Kuokkala (Jyväskylä)
| Kuokkala | |
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kuokkala |
| Kaupunginosa nro | 23 |
| Väkiluku | 9 522 (2020) |
| Osa-alueet | Kuokkalan keskusta, Ainolanranta, Suuruspää, Asuntomessualue, Kekkola, Tikka, Pohjanlampi, Keskinen |
Kuokkala on kaupunginosa Jyväskylässä Jyväsjärven ja Päijänteen välissä ja osa Kuokkalan suuraluetta. Kaupunginosan pienalueet ovat Ainolanranta, Keskinen, Kekkola, Kuokkalan keskusta, Pohjanlampi, Asuntomessualue, Tikantori ja Tikanmäki,[1] joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 9 522 vuoden 2020 lopussa.[2] Kuokkala on vuonna 1989 valmistuneen Kuokkalan sillan kautta yhteydessä Jyväsjärven vastarannalla sijaitsevaan Lutakkoon.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuokkala liitettiin Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1965. Sitä ennen se kuului Jyväskylän maalaiskuntaan. Kuokkala säilyi harvaan asuttuna, lähinnä omakotitaloista koostuvana alueena 1980-luvun loppupuolelle saakka, jolloin sinne alettiin rakentaa kerrostaloja. Vuonna 1989 valmistunut silta Jyväsjärven yli lyhensi matkaa Jyväskylän keskustaan huomattavasti.[3]
Kuokkalan tila oli suuri maatila, jolla harjoitettiin maanviljelyä ja karjanhoitoa. Kuokkalan tilan pihapiirissä toimi Jyväskylän Höyrysaha Oy:n saha vuosina 1874–1914. Kuokkalan tila sai uuden Wivi Lönnin suunnitteleman päärakennuksen, Kuokkalan kartanon vuonna 1904.[4] Myöhemmin kartano on ollut sota-aikana puolustusvoimien käytössä, sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Jyväskylän maalaiskunnan synnytyslaitos sekä myöhemmin Jyväskylän yliopiston hydrobiologian laitos. Nykyisin kartano toimii Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelman kotipaikkana, konserttien ynnä muiden kulttuuritapahtumien järjestämispaikkana sekä kokous- ja juhlahuoneistona.
Nykyisen Kuokkalan keskustan tuntumassa sijaitseva Survo-Korpelan alue on Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.[5]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuokkalan osayleiskaava laadittiin vuosina 1974-78. Yksityiskohtainen suunnittelu pohjautuu Juhani Bomanin vuonna 1978 laatimaan kilpailuehdotukseen, jossa etsittiin uutta ratkaisua edellisten vuosikymmenien lähiörakentamiselle.[6] Jyväskylän kaupungille myönnettiin Kuokkalan alueen onnistuneesta suunnittelusta Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto vuonna 1985. Kuokkalassa on järjestetty vuosien 1985 ja 2014 asuntomessut.[7]
Kuokkalan kirkko sijaitsee Kuokkalan keskustassa ja se vihittiin käyttöön 7. helmikuuta 2010. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Anssi Lassila ja Teemu Hirvilammi, jotka voittivat kirkon rakennuttaneen Jyväskylän seurakunnan järjestämän arkkitehtikilpailun vuonna 2006 Kide-nimisellä työllään. Kirkon rakennuskustannukset olivat n. 9,5 miljoonaa euroa.[8][9]
Vuonna 2015 Kuokkalaan valmistui niin ikään arkkitehti Anssi Lassilan suunnittelema Puukuokka-puukerrostalo, jolle myönnettiin vuoden 2015 arkkitehtuurin Finlandia-palkinto.[10]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuokkalan keskustan palveluihin kuuluu muiden muassa kaksi päivittäistavarakauppaa (K-Supermarket ja S-market), posti, apteekki, useita parturi-kampaamoja, kauneudenhoitoloita, kioski, kirkko, Kuokkalan koulu, leipomo-konditoria, pizzeria, grilli sekä muita ravintoloita.[11] Kuokkalassa sijaitsee lisäksi Sulkurannan siirtolapuutarha ja kaupungin viljelyspalstoja.[12]
Kuokkanen on Kuokkalan asukkaat ry:n julkaisema ilmainen kaupunginosalehti. Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa, sen levikki on 9 000 ja se jaetaan alueen asukkaille ja yrityksiin. Lehden päätoimittajana toimii Kirsi Leskinen. Lehden arkistot löytyvät pdf-muodossa internetistä.[13]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kuokkalan ostoskeskus -
1990-luvulla rakennettu kerrostalo -
Pohjalammen koulu -
Kuokkalan keskustaa -
Kerrostalo Kuokkalassa -
Kerrostalo Kekkolan alueella -
Kerrostalo Kuokkalan keskustassa -
2000-luvulla valmistunut talo
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyväskylän aluekartta Jyväskylän kaupungin kotisivut. Arkistoitu 16.6.2012. Viitattu 6.5.2012.
- ↑ Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 1.1.2022.
- ↑ Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008. Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Kuokkalan Kartano | www.kuokkalankartano.fi kuokkalankartano.fi. Viitattu 22.3.2017.
- ↑ Keski-Suomen Maakuntakaava: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Alueluettelon liite. Keski-Suomen liitto. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ JYVÄSKYLÄ: Arkkitehtuurikartta. Jyväskylän Kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jyväskylä: Asuinalueet: Kuokkala www.jyvaskyla.fi. Viitattu 22.3.2017.
- ↑ Jyväskylän seurakunta: Tietoja Kuokkalan kirkosta (doc) tiedote. 25.1.2010. Viitattu 16.2.2010. fi
- ↑ Maija Hakala: Kuokkalan kirkossa vaativaa käsityötä ja huipputekniikkaa. Rakennustaito, 2010, nro 1, s. 10. Rakennustietosäätiö. Artikkelin verkkoversio. (html) Viitattu 16.2.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto Puukuokalle – kohtuuhintainen uuden tekniikan puukerrostalo voitti Yle Uutiset. Viitattu 22.3.2017.
- ↑ Palvelut ja yritykset Kuokkalan Asukkaat ry. Arkistoitu 28.11.2016.
- ↑ Jyväskylän kaupunki: viljelypalstat jyvaskyla.fi.
- ↑ Kuokkala.org, 21.10.2007, Kuokkanen-lehti (Arkistoitu – Internet Archive) (tiedot Kuokkanen 10/2007 mukaisesti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuokkala (Jyväskylä) Wikimedia Commonsissa
- Kuokkala.org – Kuokkalan asukkaat ry:n kotisivut.
- Jyväskylän seutu - Kuokkala (Arkistoitu – Internet Archive)