden kuntien virallinen kieli, niin Suomen lain ja valtioneuvostonasetuksen mukaan ilmeisesti sitten ehkä ei ole? Tsviin (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 18.42 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Laurizzio (keskustelu) 20. lokakuuta 2023 kello 10.18 (EEST)

Artikkelissa on pitkät pätkät kokonaan lähteettömiä osioita, etenkin Historia on käytännössä kokonaan lähteetön. Tällaisenaan ei lähelläkään. --Kärrmes (keskustelu) 20. lokakuuta 2023 kello 11.50 (EEST)

Juuri näin. Iivarius (keskustelu) 23. lokakuuta 2023 kello 21.17 (EEST)

Lähteettömyyden luoksi rakennetta kannattaisi viedä Pietarsaaren suuntaan. Ja lisäksi artikkelissa on hieman kaikenlaisia randomlistauksia. Harrastustoimintaosion ottaisin pois, koska Kokkolan kokoisessa kaupungissa on varmaan aika paljon enemmän harrastustoimintaa kuin joku muutama seura (jos on jotain erityisen merkittävää, niin se pitäisi lähteistää jotenkin muuten kuin seuran kotisivujen olemassaololla). --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2023 kello 22.10 (EEST)

Ei kiinnostusta artikkelin kehittämiseen, arkistoidaan pois roikkumasta. --Kärrmes (keskustelu) 11. marraskuuta 2023 kello 01.35 (EET)