Oksifenisatiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oksifenisatiini
Oksifenisatiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
3,3-bis(4-hydroksifenyyli)-1H-indol-2-oni
Tunnisteet
CAS-numero 125-13-3
ATC-koodi A06AB01
PubChem CID 31315
DrugBank DB04823
Kemialliset tiedot
Kaava C20H15NO3 
Moolimassa 317,33
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Rektaalinen

Oksifenisatiini (C20H15NO3) on heterosyklinen aromaattinen yhdiste. Yhdistettä on käytetty aikaisemmin ulostuslääkkeenä, mutta se on vedetty pois markkinoilta 1970-luvulla sen maksatoksisuuden vuoksi.

Vaikutusmekanismi ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksifenisatiinin käyttö ulostuslääkkeenä perustui todennäköisesti natrium-kaliumpumpun toiminnan estämiseen.[1] Oksifenisatiinia oli käytetty ulostuslääkkeenä yli 50 vuoden ajan kunnes vuonna 1969 julkaistu raportti osoitti yhteyden oksifenisatiinin pitkäaikaisen käytön ja akuutin ja kroonisen hepatiitin väillä. Hepatiitin syynä oli lääkeaineen aiheuttama immuunipuolustuksen reaktio. Oksifenisatiinin aiheuttaman hepatiitin oireita olivat muun muassa väsymys, keltaisuus ja anoreksia.[2][3]

Oksifenisatiinia valmistetaan isatiinin ja fenolin välisellä reaktiolla. Tuote voidaan myös asetyloida oksifenisatiiniasetaatiksi (C24H19NO5).[4]

  1. Francesco Capasso,Timothy S. Gaginella: Laxatives, s. 68. Määritä julkaisija! ISBN 978-3-540-75037-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2016). (englanniksi)
  2. Risto Julkunen: 39. Ruoansulatuskanavan lääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 14.12.2016.
  3. Hyman J. Zimmerman: Hepatotoxicity, s. 721-722. Lippincott Williams & Wilkins, 1999. ISBN 978-0781719520 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.12.2016). (englanniksi)
  4. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index. (12th Edition) Määritä julkaisija! ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]