Messenia
| Messenian alueyksikkö Περιφερειακή ενότητα Μεσσηνίας |
|
|---|---|
| Alueyksikkö | |
 Sijainti |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret |
| Alue | Peloponnesos |
| Kuntia | 6 |
| Perustettu | 1.1.2011 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kalamáta |
| Pinta-ala | 2 991 km² |
| Väkiluku (2011) | 159 954[1] |
| – väestötiheys | 53,48 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – NUTS | EL653 (osa) |
Messenia (kreik. Μεσσηνία, Messinía) eli Messenian alueyksikkö (Περιφερειακή ενότητα Μεσσηνίας, Perifereiakí enótita Messinías) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Peloponnesoksen alueella ja sen hallinnollinen keskus on Kalamáta.[2] Alueyksikön pinta-ala on 2 991 neliökilometriä ja asukasluku 159 954 (vuonna 2011).[1][3]
Messenia sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan lounaisosassa. Se vastaa paljolti historiallista Messenian maakuntaa ja antiikin Messeniaa.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Messenian pohjoispuolella sijaitsee Eliin alueyksikkö, koillispuolella Arkadian alueyksikkö ja itäpuolella Lakonian alueyksikkö. Lännessä Messenia rajautuu Joonianmereen ja etelässä siihen kuuluvaan Messenianlahteen. Messenian keskiosa eli Messenian tasanko on Pámisos-joen laaksoa, joka on ollut historiallisesti yksi ravinteikkaimmista Kreikassa. Siellä kasvatetaan appelsiineja, sitruunoita, manteleita, viikunoita, viinirypäleitä ja oliiveja. Pohjoisessa tasankoa rajaa Tetrázio-vuori ja lännessä Óri Kyparissías -vuoret. Idässä Taÿ́getos-vuori erottaa Messenian Lakoniasta.[4][5]
Messenian niemimaan eteläisimmän kärjen muodostaa Akrítaksen niemi. Sen edustalla sijaitsevat Oinoússeen saaret, joista suurimmat ovat Schíza, Sapiéntza ja Venétiko. Messenian länsirannikolla sijaitsee Sfaktirían saari.[4]
Kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueyksikkö jakaantuu kuuteen kuntaan seuraavasti:[1][2]
| Kartta | Kunta | Kuntakeskus | Väkiluku | |
|---|---|---|---|---|
|
1 | Kalamáta | Kalamáta | 69 849 |
| 2 | Dytikí Máni | Kardamýli | 6 945 | |
| 3 | Messíni | Messíni | 23 482 | |
| 4 | Oichalía | Meligalás | 11 228 | |
| 5 | Pýlos-Néstoras | Pýlos | 21 077 | |
| 6 | Trifylía | Kyparissía | 27 373 |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Messenia
Messenia on yksi Kreikan historiallisista maakunnista. Mykeneläisellä kaudella eli myöhäisellä pronssikaudella Messenian länsiosa kuului Pyloksen kuninkaille, kun taas itäosa kuului Spartalle. Huomattavin Messenian tuon ajan löydöksistä on vuonna 1939 löydetty niin kutsuttu Nestorin palatsi, joka on nimetty tutkimuksessa kreikkalaisen mytologian Nestorin mukaan.[4][6] Pronssi- ja rautakauden taitteen doorilaisvalloituksessa Messeniasta tuli doorilaista aluetta, mutta sen doorilaiset sulautuivat osittain aikaisempaan väestöön. Tämä ei miellyttänyt Spartan doorilaisia.[5][7]
700–600-luvuilla eaa. Messenia kävi messenialaissotia Spartaa vastaan. Niiden jälkeen maakunta oli Spartan vallassa ja osa Lakoniaa. Monet messenialaiset pakenivat muualle, kun taas Messeniaan jääneet joutuivat spartalaisten orjiksi, helooteiksi. Messenialaiset saivat itsenäisyytensä takaisin Spartan hävittyä vuoden 371 eaa. Leuktran taistelun. Vapaan Messenian keskukseksi perustettiin vuonna 369 eaa. Messenen kaupunki.[5][7]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiajalla Messenian asuttivat slaavit. Alue oli Bysantin, frankkien, venetsialaisten ja osmanien sotatoimien kohteina. Keskiajasta muistuttavat muun muassa Pýloksen Palaiókastron ja Niókastron linnat sekä Methónin linna.[4][8][9]
Nyky-Kreikan aiemmassa prefektuurijaossa Messenia muodosti Messenian prefektuurin (Νομός Μεσσηνίας, Nomós Messinías). Nykyinen Messenian alueyksikkö perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä, ja se korvasi tuolloin lakkautetun prefektuurin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης (PDF) (Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 11.8.2010. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Arkistoitu 12.7.2017. Viitattu 9.6.2014.
- ↑ Administrations of Greece Statoids. Viitattu 9.6.2014.
- ↑ a b c d e Messenia Encyclopaedia Britannica. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ a b c Smith, William: ”Messenia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Palace of Nestor Terrabook. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Messene”, Antiikin käsikirja, s. 339–340. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Παλαιόκαστρο ή Παλιοναβαρίνο Καστρολόγος. Viitattu 2.12.2021.
- ↑ Νιόκαστρο ή Κάστρο Ναβαρίνου Καστρολόγος. Viitattu 2.12.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Messenia Wikimedia Commonsissa
