Saarijärvi (Saarijärvi, Saarelankylä)
| Saarijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven valuma−alue (14.68) |
| Tulo-oja | Pirttipuro Pirttijärvestä |
| Laskujoki | Vuosjoki Pyhäjärveen |
| Järvinumero | 14.682.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 175 m [1] |
| Pituus | 2 km [1] |
| Leveys | 1,2 km [1] |
| Rantaviiva | 7,622 km [2] |
| Pinta-ala | 124,509 ha [2] |
| Tilavuus | 0,00222598 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,79 m [2] |
| Suurin syvyys | 5 m [2] |
| Valuma-alue | 21 km² [3] |
| Saaria | 12 [1] |
| Nuottasaari, Kukkulasaari, Kalliosaari, Mikonsaari | |
 Saarijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Saarijärvi on Keski-Suomessa Saarijärvellä Saarelankylässä sijaitseva järvi. Saarijärven nimikkojärvi Saarijärvi sijaitsee seitsemän kilometriä lounaaseen.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarijärvi on 2,0 kilometriä pitkä, 1,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 125 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä. Järvellä on kartan mukaan 12 saarta. Niitä ovat esimerkiksi Kuikansaari, Kirrisaari, Nuottasaari, Kukkulasaari, Kalliosaari, Honkasaari ja Mikonsaari. Saaret jakavat järven vesialueen niin, että pohjoispäätä kutsutaan Pohjoislahdeksi, eteläpäätä Limalahdeksi ja kaakkoon työntyvää lahtea Paukunlahdeksi. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 2,23 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 1,8 metriä. Sen syvänteessä on 5,0 metriä syvää ja syvänne sijaitsee Limalahdella Hiekkaniemen edustalla [4]. Järven rantaviivan pituus on 7,6 kilometriä ja sen rannat ovat pääasiassa metsämaata. Saarelankylä sijaitsee koillisrannalla ja se käsittää kaksi maataloa ja muutama asuintaloa. Rannan tuntumaan on rakennettu parikymmentä vapaa-ajan asuntoa. Järven länsipuolelta kulkee ohi seututie 648, josta haarautuu Saarelankylän läpi kulkeva kylätie.[1][2][5][6]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karttapaikan karttapalvelun mukaan ainakin yhdeksän saarta, kuten esimerkiksi Kuikkasaari, Kirrisaari, Nuottasaari, Kukkulasaari, Kalliosaari ja Mikonsaari, kuuluu luonnonsuojelualueeseen.[1] Järven pohjan sedimentit sisältävät hiiltä noin 32 grammaa neliömetriltä.[7]
Luonnonhistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarijärvi syntyi viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön peräännyttyä alueelta noin 10 800 vuotta sitten. Syntymästään asti on järven vedenpinta sijainnut sen laskukynnyksen kohdalla. Järvi sijaitsee moreenialueella ja koko olemassaolonsa ajan järven pohjalle on kertynyt savea ja mutaa. Järven syvänteen alueelta otettu sedimenttien kairausnäyte oli 6,43 metriä pitkä, mutta lyhyt näyte ei sisältänyt vielä järven syntyajan sedimenttejä. Järvi on kairausnäytteiden perusteella ollut keskimäärin 5,8 metriä syvä, mutta sedimenttejä on kertynyt keskimäärin 3,0 metriä. Sedimenttejä esiintyy eniten syvänteissä ja ne ovat tasoittaneet pohjan syvyyssuhteita.[7]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarijärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Pyhäjärven valuma-alueella (14.68), jonka Vuosjoen valuma-alueeseen (14.682) järvi kuuluu. Se on luonteeltaan reittijärvi eli läpivirtausjärvi [7]. Valuma-alueen pinta-ala on noin 21 neliökilometriä [3]. Suurin tulo-oja on Pirttijärvestä alkava ja länsirantaan laskeva Pirttipuro. Sen valuma-alueella sijaitsevat myös esimerkiksi Suolikko ja Saarilampi. Laskujoki Vuosjoki alkaa järven eteläpäästä ja se laskee 9,3 kilometrin [8] jälkeen Pyhäjärven Koskenlahteen. Järven vedenpinnan korkeus on 175,0 metriä mpy, jolloin Vuosjoen pudotukseksi tulee 57 metriä.[1][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Saarijärvi, Saarijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ a b Saarijärven valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 31.7.2023
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ Saarijärvi, Saarijärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ Saarijärvi, Saarijärvi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.7.2023.
- ↑ a b c Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, s. 136–137. (Tutkimusraportti 160) Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2 ISSN 0781-4240 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 25.7.2023).
- ↑ Vuosjoki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 31.7.2023.
- ↑ Saarijärvi (14.682.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.7.2023.