Salpausselän kisat
 Lahden stadion |
|
| Salpausselän kisat | |
|---|---|
| Järjestäjinä | Salppuri Oy (vuodesta 2021) |
| Pääsihteeri | Tomi-Pekka Kolu (vuodesta 2021) |
| Paikkakunta | Lahti |
| Maa | Suomi |
| Ensimmäiset kisat | 1923 |
| Kisat peruuntuneet | 1930, 1940 ja 1942 |
| MM-kilpailut | 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001, 2017 |
| Yleisöennätys | 450 000 |
Salpausselän kisat[1] on Lahdessa pidettävä vuosittainen hiihtolajien kansainvälinen kilpailutapahtuma, joka järjestetään tammikuun lopun ja maaliskuun lopun välissä. Kisat ovat kolme- tai nelipäiväiset, ja lajeina on maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty. Kisat on perinteikäs jo vuodesta 1923 Lahdessa vuosittain järjestetty pohjoismaisten hiihtolajien kilpailutapahtuma. Salpausselän kisat on kilpailtu maailmanmestaruuskilpailuina vuosien saatossa seitsemän kertaa eli vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.
Vuonna 2006 FIS:in päätöksellä Lahdessa kilpailtiin vain mäkihypyssä ja yhdistetyssä, koska Salpausselän ladut eivät olleet FIS:in maastohiihdon kilpailusääntöjen vaatimusten mukaiset. Kesällä 2006 FIS hyväksyi latuihin tehdyt muutokset ja vuoden 2007 Salpausselän kisoissa maastohiihto on jälleen ohjelmassa mukana. [2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset ulkomaiset kilpailijat osallistuivat kilpailuihin vuonna 1926, jotka olivat nelipäiväiset Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n kongressikilpailut. Kilpailijoita saapui 15 maasta. Kisa-aluetta kohennettiin rakennuttamalla muun muassa Carolus Lindbergin suunnittelema ravintolamaja, joka paloi myöhemmin. Lindberg suunnitteli seuraavana vuonna myös saunarakennuksen, joka sijoitettiin mäkimontun pohjoispuolelle. Vuoden 1926 Kongressikilpailujen kunniaksi paikalliset koululaiset saivat lomaa, jolloin kouluista saatiin majoitustiloja.
Palkinnot standardoitiin hopeapokaaleiksi vuonna 1952, samana vuonna, jolloin mukana olivat ensi kerran kisatytöt. Heidän valintansa tapahtui kahvikonsertissa Lahden Seurahuoneella, jossa oli useana vuonna muun muassa musiikkia, muotinäytös ja tähtiesiintyjiä.
1960-luvun lopusta 1970-luvun alkuun kisat elivät hiljaista aikaa. Lahden Hiihtoseura näki tarpeellisena markkinoinnin, jolloin kisaohjelmaa viihteellistettiin. Vuoden 1978 MM-kisoja on sanottu ”markkinoinnin MM-kisoiksi”. Kisakuvioihin tuli tuolloin uudentyyppiset sponsorijärjestelyt.
Uuden vuosituhannen lähentyessä huomattiin, etteivät kisat näkyneet enää kaupunkikuvassa. Katsojamäärän vähenemisen syyksi on arvioitu muun muassa televisioinnin yleistymistä, joka pitää kiinnostuneet kotona. Kuitenkin lauantai-illan iltamäenlasku ja ilotulitus ovat pysyneet yleisön suosiossa.
Ensimmäiset kisat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kisat saivat alkunsa vuonna 1922, kun Lauri ”Tahko” Pihkala kirjoitti artikkelin Holmenkollenin veroisten kilpailujen saamisesta Suomeen. Idea syntyi Suomen hullaantuessa samaisen vuoden Holmenkollenin kisamenestyksestä, missä Tapani Niku ja Anton Collin saavuttivat kaksoisvoiton 50 km:n hiihdossa. Pihkala esitti artikkelissaan kilpailuja pidettäväksi Lahteen sen sijainnin ja maaston vuoksi. Lahti kilpailupaikkana sai kannatusta myös lahtelaiselta toimittajalta Jaakko Tervolta, joka piti Salpausselän vaihtelevaa maastoa soveltuvana kilpailuille.
Latuverkosto sijoitettiin Salpausselän–Tiirismaan alueelle. Hyppyrimäki tuli hiihtomaaston lähelle. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1922, ja ne valmistuivat seuraavaksi itsenäisyyspäiväksi 6. joulukuuta 1922.
Ensimmäiset kilpailut järjestettiin seuraavana vuonna, 3.–4. helmikuuta 1923. Alusta lähtien kisat on järjestetty valtaosin vapaaehtoisten työntekijöiden voimin. Mukana on ollut muun muassa poliisi ja puolustusvoimat sekä Lotta Svärd -järjestö lopettamiseensa 1944 asti. Ensimmäisissä kisoissa ei ollut kuin suomalaisia kilpailijoita. Silti kisat olivat onnistuneet. Kaupunkilaisia kehotettiin vuosittain liputtamaan kisaviikonlopun aikana, jolloin koko kaupunki saatiin juhlavan näköiseksi.
Kisojen peruuntuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kisat on peruttu pitkän historiansa aikana vain kolme kertaa. Vuonna 1930 kisat peruttiin lumenpuutteen vuoksi, ja vuonna 1940 kisat esti talvisota. Vuonna 1942 ei järjestetty varsinaisia Salpausselän kisoja.
Salpausselän asema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kisoihin tultiin pitkään hyvin kaukaa ja usein hiihtäen. Vieraita saapui myös erikoiskisajunilla suoraan Salpausselän asemalle, joka sijaitsi vain 50 metriä kisa-alueesta. Salpausselän asema rakennettiin vuonna 1938. Sen paikkaa siirrettiin vuonna 1957 alueen etelälaitaan. Nykyisin asemaa ei enää ole, vaan tilalla on vain Salpausselän seisake, jolla ei ole säännöllistä junaliikennettä. Raiteet ovat edelleen yhteydessä päärataan, viimeksi kisajuna oli kulussa MM-kisoihin 2017. Salpausselän seisaketta käytetään satunnaisesti tilaus- ja museojunien lähtöpaikkana.
Radio ja televisio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen kerran kisat radioitiin vuonna 1932, jolloin kilpailuista tuli myös valtakunnalliset. Vuonna 1959 kisoja televisioitiin suorana lähetyksenä ensimmäistä kertaa, mutta suosio jäi vähäiseksi. Vuonna 1971 kokeiltiin ensimmäisen kerran ladunvarsitelevisiointia.
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyään Salpausselän kisoissa kilpaillaan mäkihypyssä, yhdistetyssä ja maastohiihdossa. Kisojen historiassa lajivalikoima on vuosien mittaan vaihdellut. Alkuaikoina kilpailtiin alkuperäisessä 50 kilometrin Salpausselän hiihdossa. Viimeisen kerran viisikymppinen hiihdettiin tavallisissa kisoissa vuonna 1986, ja se tulee ensimmäistä kertaa takaisin vuoden 2025 kisoihin[3]. Kisoissa on ollut lajeina myös miesten 30 km:n ja 10 km:n hiihto sekä naisten 5 km. Ikämiehet ja nuoret ovat hiihtäneet oman matkansa. Vuoden 1938 MM-kisoissa oli näytöslajina myös pujottelukilpailu. Vuonna 1970 tuli iltamäestä virallinen joukkuekilpailu. Vuonna 2000 tuli uutena hiihtolajina sprintti.
Urheilukeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilukeskuksessa on vuosien aikana tapahtunut useita rakenteellisia muutoksia. 50 metrin hypyt tulivat mahdollisiksi, kun mäkeä korotettiin vuonna 1931. Kuusi vuotta myöhemmin rakennettiin uusi suurmäki MM-kisoja varten. Sitä korotettiin vuoden 1947 25-vuotiskisoihin. Seuraavana vuonna mäkeä korjattiin ja monttua syvennettiin. Uusi suurmäki valmistui taas 1955 ja sitä uudistettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Lahden kaupunki rakennutti nykyisen betonisen HS 130 -suurmäen vuosina 1971–1972. Salpausselän kisakeskus sijaitsee Lahden keskustan lähistöllä. Keskuksen suurmäki HS 130 on uudenaikaistettu 1998.[4]
Salpausselkä-mitali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salpausselkä-mitali on jaettu vuodesta 1960 vähintään kaksi kertaa Salpausselän kisojen pohjoismaisten lajien yleisen sarjan voittaneille. Mitali numero 1 annettiin Tapani Nikulle, joka voitti vuosina 1923–1925. Mäkihyppylegenda Matti Nykänen voitti Salpausselällä seitsemän kertaa vuosina 1984–1988.
Postimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]FIS:n hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Lahdessa 1. maaliskuuta – 9. maaliskuuta 1958. Tämän johdosta julkaistiin 1. helmikuuta 1958 kaksi postimerkkiä, joiden käypäisyysaika oli 1. helmikuuta 1958 – 31. toukokuuta 1994. Vihreän mäkihyppääjää kuvaavan postimerkin arvo oli 20 markkaa ja sinisen, hiihtäjää kuvaavan postimerkin, arvo oli 30 markkaa. Edellisen painos oli 1 000 000 ja jälkimmäisen 2 000 000. [5] Lahden Postimerkkikerho suunnittelee ja julkaisee vuosittain uuden erikoisleiman [6]. Myös omakuvamerkki täydentää pitkää erikoisleimaperinnettä. Merkkejä pääsee ostamaan kisoista, tai Lahden Postimerkkikerholta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heinonen, J., Karisto, A. & Laaksonen, P. 2005. Salpausselän kisat – Suomalainen kansanjuhla. Lahti: Lahden Hiihtoseura ry.
- ↑ Yle.fi/Urheilu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salpausselän kisojen kilpailuohjelma 2025 lahtiskigames.com.
- ↑ Urheilukeskus Sport Center (Arkistoitu – Internet Archive). Lahti.fi (pdf 2007).
- ↑ LAPE 2004 -kuvasto, sivu 234.
- ↑ Lahden Postimerkkikerho lahdenpostimerkkikerho.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset kotisivut
- Yle Elävä arkisto [1] Salpausselän kisat
- Yle Elävä arkisto [2] Ulkolaisvoitto Lahden pikamatkalla (1941), 13:31
- Yle Elävä arkisto [3] Salpausselkä sankassa pyryssä (1949), 2:25
- Yle Elävä arkisto [4] Kippola Salpausselän yllättäjänä (1950), 1:55
- Yle Elävä arkisto [5] Hakulinen ja Viitanen Salpausselän valtiaina (25.2.1955), 7:17
- Yle Elävä arkisto [6] Viitanen hiihtokuninkaana (4.3.1955), 31:35
- Yle Elävä arkisto [7] Kalevi Hämäläisen ensivoitto Lahdessa (1956), 5:00
- Yle Elävä arkisto [8] Edström jätti "Äiteen" kakkoseksi (3.3.1956), 24:43
- Yle Elävä arkisto [9] Norjalaisjuhlaa Salpausselällä 1962 (1962)
- Yle Elävä arkisto [10] Salpausselän 50 vuotta – Pekka Tiilikainen muistelee (1.3.1956), 14:09
- Elonet – Finlandia-katsauksissa:
- Elonet: Finlandia-katsaus 2 (1943): Salpausselän kisat 1943 – 5:00 elokuvan alusta
- Elonet: Finlandia-katsaus 29 (1944): Salpausselän kisat 1944: 50 km:n hiihdon voitti Jussi Kurikkala (1912–1951) ja mäkihypyn voittajaksi nousi Leo Laakso (1918-2002) – 4:21 elokuvan alusta
- Elonet: Finlandia-katsaus 100 (1949): Salpausselän kisat 1949: 18 km:n hiihdon voitti Viljo Vellonen (1920–1995) – 1:52 elokuvan alusta