Kolme viisasta apinaa
Kolme viisasta apinaa (jap. 三猿, sanzaru, ’kolme apinaa’) tunnetaan japanilaisesta sanonnasta ”älä näe pahaa, älä kuule pahaa, älä puhu pahaa”.
Sanonta juontaa juurensa Japanin Muromachi-kaudelta. Apinat ovat tulleet erityisen tunnetuiksi Tōshō-gū -pyhäkköön tehtyjen kaiverrusten myötä. Nämä apinat ovat suosittu teema Nikkōn pyhäköissä Japanissa ja kuvauksia niistä voi nähdä laajalti ympäri maailmaa.[1]
Kolmen viisaan apinan filosofia juontaa juurensa todennäköisesti Nara-kaudelta, jolloin buddhalaiset vaikutteet saapuivat Japaniin Kiinan kautta. Buddhalaisuuden opetusten mukaan, jos emme näe, kuule tai puhu pahaa, vältymme itse pahalta. Apinoiden symboliikka tuli tunnetuksi erityisesti japanilaisen Kōshin-kansanuskon kautta. Muromachi-kaudella Kōshinin seuraajat alkoivat luoda kivimuistomerkkejä, kääröjä ja muita esineitä, mikä lopulta huipentui kuuluisien kaiverrusten syntymiseen Nikkōn Tōshō-gū-pyhäkössä.[1]
Kolmen apinan kuva perustuu sanaleikkiin. Japanin kielessä lause kuuluu ”mizaru, kikazaru, iwazaru” (見ざる, 聞かざる, 言わざる; ”älä näe, älä kuule, älä puhu”). Sanojen lopussa oleva ”zaru” voi myös viitata apinaan, sillä ”saru” (猿) tarkoittaa apinaa. Tämän vuoksi apinat liitettiin näiden opetusten visuaaliseen esitykseen. Apinoiden nimet seuraavat alkuperäistä sananlaskua, jossa Mizaru peittää silmänsä, eikä näe pahaa; Kikazaru peittää korvansa, eikä kuule pahaa; ja Iwazaru peittää suunsa, eikä puhu pahaa.[1]
Kolmen apinan teema on historiallisesti esiintynyt eri puolilla Aasiaa. Jotkut uskovat sen kulkeneen Intiasta Kiinaan Silkkitietä pitkin ja sieltä edelleen Japaniin. Edo-kauden (1603–1868) aikana kolmen apinan hahmoja nähtiin usein buddhalaisissa veistoksissa, joissa ne toimivat kansanjumala Shōmen-Kongōn seuralaisina.[2]
Vuonna 1617 Nikkōhon rakennettiin suuri Tōshō-gū -pyhäkkö Tokugawa Ieyasulle, Tokugawa-shōgunaatin ensimmäiselle shōgunille, joka sai kuolemansa jälkeen jumalallisen aseman. Yksi pyhäkkökompleksin rakennuksista on pyhä talli, jota koristaa kahdeksan paneelin veistos. Sen tekijäksi on liitetty Hidari Jingorō, legendaarinen kuvanveistäjä, jonka historiallisen olemassaolon todenperäisyys on kyseenalaistettu.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Teaching tuesday: Three wise monkeys (pdf) us.emb-japan.go.jp. Viitattu 12.9.2024.
- ↑ a b Three Wise Monkeys of Tōshōgū Shrine Atlas Obscura. Viitattu 12.9.2024. (englanniksi)