Palladiumbromidi
Palladiumbromidi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | PdBr2 |
Moolimassa | 266,22 |
Ulkomuoto | Ruskea kiteinen aine |
Sulamispiste | 717 °C[1]. |
Tiheys | 5,38 g/cm3[2] |
Liukoisuus veteen | Ei liukene[1] |
Palladiumbromidi (PdBr2) on palladium- ja bromidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa palladiumbromidi on tummanruskeaa kiteistä ainetta. Sen alkeiskoppi on monokliininen ja rakenteessa palladium- ja bromidi-ionit muodostavat aaltoilevia ketjuja. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee muun muassa vetybromidin vesiliuokseen, jolloin muodostuu kompleksinen tetrabromopalladaatti-ioni ([PdBr4]2-).[1][2]
Palladiumbromidia voidaan valmistaa kuumentamalla palladiumin ja bromin seosta 500 °C:n lämpötilaan, palladiumin ja vetybromidi ja typpihapon seoksen reaktiolla tai palladiumin ja alumiinibromidin reaktiolla.[1][2]
- Pd + Br2 → PdBr2
Palladiumbromidia käytetään orgaanisen kemian synteeseissä katalyyttinä hapetusreaktioissa, kytkentäreaktioissa kuten Stille-kytkennässä, substituutioissa ja isomeroinneissa.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Stuart J. Mahoney & Eric Fillion: Palladium(II) Bromide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2013. Teoksen verkkoversio Viitattu 12.6.2020.
- ↑ a b c William P. Griffith, Stephen D. Robinson, Kurt Swars: Gmelin Handbook of Inorganic Chemistry: Pd Palladium, s. 176. Springer, 1989. ISBN 978-3-662-09190-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.6.2020). (englanniksi)
- ↑ Tse-Lok Ho: Fiesers' Reagents for Organic Synthesis, s. 422. John Wiley & Sons, 2011. ISBN 978-1-118-01522-3 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.6.2020). (englanniksi)