Ontrei Malinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ontrei Malinen (myös Andrei Sevastjanov Malikin, 1777 – 6. helmikuuta 1855 Vuonninen[1]) oli vienankarjalainen runonlaulaja.

Elias Lönnrot tapasi Malisen vuonna 1833 tullessaan neljännellä runonkeruumatkallaan Vuonnisen kylään Vuokkiniemen pitäjässä. A. J. Sjögren oli laulattanut Malista jo vuonna 1825, mutta hänen kirjaamansa runot tulivat tutkijoiden tietoon vasta kymmeniä vuosia myöhemmin. Lönnrot sai Maliselta 366-säkeisen sampo-aiheisen jakson sekä muita runoja, joihin sisältyvät Kalevalan tärkeimmät kertovat ainekset.[2] Vuonnisessa Lönnrot tapasi myös Vaassila Kieleväisen, jonka kanssa käyty keskustelu vaikutti hänen käsitykseensä runojen välisistä yhteyksistä. Neljännen keruumatkan jälkeen Lönnrot koosti Runokokouksen Väinämöisestä eli niin sanotun Alku-Kalevalan.[3]

Malisen runoja kuvaa vahva yksilöllinen tyyli ja "tietynlainen muodon täydellisyys".[4] Hänen samporunonsa on pienoiseepos, jossa kuvataan kosmoksen synty, sammon taonta ja ryöstö sekä maanviljelyksen synty.

Malisen kuoleman jälkeen kerättyjen tietojen mukaan hänet muistettiin karhunmetsästäjänä ja tietäjänä,[5] ja hänen sanotaan olleen lukutaitoinen "kirjamies", mikä oli seudulla harvinaista.[6] Malinen soitti poikineen myös kannelta, ja on mahdollista, että hänen tapaamisensa vahvisti kanteleen ja kalevalamittaisten runojen yhteyttä Lönnrotin mielessä. Ei ole kuitenkaan tiedossa, käyttivätkö Maliset kannelta runonlaulun säestämiseen.[4]

Myös Ontrein poika Jyrki Malinen (1806–1884[1]) eli karjalaiselta nimeltään Ontreińi Jyrki[7] oli runonlaulaja, jolta on merkitty muistiin yli 2 400 runosäettä. Jyrkin vanhempi veli Vassilei, Jyrkin pojat Iivana ja Jeremie sekä Vassilein tytär Okahvie osasivat hekin vaihtelevassa määrin runoja. Anni Lehtonen, jolta kerättiin laaja runo- ja muu perinneaineisto 1900-luvun alussa, oli Okahvien tytär.[8]

Ontrei Malinen oli vanhauskoinen.[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Haavio, Martti: Viimeiset runonlaulajat. WSOY, 1985 (1. p. 1943). ISBN 9510127531
  • Järvinen, Irma-Riitta: ”Malinen, Ontrei (1777–1855)”, Suomen kansallisbiografia 6. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 9517464479
  • Tarkka, Lotte: Rajarahvaan laulu. Tutkimus Vuokkiniemen kalevalamittaisesta runokulttuurista 1821–1921. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 9517467257

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Järvinen, s. 438–439
  2. ↑ Haavio, s. 8–18
  3. ↑ Piirilääkärinä Kajaanissa Kalevalan kulttuurihistoria. Kalevalaseura. Arkistoitu 19.1.2016. Viitattu 25.4.2010.
  4. ↑ a b Harmonia: Ontrei Malinen Kalevalan kulttuurihistoria. Kalevalaseura. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 25.4.2010.
  5. ↑ Haavio, s. 16
  6. ↑ Tarkka, s. 37
  7. ↑ https://www.finlit.fi/sites/default/files/mediafiles/i4_runonlaulajat.pdf
  8. ↑ Haavio, s. 19–22, 26
  9. ↑ Saarinen, Tuija & Suhonen, Seppo (toim.): ”Pohjois-Vienan kansanperinne”, Koltat, karjalaiset ja setukaiset - pienet kansat maailmojen rajoilla, s. 130. Kuopio: Snellman-instituutti, 1995. ISBN 951-842-167-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ontrei Malinen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ontrei_Malinen&oldid=22794960”