Maalahdenjoki
| Maalahdenjoki | |
|---|---|
| Laskupaikka |
Åminne, Stenskärsfjärden, Selkämeri |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 13 [1][2] km |
| Virtaama | 4,0 [3] m³/s |
| Valuma-alue | 499,75 [4] km² |
Maalahdenjoki on Pohjanmaalla Maalahdella virtaava 13 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Maalahdenjoen vesistön pääuoman alajuoksun osuuden.[2][5][6]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalahdenjoen nimi esiintyy kartoissa joen alajuoksulla ja ylettyy sellaiseen kohtaan, jossa on peltoaukean keskellä paikannimenä Ågrenarna. Tälle pienelle alueelle yhtyy eri ilmansuunnista tulevia pikkujokia tai puroja [1]. Niitä ovat Långåminnbäcken, Svinbäcken, Häljobäcken ja Ribäcken. Purojen yhtymäkohdassa peltomaat ovat hyvin tasaiset ja ne sijaitsevat yli 12,5 metrin korkeudella mpy. Joki virtaa koko matkan kohti luodetta laajojen peltojen keskellä. Kolmen kilometrin jälkeen joki saapuu Övermalaxiin, jossa joen ylittää jo toinen silta. Seututie 679 seuraa joen kulkua sen pohjoisrantoja myötäilen. Ennen Maalahden kirkonkylää on neljän kilometrin matkalla kaksi pientä koskea. Kirkonkylän kohdalla on joen vedenpinnan korkeudeksi merkitty karttaan 9,5 metriä mpy. Vedenpinta pysyy tällä tasolla kirkonkylän koskeen niskaan rakennetun pohjapadon takia. Kirkonkylä ympäröi jokea parin kilometrin matkalla, joka päättyy Köpingsissä toiseen seututiehen 673 kuuluvaan siltaan. Alajuoksulla on vielä yksi silta. Joki on nyt muuttunut ilmeisen matalaksi, koska siinä on pieniä jokisaaria. Saarien määrä lisääntyy suuresti puolitoista kilometriä ennen joensuuta viimeisen sillan jälkeen. Saarien ympärillä vedenpinta pysyy samalla korkeudella niiden alapuolelle rakennetun pohjapadon ansiosta. Joensuussa joki kasvaa 100–150 metriä leveäksi ja sen rannat ovat täynnä kalastusmajoja, jotka muodostavat Åminnen kalasataman [7]. Suistossa on lisäksi kaksi pienvenesatamaa. Joensuussa sijaitsee 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä lietesaari, jonka vasemmalta puolelta joen päävirtaus kulkee ohi.[8]
Maalahdenjoen vesistöalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Maalahdenjoen vesistö
Maalahdenjoen vesistöalueen pinta-ala on 499,75 neliökilometriä ja sen järvisyys on 0,05 %.[4] Maalahdenjoen jokiverkosto on yläjuoksultaan viuhkamainen. Joen keskivirtaama (MQ) vuosina 1972–2003 on ollut 4,0 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), mutta vuosittaiset virtaama-arvot ovat vaihdelleet 1,5–10,1 m³/s. Suurimmillaan se on ollut talvella 1999–2000, jolloin mitattiin 40 m³/s.[3] Joki onkin varsin tulvaherkkä, sillä sen valuma-alueella ei esiinny järviä.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Maalahdenjoen vesistöalue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ a b c Wallin, Jaana: Happamien sulfaattimaiden metallikuormituksen ekotoksikologinen riskinarviointi Suomen länsirannikon jokisuistoissa, s. 11–12. (Pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2013. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.2.2023).
- ↑ a b Nyman, Stefan & al.: Maalahdenjoen vesistötöiden vaikutus ympäristöön Yhteenveto velvoitetarkkailun tuloksista vuosina 1997-2003, s. 11–13. Vaasa: Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2006. ISBN 952-11-2385-0 ISSN 1796-1920 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.2.2023). (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ Maalahdenjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ Maalahdenjoen vesistö (40) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ Åminnen kalasatama Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ Maalahdenjoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.2.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vesistöennusteet: Maalahdenjoen vesistöalue, vesi.fi
- Kivisilta & Maalahdenjoki (Arkistoitu – Internet Archive), Maalahden kunta
- Saarenpää, Erika: Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa, 2022
- Åminnen lintutorni, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys
- Vesien kemiallinen tila (Arkistoitu – Internet Archive), Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022 - 2027