Muurola
Muurola on kylä Rovaniemellä. Kylä on vanhan Rovaniemen maalaiskunnan kolmanneksi suurin taajama Saarenkylän ja Ylikylän jälkeen. Vuonna 2019 Muurolan taajamassa asui 891 asukasta[1]. Muurola sijaitsee 25 kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen valtatien 4 sekä Oulun ja Rovaniemen välisen rautatien varrella Kemijoen länsipuolella. VR:n junat pysähtyvät Muurolan rautatieasemalla.
Muurolassa on päiväkoti ja peruskoulu. Vuoteen 2016 asti siellä toimi lukio. Kylän muihin palveluihin kuuluu kaksi ruokakauppaa, ravintola (Nätin tupa, joka on nimetty Suomen tunnetuimman savottajätkän Nätti-Jussin mukaan), kirjasto, neuvola ja hammaslääkäri. Posti sijaitsee K-marketin yhteydessä. Muurolassa sijaitsee myös Lapin sairaanhoitopiiriin kuuluva Muurolan sairaala sekä Lapin päihdeklinikka. Kylässä on myös monitoimihalli (Totto-halli), nurmipintainen urheilukenttä ja hiihtostadion.
Muurolassa varsinaista perusteollisuutta on vähän. Siellä toimii solumuovitehdas ainoana teollisuusalan yrityksenä. Työttömyysaste on kylällä korkea.lähde? Muurolan rakennuskanta on omakotitalopainotteinen, mutta alueella on myös kaupungin vuokrataloja. Vuokrataloja löytyy ainakin Karvontieltä, Totontieltä, Jaakonaukiolta, Jaakopintieltä ja Koulukankaalta. Viime vuosina Muurolan asukasluku on ollut vähenemään päin.
Kuuluisia muurolalaisia on Hannele Pokka, joka on toiminut oikeusministerinä Suomen hallituksessa ja Lapin läänin maaherrana. Pokka on kuitenkin syntynyt Ruovedellä Pirkanmaalla.
Muurolassa käytiin osana Lapin sotaa Muurolan kahakka.
Muurola sijaitsee Kemijoen länsipuolella. Ennen Petäjäskosken voimalaitoksen rakentamista kylään kuului alueita myös joen itäpuolelta, mutta voimalan rakentamisen myötä nämä osat jäivät veden alle.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2019 PxWeb-tietokanta. Tilastokeskus. Viitattu 14.3.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Runtti, Susanna: Muurolan historia. Rovaniemen maalaiskunnan kotiseutu- ja kulttuurilautakunta, 1991. ISBN 952-90-3655-8.
- Alakorkalo
- Ala-Nampa
- Auttinseutu
- Hirvas
- Jaatila
- Juotasniemi
- Karvonranta
- Katajaranta
- Kauko
- Kiiruna
- Kivitaipale
- Kolpene
- Korkalovaara
- Koskenkylä
- Lehtojärvi
- Leipee
- Lohiniva
- Marrasjärvi
- Marraskoski
- Meltaus
- Misi
- Muurola
- Narkaus
- Niesi
- Nivankylä
- Nivavaara
- Norvajärvi
- Oikarainen
- Ojanperä
- Olkkajärvi
- Ounasrinne
- Paavalniemi
- Patokoski
- Pekkala
- Perunkajärvi
- Petäjäinen
- Pisa
- Pullinranta
- Pöykkölä
- Rantaviiri
- Rautiosaari
- Ruikka
- Saarenkylä
- Sinettä
- Santamäki
- Sonka
- Syväsenvaara
- Tapionkylä
- Tennilä
- Teollisuuskylä
- Tiainen
- Tuhnaja
- Vaarala
- Vanttausjärvi
- Vanttauskoski
- Vennivaara
- Viiri
- Vikajärvi
- Välijoki
- Ylikylä
- Yli-Nampa