Riihimäen vankila
Riihimäen vankila (entinen Riihimäen keskusvankila) on suljettu vankila Riihimäellä, johon sijoitetaan Etelä-Suomen alueelta yli kahden vuoden rangaistuksen saaneet miesvangit pääkaupunkiseudun vankeja lukuun ottamatta. Riihimäen vankila on perustettu vuonna 1929. Vankilassa on 223 vankipaikkaa. Riihimäen vankilan ja Turun vankilan turvaluokitukset ovat Suomessa A+ ja niissä on vaarallisimmat vangit.[1][2]
Vankilan työtoiminnassa vangeilla on mahdollisuus työskennellä metalli- tai puusepänteollisuudessa, taloustöissä ja kiinteistönhuoltotöissä. Vankilan työliikkeen kautta voi tilata ja ostaa vankilassa tehtäviä tuotteita. Vankilassa on myös mahdollista opiskella peruskoulun ja lukion kursseja. Lisäksi vankilassa voi suorittaa kone- ja metalli-alan perustutkinnon sekä autoalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena.
Riihimäen vankila sijaitsee Riihimäen kaupungin keskustasta noin neljä kilometriä pohjoiseen johtavan rautatien varrella. Rikosseuraamuslaitos on vuonna 2023 kaavaillut vankilan lopettamista.
Riihimäen vankilassa tapahtui tappo toukokuun lopussa 2014.[3][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riihimäen vankila toimi aluksi varavankilana. Varsinaisen vankilarakennuksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1930, ja se valmistui 1939. Tällöin perustettiin Riihimäen keskusvankila.
Jatkosodan jälkeen Riihimäen keskusvankilassa istui runsaasti niin sanottuja sotasyyllisiä, mm. Lennart Oesch ja Lauri Törni.[5]
Vuonna 1948 vankilaan perustettiin Petter Forsströmin aloitteesta Riihimäen ammattioppilaskoulu, jossa annettiin opetusta vangeille eri metalliteollisuuden aloilla.[6]
Riihimäen keskusvankilan hallinnassa oli vuoteen 1972 asti Sammaliston tila, ja maatalous työllisti suuren osan vankeja. Vankila muuttui ns. teollisuusvankilaksi, kun Sammaliston tila luovutettiin Valtion polttoainekeskuksen hallintaan.[7]
Tunnettuja Riihimäen keskusvankilan vankeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lauri Törni istui sotasyyllisyystuomiotaan Riihimäen keskusvankilassa 1947-1948.
- August Aalto, joka tuli tunnetuksi oikeusmurhasta, istui Riihimäen keskusvankilassa 1950-luvulla.
- Tauno Pasanen istui Riihimäen keskusvankilassa kahteen kertaan, ensin vuonna 1969 tapahtuneista poliisisurmista ja myöhemmin vuonna 1997 tapahtuneesta vaimon taposta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Huumeita ujutetaan vankiloihin yllätyssuklaamunien muovikoteloissa Yle Uutiset. 19.3.2010.
- ↑ Mattinen, Johanna: Tältä näyttää Suomen korkeimman turvaluokituksen vankila - elinkautisvanki: ”Kai sitä ihminen tottuu joka paikkaan” Iltalehti. 21.1.2018.
- ↑ Ranta, Niko: Vanki surmattiin Riihimäen vankilassa – epäillyt määrättiin mielentilatutkimukseen Ilta-Sanomat. 1.10.2014.
- ↑ Wallenius, Miki: Riihimäen vankilasurmassa tuomiot – toiselle 9 vuotta vankeutta, toinen hoitoon Yle Uutiset. 2.4.2015.
- ↑ Rautkallio, Hannu & Hyvämäki, Lauri: Lista 1:n vangit: vaaran vuosina 1944–48 sotarikoksista vangittujen suomalaisten sotilaiden tarina. Weilin + Göös., 1983.
- ↑ Takala Mikko: Ammattikoulu muurin takana: Riihimäen ammattioppilaskoulun viisi vuosikymmentä (1948–1998). Riihimäen konepajakoulun säätiö, 1998.
- ↑ Historia RISE. 20.6.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Riihimäen vankila Rikosseuraamuslaitos.
- Ristikon takaa. Suomen Kuvalehti, 23.03.1935, nro 12, s. 20-21. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- Eskola, Sari. Isoisäni rosvopäällikkö - vankilanjohtajan tarina. Väyläkirjat 2024. ISBN 978-952-396-141-8