Lucania et Bruttii
Lucania et Bruttii Regio III Lucania et Bruttii Provincia Lucania et Bruttii |
|
---|---|
Italian alue Rooman provinssi |
|
Regio III Lucania et Bruttiin sijainti Italiassa. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta (n. 395–) |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia Italia suburbicaria |
Nykyinen valtio/alue | Italia (Calabria ja Basilicata) |
Perustettu | n. 7 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Rhegium[1] |
Lucania et Bruttii (lat. Regio III Lucania et Bruttii), myös Lucania et Brutii tai Lucania et Bruttium, oli keisari Augustuksen perustama roomalaisen Italian alue ja myöhemmin myös Rooman valtakunnan provinssi (Provincia Lucania et Bruttii), joka käsitti suunnilleen nykyisen Italian Calabrian ja Basilicatan alueet.[2][3][4][5]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lucania et Bruttii käsitti Italian niemimaan eteläkärjen eli ”saappaankärjen”. Siihen kuuluivat Lucanian maakunta[3] sekä Bruttii-heimon alue, josta nykyisin käytetään usein käytännön syistä nimitystä ”Bruttium”, vaikkakaan antiikin lähteet eivät tunne tällaista maakunnan nimeä.[3][6] Aluetta rajasi luoteessa Silarus (nyk. Sele) -joki ja koillisessa Bradanus (nyk. Bradano) -joki,[3] joka virtasi hieman länteen Mateola-joesta (nyk. Matera). Lännessä sitä reunusti Tyrrhenanmeri Sisiliansalmeen (Fretum Siculum, nyk. Messinansalmi) saakka ja idässä Joonianmeri. Lucania et Bruttiin luoteispuolella sijaitsi Latium et Campania (Regio I) ja pohjoispuolella Apulia et Calabria (Regio II). Sisiliansalmen toisella puolella sijaitsi Sisilian saari, joka muodosti Sicilian provinssin.
Lucania et Bruttiin ollessa provinssi sen hallinnollinen keskus oli Rhegium,[1] entinen kreikkalainen Rhegion. Alueen muihin tärkeimpiin kaupunkeihin lukeutuivat muun muassa Consentia, Grumentum ja Potentia, sekä kreikkalaista alkuperää olleet Paestum (alun perin Poseidonia) ja Velia (Elea). Alueen tärkeimpiä teitä olivat Via Popilia, joka jatkoi Roomasta tullutta Via Appiaa Capuasta Rhegiumiin, sekä myöhemmän antiikin aikana Via Herculia.
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lucania et Bruttiin alueen kaupunkeja olivat muun muassa:
Lucaniassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Acerronia
- Aceruntia eli Acheruntia
- Anxia
- Atina
- Blanda
- Buxentum
- Consilinum
- Copia eli Copiae
- Cosa
- Eburum
- Forum Popilii
- Grumentum
- Heraclea
- Laus
- Metapontum
- Muranum
- Nerulum
- Numistro
- Paestum
- Pandosia
- Potentia
- Scidrus
- Tegianum
- Velia
- Volceium
Bruttiumissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Castra Hannibalis
- Caulonia
- Cerilli eli Cerillae
- Clampetia
- Consentia
- Crimissa eli Crimisa
- Croton
- Decastadium
- Lametium
- Locri
- Macalla
- Mamertium
- Medma
- Metaurum
- Mystia
- Nicotera
- Nuceria
- Pandosia
- Paternum
- Petelia
- Rhegium
- Roscianum
- Scyllaeum
- Scylletium eli Scolacium
- Taurianum
- Temesa
- Terina
- Tisia
- Vibo Valentia
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bruttiumia asutti alun perin oskilainen Bruttii-heimo. Lisäksi sekä Lucania että Bruttium olivat vanhaa Italian kreikkalaisten siirtokuntien aluetta, Magna Graeciaa eli Suur-Kreikkaa. Seudusta tuli osa Rooman valtakuntaa 200-luvun eaa. kuluessa sotien ja liittoutumien myötä.
Lucania et Bruttiin alue perustettiin noin vuonna 7 eaa., kun keisari Augustus jakoi Italian yhteentoista alueeseen (regio).[7][8] Muiden alueiden tavoin siihen viitattiin alun perin lähinnä numerolla. Ajan kuluessa se sai myös nimen.[3] Keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin alueesta tehtiin provinssi. Se esiintyy 300-luvun alussa Veronan luettelossa.[2] Vuosina 293–395 provinssi kuului Italia et African prefektuuriin ja Italian diokeesiin. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului nyt Italia et African prefektuuriin ja Italia suburbicarian diokeesiin.
Näin tärkeimmät alueen hallinnossa ajan kuluessa tapahtuneet muutokset olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit ja Italian alueet n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Alpes Cottiae 64/65– |
Alpes Cottiae | Alpes Cottiae | (Alpi Cozie) | |||
Gallia cisalpina 82–42 eaa. |
Italia alueet[sel 3] (7 eaa.–) |
Liguria (Regio IX) | (Liguria) | |||
Venetia et Histria (Regio X) | Venetia et Histria | Venetia et Histria | (Veneto, Friuli ja Istria) | |||
Aemilia (Regio VIII) | Aemilia et Liguria[sel 4] | Aemilia | (Lombardia ja Emilia läntinen) | |||
Transpadana (Regio XI) | Liguria[sel 5] | (Piemonte ja Lombardia) | ||||
Picenum (Regio V) | Flaminia et Picenum | Flaminia et Picenum annonarium | (Romagna ja Umbrian rannikko) | |||
Picenum suburbicarium | (Marche Esino-joelta Saline-joelle) | |||||
Valeria | (Latium koillinen) | |||||
Umbria (Regio VI) | Tuscia et Umbria | Tuscia et Umbria | (Umbria) | |||
Etruria (Regio VII) | (Toscana) | |||||
Latium et Campania (Regio I) | Campania | Campania | (Campania ja Latium) | |||
Samnium (Regio IV) | Samnium | Samnium | (Abruzzo ja Molise) | |||
Apulia et Calabria (Regio II) | Apulia et Calabria | Apulia et Calabria | (Puglia) | |||
Lucania et Bruttii (Regio III) | Lucania et Bruttii | Lucania et Bruttii | (Calabria ja Basilicata) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 924. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- ↑ a b Lucania et Bruttii Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Italia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Smith, William: ”Bruttii”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Cooley, Alison E.: A Companion to Roman Italy, s. 205. (Blackwell Companions to the Ancient World) John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118993101 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.46– (lat.)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Regio III Lucania et Bruttii Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis