Lankalauantai
Lankalauantai tai hiljainen lauantai (lat. Sabbatum Sanctum ’pyhä lauantai’) on päivä pitkänperjantain ja pääsiäispäivän välissä. Se on hiljaisen viikon eli suuren viikon viimeinen päivä.
| ” | lankalauvvantaina saa tehäm mitä tahtoo vaikka miehijä tappaa kun sillon eij ooj jumalaa maassa eikä taivaassa | ” |
– Suomen murteiden sanakirjasta löytyvän utajärveläisen näytteen[1] perusteella pääsiäislauantaita on voitu kansanuskomuksissa pitää hyvinkin jumalattomana päivänä. | ||
Kristinuskon perinteen mukaan Jeesus oli lankalauantain ajan kuolleena haudassa ennen ylösnousemustaan, minkä vuoksi pahojen voimien on uskottu olevan päivän aikana erityisen vahvoilla. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla pääsiäisperinteisiin kuuluu kokkojen eli valkeiden polttaminen lauantaina noitien karkottamiseksi.[2]
Päivän nimeen liittyen Suomessa on lankalauantaina ollut tapana pestä ja värjätä langat, jotka on kehrätty talven mittaan.[3] Nimityksen tausta ei kuitenkaan liity lankoihin, vaan se on peräisin pitkäperjantaita tarkoittavasta myöhäisen muinaisruotsin ilmaisusta langa freadagher (nykyruotsin långfredag), joka puolestaan käännettiin suomen vanhaan kirjakieleen muodossa lankaperjantai. Sanan alkuosa on sittemmin sopivan alkusoinnun vuoksi liitetty myös seuraavaan lauantaipäivään.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ lankalauantai Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.4.2019.
- ↑ Lankalauantai - noidat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 22.4.2019. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ Peltonen, Heidi: Malkamaanantaista sukkasunnuntaihin: Mistä pääsiäisviikon päivien nimet tulevat? Kaleva.fi. 26.3.2016. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ Aapala, Kirsti: Pitkäperjantai ja lankalauantai Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 22.4.2019.
- ↑ Ville Eloranta ja Lotta Jalava: Sana sanasta – Suomen kielen jäljillä, s. 218. Tammi, 2021.