Saba (Karibia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saba
The Bottomin keskustaa
The Bottomin keskustaa
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Saban sijainti Karibialla
Saban sijainti Karibialla

Koordinaatit: 17°38′0″N, 63°15′0″W

Valtio Alankomaat
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Erityiskunta
 – Kuvernööri Jonathan Johnson[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 13 km²
Väkiluku (2013 [2]) 1 918
 – Väestötiheys 148 as./km²
Aikavyöhyke UTC-4
Suuntanumero(t) +599
Motto: Remis Velisque







Saba on Alankomaihin kuuluva saari Karibianmerellä. Se muodostaa oman erityisasemassa olevan kuntansa.[3] Saaren pinta-ala on 13 neliökilometriä. Vuonna 2013 saaren asukasmääräksi laskettiin 1991. Juancho E. Yrausquinin lentoasema palvelee saaren lentoliikennettä. Saba kuului vuoteen 2010 Alankomaiden Antilleihin, joka hajotettiin 10. lokakuuta. Sabasta, Bonairesta ja Sint Eustatiuksesta tuli erityiskuntia ja Sint Maartenista sekä Curaçaosta autonomisia alueita.[3]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaiden saaret Saba (alavasemmalla) ja Sint Eustatius ympäristöineen Pienillä Antilleilla.

Saba on 13 neliökilometrin laajuinen pyöreähkö saari Pienten-Antillien pohjoisosassa Karibialla. Se sijaitsee noin 25 kilometriä luoteeseen Sint Eustatiukselta ja 45 kilometriä lounaaseen Sint Maartenilta.[4] Geologisesti Saba on kerrostulivuoren huippu. Saaren maasto on silti monimuotoista, sillä siellä täällä on useita mäkiä. Itse Mount Scenery -tulivuori nousee 887 metrin korkeuteen. Mount Scenery purkuatui viimeksi 1720-luvulla, ja sitä pidetään edelleen mahdollisesti aktiivisena tulivuorena.[5]

Saballa kasvaa melko tiheätä kasvillisuutta, ja Mount Sceneryn keskirinteillä on trooppista sademetsää. Alemmilla rinteillä on puolestaan pensaikkoja ja ruohikkoja, ja aivan korkeimmilla kohdilla vaivaismetsää.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ciboneyt olivat Saban ensimmäisiä asukkaita. He olivat metsästäjä-keräilijöitä, ja vanhimmat asutusjäljet ovat noin vuodelta 1175 eaa. Saarelle muutti noin vuonna 800 arawakeja, jotka pystyttivät kyliä. Heidän jäljiltään saarelta on löytynyt keramiikkaa sekä simpukka- ja kivityökaluja.[6]

Kristoffer Kolumbus seilasi Saban ohi vuonna 1493, mutta retkikunta ei pyrkinyt rantautumaan vaikeapääsyiselle saarelle. Ensimmäiset eurooppalaiset saarella olivat haaksirikkoutuneita englantilaisia, jotka ajautuivat sinne vuonna 1632. Heidän mukaansa saari oli asumaton. Hollannin Länsi-Intian kauppakomppania yritti asuttaa Sabaa vuonna 1640, mutta merirosvo Henry Morgan ajoi heidät pois.[6] Saari olikin syrjäisen sijaintinsa ja vuoristoisen maastonsa takia pitkään lähinnä merirosvojen kotipaikkana.[7]

Saba ja Sint Eustatius muodostivat vuonna 1828 Hollannin Länsi-Intian siirtokunnan, ja vuonna 1845 ne liitettiin yhteen muiden Alankomaiden omistusten kanssa. Niistä muodostettiin vuonna 1954 autonominen Alankomaiden Antillit.[7]

Saaren liikenneyhteydet paranivat huomattavasti, kun vuonna 1947 rakennettiin neljä kylää yhdistänyt tie ja vuonna 1963 rakennettiin saaren pohjoisosan tasaiselle maalle kiitorata.[8] Uusi isompi satamalaituri puolestaan avattiin vuonna 1972, mikä mahdollisti myös purjeveneiden ja sukellusveneiden rantautumisen. Saaren turismi alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla.[6]

Sabasta tuli 10. lokakuuta 2010 Bonairen ja Sint Eustatiuksen tavoin erityisasemassa oleva kunta, jolla on läheiset suhteet Alankomaiden keskushallintoon. Alankomaiden Antillit oli neljä vuotta aiemin päätetty purkaa.[7]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saba on Alankomaihin kuuluva erityiskunta. Se eroaa Alankomaan Euroopan alueen kunnista siinä, ettei se kuulu mihinkään provinssiin. Saban hallinto hoitaa monia kunnan sisäisiä asioita, mutta esimerkiksi verotus, poliisitoimi, maahanmuutto, liikenneinfrastruktuuri, terveyspalvelut, koulutus sekä turvallisuus ovat valtionviraston Rijksdienst Caribisch Nederlandin vastuulla.[9]

Saban saaren korkein hallintoelin on saarivaltuusto, jossa on viisi vaaleilla valittua jäsentä.[10] Kunnan jokapäiväisestä toiminnasta huolehtii puolestaan toimeenpaneva valtuusto.[11] Alankomaat nimittää Saballe kuvernöörin, joka on sekä saarivaltuuston että toimeenpanevan valtustoon puheenjohtaja. Kuvernöörin virkakausi on kuusivuotinen, ja hänet voidaan virkaan kahdesti.[1]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saban talouden keskeisimmät tekijät ovat maatalous ja kalastus, turismi sekä Saba University School of Medicine.[12] Turismi on tärkein tulonlähde, ja matkailijat tulevat saarelle erityisesti luontomatkailun, kuten sukeltelun, snorklauksen ja vaeltamisen, takia. Saarella vierailee vuosittain noin 22 500 matkailijaa.[13]

Saban kauppatase on selvästi negatiivinen, sillä saarella ei juurikaan ole valmistusteollisuutta eikä varsinaisesti vientiä. Saarelle joudutaan tuomaan käytännössä kaikki kulutustavara.[14] Saaren työllisyysaste oli vuonna 2020 ja työttömyysaste melko matala, vain vähän yli 3 prosenttia.[15] Työvoimasta iso osa on julkisella puolella, sillä vuonna 2018 julkishallinnon ja hallituksen osuus työvoimasta oli 22 prosenttia, koulutuksen 17 prosenttia ja terveydenhoitopalveluiden 8 prosenttia.[16]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saballa asui vuoden 2021 alussa Alankomaiden tilastokeskuksen mukaan 1 918 ihmistä.[17] Väkiluku oli 15 asukkaalla pienempi kuin vuonna 2020, mutta kymmenessä vuodessa väkiluku on kasvanut silti 136:lla. Väestö on kasvanut erityisesti muuttoliikkeen ansiosta, sillä Saballe on muuttanut ihmisiä Etelä- ja Keski-Amerikasta sekä Alankomaista.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Executive Council Island Government of Public Entity Saba. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Population of Dutch Caribbean (1 January); sex, age: Saba 23.04.2013. Statistics Netherlands. Viitattu 30.01.2014. (englanniksi)
  3. ↑ a b Dutch Antilles dissolves as two new countries created Reuters.com. 10.10.2010. Thomson Reuters. Viitattu 11.10.2010. (englanniksi)
  4. ↑ a b Natalie Collier & Adam Brown: Saba (PDF) BirdLife Data Zone. BirdLife International. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Alan L. Smith & M. John Roobol: Saba (PDF) The University of the West Indies Seismic Research Centre. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  6. ↑ a b c History & Culture Saba Tourist Bureau. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Saba Encyclopedia Britannica. 27.9.2013. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  8. ↑ History Expertise Center Education Care. Arkistoitu 29.6.2022. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Governance of Bonaire, St Eustatius and Saba Government of the Netherlands. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  10. ↑ The Island Council Island Government of Public Entity Saba. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  11. ↑ Our Organization Island Government of Public Entity Saba. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Andries Bonnema: Opinion: Why we should be watching out for our Saban economy Saba News. 5.7.2020. Arkistoitu 26.6.2022. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  13. ↑ The tourism value of nature on Saba (PDF) Caribbean Netherlands. Viitattu 25.4.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Trends in the Caribbean Netherlands 2021, s. 79.
  15. ↑ Trends in the Caribbean Netherlands 2021, s. 67.
  16. ↑ Caribbean Netherlands: relatively many temporary workers on Saba 11.9.2020. CBS. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  17. ↑ Trends in the Caribbean Netherlands 2021, s. 52.
  18. ↑ Trends in the Caribbean Netherlands 2021, s. 54.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saba_(Karibia)&oldid=21826626”