Pyhän Hengen ritarikunta

Pyhän Hengen ritarikunnan ritarimerkki

Pyhän Hengen ritarikunta (ransk. L'ordre du Saint-Esprit) oli Ranskan kuningaskunnan arvokkain kunniamerkkejä myöntänyt ansioritarikunta. Ranskan kuningas Henrik III perusti vuoden 1578 viimeisenä päivänä l’ordre et milice du benoît Saint-Esprit -nimisen kunniamerkkiritakunnan. Se sai nimensä viittauksena helluntaihin, Pyhän Hengen vuodattamisen päivään, jolloin Henrik III oli kruunattu Ranskan kuninkaaksi.

Ritarikunnan suurmestarina toimi Ranskan kuningas. Ritarikuntaa jaettiin kolmeen luokkaan:

• kirkolliset ritarit (8 henkilöä)
• upseerit (4 henkilöä)
• ritarit (100 henkilöä)

Pyhän Hengen ritarikunnan komentajamerkki

Ritarikunnan jäsenten tuli olla katolisia, aatelisia vähintään 3. esipolvesta lähtien, sekä vähintään 35 vuoden ikäisiä. Hallisijasuvun jäsenille riitti 16 vuoden ikä ja hallitsijan pojat vastaanottivat kunniamerkin täyttäessään 12 vuotta. Kaikkien Pyhän Hengen ritarien oli kuuluttava myös Pyhän Mikaelin ritarikuntaan. Tämän vuoksi ritaria kutsuttiin usein yhdistetyllä nimellä Kuninkaallisten ritarikuntien ritari, Chevalier des Ordres du Roi. Vaikka ritarikunnan jäsenyys oli periaatteessa varattu ainoastaan korkeimmalle ranskalaiselle ylhäisölle, myönsi kuningas Henrik IV rajatun määrän kunniamerkkejä myös ulkomaisille, ja jopa ei-katolisille monarkeille.

Ranskan suuren vallankumouksen aikana 1791 Pyhän Hengen ritarikunta lakkautettiin, mutta perustettiin uudelleen restauraation myötä 1814. Tällöin muun muassa Venäjän keisari Aleksanteri I palkittiin ritarikunnan kunniamerkillä. Kuningas Ludvig Filip lakkautti ritarikunnan uudelleen noustuaan valtaistuimelle 1830.

Pyhän Hengen ritarikunta jäi kuitenkin toimimaan hallitsijasukuun sidottununa, dynastisena ritarikuntana, jonka kunniamerkkejä lukuisat myöhemmät Ranskan kruununtavoittelijat ovat kantaneet. Nykyisin sen suurmestarina toimii Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Pariisin kreivi.