Kon-Tiki
| Kon-Tiki | |
|---|---|
 Kon-Tiki esillä Kon-Tiki-museossa Oslossa. |
|
| Tyyppi | lautta |
| Lippuvaltio |
 Norja |
| Neitsytmatka | 28. huhtikuuta 1947 |
| Status | museoitu |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 13,7 m |
| Miehistö | 6 |
Kon-Tiki oli norjalaisen tutkimusmatkailijan ja kirjailijan Thor Heyerdahlin balsapuusta rakennuttama lautta hänen vuoden 1947 purjehduksellaan Perusta Polynesiaan.[1] Alus oli nimetty inkojen auringonjumala Con-Tici Viracochan mukaan.
Alus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kon-Tiki rakennettiin balsapuusta ja muista paikallisista luonnonmateriaaleista. Lautta oli tyyliltään espanjalaisten konkistadorien raporttien ja piirroksien kuvaama inkojen lautta – polynesialaiset alkuasukkaat kutsuivat sitä nimellä pae-pae.
Lautan runko koostui yhdeksästä jopa 13,7 metriä pitkästä, 60 cm halkaisijaltaan olevasta balsapuun rungosta, jotka oli sidottu toisiinsa halkaisijaltaan 3,175 cm (1¼ tuuman) hamppuköysillä.[2]
Isomasto oli mangrovea, A-kirjaimen muotoinen ja 8,8 m korkea. Isomaston takana oli bambusta tehty kajuutta, 4.2 m pitkä, 2.4 m leveä ja 1,21–1.51 m korkea. Katto oli tehty banaaninlehdistä. 5,8 m pitkä peräsinairo oli tehty mangrovesta ja kuusesta. Isopurje oli 4,6 m x 5,5 m bambupuisessa kehikossa. Rakenteissa ei käytetty lainkaan metallia.[2]
Retken tausta ja toteutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heyerdahl uskoi, että Etelä-Amerikasta lähtöisin olevat ihmiset olisivat voineet asuttaa Polynesian esikolumbiaanisella ajalla. Heyerdahl halusi osoittaa Kon-Tiki-retkikunnallaan, käyttäen ainoastaan esikolumbiaanisen aikakauden materiaaleja ja tekniikkaa, että matkalle ei olisi ollut mitään teknisiä esteitä.
Heyerdahlin miehistön vahvuus oli kuusi miestä ja yksi papukaija. He matkasivat Peruun ja rakensivat lautan Callaon sotilassatamassa.[3]
Ainoa navigointitaitoinen aluksella oli norjalainen kuvataiteilija Erik Hesselberg, joka oli purjehtinut purjekoululaivalla maailman ympäri. Hesselberg oli myös muusikko: hän toi mukanaan kitaran, jonka soitolla viihdytti miehistöä ja sittemmin myös raroialaisia matkan päätepisteessä.
Heyerdahlin ja Hesselbergin lisäksi miehistöön kuuluivat norjalainen lämpöinsinööri Herman Watzinger, ruotsalainen kansatieteilijä Bengt Danielsson, joka oli lautan kokki ja espanjankielen tulkki, sekä Norjan vastarintaliikkeessä kunnostautuneet radistit Knut Haugland ja Torstein Raaby.
Juomana oli 250 litraa vettä bambuputkissa. Ruokana oli 200 kookospähkinää, bataattia ja muita hedelmiä. Yhdysvaltain armeijalta saatiin kenttäannoksia, säilykkeitä ja eloonjäämisvälineitä, vastavuoroisesti miehistö raportoi armeijalle armeijalta saadun materiaalin laadusta ja käyttökelpoisuudesta. Ruokavarastoja täydennettiin matkan aikana kalastamalla.
Purjehdusmatka alkoi 28. huhtikuuta 1947. Heyerdahl ja viisi matkakumppania purjehtivat 101 päivässä 3 770 meripeninkulmaa (noin 6 980 km; keskinopeus 1,5 solmua) Tyynenmeren yli ennen kuin he 7. elokuuta 1947 törmäsivät Raroian riuttaan Tuamotulla.
Matkan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heyerdahl kirjoitti matkastaan matkakuvauksen Kon-Tiki. Teos oli myyntimenestys, ja matkasta tehty dokumenttielokuva voitti Oscarin vuonna 1951.[4][5][6] Vuonna 2012 tehty draamaelokuva Kon-Tiki oli myös menestys, ja se valittiin ehdokkaaksi parhaan vieraskielisen elokuvan Oscariin sekä Golden Globeen.[7][8][9] Hesselberg kirjoitti ja kuvitti matkasta sarjakuvakirjan Kon-Tiki ja minä, joka suomennettiin miltei saman tien. Kirja käännettiin lopulta 15 eri kielelle.
Arkeologit eivät matkasta huolimatta vakuuttuneet Heyerdahlin teoriasta polynesialaisten alkuperästä. Polynesialaisten perimän ja kulttuurin katsotaan tukevan käsitystä Polynesian asuttamista Aasiasta käsin. Heyerdahl kuitenkin osoitti merimatkan olevan käytännössä mahdollinen.[10]
Alkuperäinen Kon-Tiki on nykyään esillä Kon-Tiki-museossa Oslossa.[11]
Vuonna 2006 norjalainen Tangaroa-retkikunta toisti Kon-Tikin retken.[12] Kuusihenkiseen miehistöön kuului myös Thor Heyerdahlin lapsenlapsi Olav Heyerdahl.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heyerdahl, Thor: Kon-Tiki. Lautalla yli Tyynenmeren. (Kon-Tiki, 1949.) Suomentanut Oiva Talvitie. 8. painos (1. painos 1951) Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5513-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Christensen, Else: Kon-Tiki: Thor Heyerdahlin seikkailu Polynesiaan Historia. 18.4.2018. Bonnier Publications. Viitattu 27.8.2019.
- ↑ a b April 28, 1947: Kon-Tiki Sets Sail From Peru to Polynesia Wired. Viitattu 7.8.2023. (englanti)
- ↑ Kon-Tiki Expedition The Kon-Tiki Museum. 2023. Arkistoitu 2.3.2017. Viitattu 7.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Kon-Tiki Documentary 1951 Portfolio. Friday Harbor Film Festival. Arkistoitu 27.8.2019. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ “Kon-Tiki” – 1950: Oscar Winning Documentary – 2013: Oscar Nominated Culture. 11.1.2013. Thor News. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Kon-Tiki (1951) Oscars. The Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Fernandez, Jay A.: Harvey Weinstein Grabs Multiple Rights to ‘Kon-Tiki,’ Norway’s Oscar Entry for Best Foreign-Language Film Film. 7.11.2012. Indie Wire. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Kon-Tiki (2012) Oscars. The Academy of Motion Picture Arts and Sciences. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Kon-Tiki Golden Globes. Hollywood Foreign Press Association (HFPA). Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Ahlroth, Jussi: Kon-Tikin matkan synkkä totuus HS.fi. 29.4.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Kon-Tiki Museum (Oslo, Norway) Places. Atlas Obscura. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Norjalaisryhmä purjehtii Kon-Tikin jalanjäljissä Uutiset. 29.4.2006. Yleisradio (Yle). Viitattu 27.8.2019.
- ↑ Norwegians Sail on ’Kon-Tiki’ Odyssey Technology & Science. 1.5.2006. NBC News. Viitattu 27.8.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kon-Tiki Museum.
- Ahlroth, Jussi: Kon-Tikin matkan synkkä totuus. Helsingin Sanomat 29.4.2017.