Maustebasilika

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maustebasilika
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Basilikat Ocimum
Laji: basilicum
Kaksiosainen nimi

Ocimum basilicum
L. (1753)

Katso myös

  Maustebasilika Wikispeciesissä
  Maustebasilika Commonsissa

Maustebasilika eli basilika (Ocimum basilicum) on yksivuotinen pensasmainen ruohovartinen kasvi, jota käytetään yleisesti mausteena. Basilika kuuluu huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon, jossa on monia mintunsukuisia yrttejä. Maustebasilikalla on kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita. Aromien perusteella basilikoja voidaan jakaa esimerkiksi aniksen-, kanelin-, timjamin- ja sitruunanmakuisiin lajikkeisiin.[1]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basilikan nimi tulee kreikan sanasta basileus (βασιλεύς), joka tarkoittaa sanatarkasti ”kansan johtajaa” eli kuningasta. Monet pitävätkin maustebasilikaa mausteiden kuninkaana. Toiset selittävät sanan johtuvan sanasta basiliski, joka on tarujen käärmemäinen, maan sisällä asuva lisko, jonka pelkkä katse surmaa elävän olion. Ocimum juontuu kreikkalaisesta verbistä ozein (ὄζειν), mikä tarkoittaa tuoksuvaa.

Basilikaa tarkoittava sana on useimmissa Euroopan kielissä hyvin samankaltainen: islanniksi se on basilíka, venäjäksi bazilik (базилик), albaniaksi bozilok, tšekiksi bazalka ja nykykreikaksi vasilikos (βασιλικός). Kolonialismin aikaan basilikan nimi levisi muutamiin Afrikankin kieliin. Basilikan espanjalainen nimi albahaca juontuu arabiasta; alkuperäinen arabian sana on al-habaqa[2] (الحبق).

Kasvina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Violetin basilikan kukkia

Basilika on peräisin Aasian ja Afrikan trooppisista osista. Basilika kasvaa 20–60 sentin korkuiseksi ja sillä on 1,5–5 sentin pituiset ja 1–3 sentin levyiset lehdet. Usein basilika on vihreä, mutta myös violetit ja purppuraiset lajikkeet ovat yleistyneet. Usein vihreällä basilikalla on valkoiset kukat ja violetilla vaaleanpunaiset. Basilikalla on vahva, läpitunkevan makea tuoksu.

Basilika on selvästi trooppinen kasvi ja kärsii kylmästä jo +6 celsiusasteessa, joten sitä ei ikinä saisi kasvattaa ulkona jos hallat ovat mahdollisia. Vaikkakin basilika kasvaa parhaiten lämpimässä ja aurinkoisella paikalla ulkona, sitä voi myös kasvattaa sisätiloissa aurinkoisella eteläikkunalla. Basilikan multa kuivuu nopeasti aurinkoisella paikalla, jolloin kasvi alkaa helposti roikottaa lehtiään. Basilikaa voi lisätä pistokkaista tai sen tummista ja pienistä siemenistä, joita kehittyy jokaiseen kukkaan parhaassa tapauksessa neljä.

Mausteena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuivattuja basilikan lehtiä, valmiina käytettäväksi mausteena.

Maustebasilika on maailman tärkeimpiä mauste- ja aromikasveja. Sen lehtiä ja nuoria latvuksia tavataan käyttää salaattien, pizzan, juusto- ja liharuokien maustamiseen. Maustebasilika on suosittu lisä erityisesti tomaatti- ja valkosipuliruoissa. Tärkeimpiä viljelymaita ja -alueita ovat Ranska, Egypti, Unkari, Kalifornia ja Intia (tieto vuodelta 1993).[2]

Basilikaa käytetään yleisesti tuoreena, ja se lisätään keitettävään ruokaan viime hetkellä, koska keittäminen heikentää maun nopeasti. Tuoreita lehtiä voi nyppiä suoraan puskasta, tai lyhyen ajan niitä voi säilyttää jääkaapissa. Jos basilikaa on tarkoitus säilyttää kauan aikaa, niin ne voidaan pakastaa kevyen ryöppäyksen jälkeen. Tuoreet lehdet voi laittaa lasipurkkiin, ja peittää lehdet oliiviöljyllä ja ripauksella suolaa. Kuivattu basilika menettää suuren osan maustaan.

Välimeren keittiöissä käytetään paljon basilikaa, varsinkin samanaikaisesti tomaatin kanssa. Basilika on pääainesosa pestossa, italialaisessa kastikkeessa, joka on kotoisin Genovasta. Yleisimmin Välimeren maissa käytettyjä basilikalajikkeita ovat: 'Genovese', 'Purple Ruffles', 'Mammoth', 'Cinnamon', 'Lemon', 'Globe', ja 'African Blue'.

Basilikaa käytetään toisinaan yhdessä hedelmien kanssa tai hedelmähilloissa ja -kastikkeissa. Yleisiä hedelmiä ovat mansikka, vadelma ja tummat luumut. Vietnamilaisessa ruoanlaitossa käytettävä litteälehtinen basilika, jolla on hieman tavallisesta poikkeava maku, on yleisesti käytetty hedelmien kanssa.

Useiden basilikan muotojen siemenet muuttuvat kostuttaessa gelatiinisiksi, ja niitä käytetään aasialaisten juomien ja jälkiruokien hyydyttämiseen.[2] Siemeniä myös käytetään yrttiliköörien valmistuksessa. Suomessa basilikaa on käytetty myös lääkkeenä kuningassalvassa (unguentum basilicum nigrum).[1] Välimeren maissa maustebasilikan tiedetään vahvistavan sydäntä, helpottavan ruoansulatusta ja lievittävän masennustalähde?.

Aasiassa kasvatetaan hieman erilaisia basilikoita kuin Euroopassa; aasialaisilla basilikoilla on apilamainen aromi, joka on vahvempi kuin Välimeren basilikoissa. Kiinassa paikallista lajiketta kutsutaan '九層塔':ksi ('yhdeksänkerroksinen temppeli'), kun taas tuontibasilikaa kutsutaan '羅勒':ksi. Jos ruoan valmistamiseen tarvitaan eurooppalaista basilikaa, kiinalaiseen keittokirjaan kirjoitetaan '羅勒' tai '巴西里', '九層塔' sijaan.

Basilika on myös hyvin yleinen thaimaalaisessa keittiössä, jossa käytetään kaksi eri lajia yhdistävää lajiketta: Ocimum basilicumin ja Ocimum sanctumin risteymää. Vietnamilaisessa ja kiinalaisessa keittiössä käytetään basilikaa myös keittoihin. Taiwanissa sakeisiin keittoihin (羹湯) lisätään tuoreita '九層塔' basilikanlehtiä. Taiwanissa myös syödään friteerattua kanaa syväfriteerattujen '九層塔' basilikanlehtien kanssa.

Sitruunabasilikalla on vahva sitruksen maku ja tuoksu, ja eroaa täten muista basilikoista. Sitä käytetään laajalti Indonesiassa, jossa sitä kutsutaan kemangiksi: sitä tarjoillaan raakana, yhdessä raa´an kaalin, vihreiden papujen, kurkun, ja usein nämä vielä friteeratun kalan tai ankan kanssa.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basilika on alkuperältään kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Eurooppaan basilika saapui todennäköisesti Aleksanteri Suuren joukkojen mukana vuosien 356–323 eaa. välillä. Antiikin roomalaiset pitivät tätä yrttiä pyhänä ja arvelivat, että sen voima vähenee, jos sitä ei kohdella riittävän kunnioittavasti. Poimintaa varten kehitettiinkin aivan erityinen työkalu, jolla poimiminen onnistui häväisemättä kasvin pyhyyttä. Poiminnan aikana oli myös määrätty, että paikalla ei saa olla epäpuhtaita henkilöitä, esimerkiksi naisia joilla on kuukautiset.

Basilika saapui Englantiin 1500-luvun puolivälissä. Keskiajalla vaikuttanut kirjailija Platina ilmeisesti piti maustebasilikasta paljon, sillä vaikka hänen mukaansa lääkäri Chrysippus väitti sen olevan paha vatsalle, heikentävän silmiä, tuovan hulluutta ja vahingoittavan maksaa, niin Platina oli valmis kumoamaan nämä väitteet väärinä. Lisäksi hän väitti, että viinietikalla maustettuna se ehkäisee pyörtymiseltä.[3]

Kulttuurisia näkökohtia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikkalainen legenda väittää basilikan suojaavan skorpioneilta. Eurooppalainen tietämys väittää joskus basilikan olevan saatanan symboli, kun taas Intiassa basilikaa kunnioitetaan kasvina suuresti. Intiassa basilikaa käytetään mausteena vain vähäisissä määrin, mutta sillä on hindujen keskuudessa vahva uskonnollinen merkitys, koska se on pyhitetty Vishnulle (विष्णु), ja se symboloi Vishnun vaimoa, eli yltäkylläisyyden jumalatarta Lakshmia (लक्ष्मी), tai Vishnun useiden ilmentymisten vaimoja. Nykypäivän Italiassa basilika on rakkauden symboli, mutta antiikin Kreikassa se merkitsi vihamielisyyttä.

Giovanni Boccaccion Decameronessa (n. 1350) ikimuistettava kammottava taru (novelli V) kertoo Lisabettasta, jonka veljet tappavat Lisabettan rakastajan. Rakastaja ilmestyy Lisabettan uneen ja näyttää mihin hänet haudattiin. Lisabetta kaivaa myöhemmin rakastajansa pään haudasta ja laittaa sen basilikaruukkuun, jota hän kastelee päivittäin kyynelillään. Hänen veljensä ottavat ruukun pois, ja Lisabetta kuolee suruun pian sen jälkeen.

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basilikalla on useita muotoja eli variaatioita (var.), joiden luokittelusta ei ole päästy yksimielisyyteen. Useita muotoja pidetään nykyään aivan samanlaisena kuin lajia, kuten esimerkiksi violetit basilikat Ocimum basilicum var. purpurascens luetaan yleisesti Ocimum basilicumiksi. Joidenkin muotojen on katsottu kuuluvan kamferibasilikan[4] (Ocimum americanum) muodoiksi.

(H) = useat tahot ovat hyväksyneet
  • Ocimum basilicum subsp. basilicum
  • Ocimum basilicum subsp. minimum – pikkubasilika[4]
  • Ocimum basilicum var. album Ocimum basilicum (H)
  • Ocimum basilicum var. anisatum Ocimum americanum var. pilosum
  • Ocimum basilicum var. chamaeleonticum
  • Ocimum basilicum var. densiflorum Ocimum basilicum (H)
  • Ocimum basilicum var. difformie Ocimum basilicum (H)
  • Ocimum basilicum var. glabratum Ocimum basilicum (H)
  • Ocimum basilicum var. majus Ocimum basilicum (H)
  • Ocimum basilicum var. pilosum Ocimum americanum var. pilosum
  • Ocimum basilicum var. purpurascens Ocimum basilicum
  • Ocimum basilicum var. thyrsiflora
  • Ocimum basilicum var. thyrsiflorum Ocimum basilicum (H)
  • Ocimum basilicum var. violaceum
  • Ocimum basilicum 'Cinnamon' – kanelibasilika[4]
  • Ocimum basilicum 'Citriodorum' – sitruunabasilika[4]
  • Ocimum basilicum 'Licorice Basil' – anisbasilika[4]

Kasvatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvupaikka Aurinko; Taimiväli 25cm; Riviväli 25cm; Kylvösyvyys 0,2cm; Esikasvatus helmikuu - toukokuu; Kukkii/Sato huhtikuu - lokakuu.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Raassina, Palmgren, Hujala: Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä, Osara. Viitattu 16.6.2009.
  2. ↑ a b c Gernot Katzer's Spice Pages: Basil (Ocimum basilicum) – selittää basilikan käytön eurooppalaisessa ja aasialaisessa keittiössä
  3. ↑ Milham, M.: ”III/29”, Platina´s on right pleasure and good health. The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
  5. ↑ https://www.nelsongarden.fi/tuotteet/mausebasilika-ordinary-p404/

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Yrtit ja mausteet
Yrtit
Muut maustekasvit
Hedelmät:
Siemenet:
Juuret ja maavarsi:
Kuori:
Muut kasvinosat:
Epäorgaaniset mausteet
Maustesekoitukset
Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maustebasilika&oldid=22404249”