Satakunnan lennosto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Satakunnan lennosto
Satakunnan lennoston joukko-osastotunnus
Satakunnan lennoston joukko-osastotunnus
Toiminnassa 1918–
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen ilmavoimat
Tukikohta Pirkkala
Värit
Marssi Mikko Sirén: Lentäjän marssi
Vuosipäivät 1. elokuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Mika Kulkas 1.1.2022 alkaen
Tunnettuja komentajia Heikki Nikunen

Satakunnan lennosto (Satlsto) on yksi Suomen ilmavoimien valmiusyhtymistä ja joukko-osastoista. Pirkkalan lentoasemalla sijaitseva Satakunnan lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa operaatiot Etelä-Suomen alueella varmistamalla lentotukikohtien toimintavalmiuden.[1]

Lennosto tukee puolustusvoimia, kriisinhallintaoperaatioita, valtionjohtoa sekä myös muita viranomaisia tuki- ja kuljetuslennoilla. Lennoston toimintaa on myös ilmasodan taktiikan ja taistelutekniikan kehittäminen. Kehitystyötä tehdään korkeakoulujen ja teknologiateollisuuden kanssa. Koelentoiminnalla varmistetaan ilma- ja maavoimien lentokaluston kehitystyö ja järjestelmien uudistaminen. Pirkanmaan alueen sotilaskohteiden turvallisuudesta huolehtiminen on lennoston päivittäinen tehtävä.[1]

Lennosto kouluttaa laaja-alaisesti varusmiehiä ja reserviläisiä. Se tukee myös vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.[1] Vuonna 2022 lennostossa palvelee palkattua henkilöstöä noin 370 ja varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia on noin 250.

Aikaisemmin lennostossa toimi myös F/A-18C/D Hornet-monitoimihävittäjiä, jotka vuonna 2015 siirtyivät Lapin ja Karjalan lennostoihin.[2]

Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvallat saavat tarvittaessa käyttöönsä Satakunnan lennoston lentotukikohdan.[3]

Luutnantti Väinö Mikkola perusti 26. kesäkuuta 1918 Sortavalassa lentotiedustelutehtäviin I kenttälentoaseman, mistä voidaan katsoa lennoston historian alkavan. Kenttälentoasemasta tuli itsenäinen yksikkö 1. elokuuta. Se yhdistettiin 1. tammikuuta 1938 lentoasema 4:n ja lentoasema 5:n kanssa muodostettaessa lentorykmentti 1. Rykmentti hajotettiin liikekannallepanossa kesäkuussa 1941, ja sen laivueet alistettiin maavoimille. Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942, ja sille alistettiin maayhteistoimintalaivueet. Sotatoimien päätyttyä ja ilmavoimia uudelleen organisoitaessa rykmentistä muodostettiin 2. lennosto 1. joulukuuta 1952. Lennosto sai maakunnallisen nimen Satakunnan lennosto 1. syyskuuta 1957.[4]

Suomen ensimmäiset suihkuhävittäjät, de Havilland Vampiret, tulivat lennoston käyttöön vuonna 1953. Ensimmäiset Fouga Magister -suihkuharjoitushävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1958. Lennoston esikunta siirrettiin Tampereelle 1965. Ensimmäiset BAe Hawk -suihkuharjoitushävittäjät otettiin lennoston käyttöön 1980. Hävittäjälentolaivue 21 siirtyi lennoston perässä Pirkkalaan 1985. Kymmenen vuotta myöhemmin 1995 lennoston käyttöön tulivat ensimmäiset F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjät. Lennostoon kuuluva Viestikeskus 3 oli tässä vaiheessa nimetty uudelleen 3. Pääjohtokeskukseksi. 3. Pääjohtokeskus lakkautettiin puolustusvoimauudistuksessa.

Puolustusvoimauudistus 2012–2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirkkalaan siirtyvät kuljetus- ja yhteyskoneet Tukilentolaivueesta Jyväskylän Tikkakoskelta. Koelentotoiminta ja Koelentokeskus siirtyivät alueelle Jämsän Hallista 1.7.2013[5]

Aitovuoresta lakkautettiin pääjohtokeskus vuonna 2014, ja Lennoston esikunta siirtyi Pirkkalaan.lähde?

Lennostoa johtaa esikunta. Lennostoon kuuluu joukkoyksikköinä tukilentolaivue, ilmataistelukeskus ja lentotekniikkalaivue. Lisäksi organisaatioon kuuluvat jo mainittu esikunta sekä huoltokeskus, suojausyksikkö ja viestitekniikkakeskus.[1]

Lennostoa komentaa eversti Mika Kulkas. Hänen apunaan johtamisessa on esikunta (E/SATLSTO), johon kuuluu henkilöstö- ja koulutusalasta sekä tiedottamisesta vastaava hallinto-osasto ja poikkeusolojen varautumisesta ja taloushallinnosta vastaava operatiivinen osasto. Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen. [1]

Tukilentolaivue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukilentolaivueeseen on sijoitettu lennoston kuljetus- ja yhteyskoneet, joilla se lentää valtionhallinnon ja puolustusvoimain tilaamia operatiivisia, palvelu-, tuki- ja koululentoja. Laivue muun muassa lentää kansainvälisille operaatioalueille tukilentoja.[1]

Ilmataistelukeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmataistelukeskus tutkii ilmataisteluita ja tukikohtien hallinnasta käytäviä taisteluja. Lisäksi sen tehtävänä on kehittää toimintamalleja. Keskuksen vastuulla on myös ilmavoimien koelentäminen ja lentokaluston testaus.[1]

Lentotekniikkalaivue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentotekniikkalaivue tarjoaa kunnossapitopalvelut, kuten määräaikaishuollot ja vikakorjaukset lentokalustolle, samoin kuin päivittäiset tarkastukset.[1]

Suojausyksikkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suojausyksikkö vastaa asevelvollisten kouluttamisesta ilmavoimien sodanajan joukkoihin. Yksikkö myös vastaa tukikohdan ja koko varuskunnan vartioinnista ja lentotoiminnan pelastustehtävistä.

Viestitekniikkakeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestitekniikkakeskus on Etelä-Suomen alueen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien toiminnasta vastaava yksikkö.

Huoltokeskus vastaa Pirkkalan tukikohdan ja lennoston yleishuollon suunnittelusta, valmistelusta ja toteuttamisesta. Se muun muassa hoitaa lennoston vaatimat maakuljetukset ja varastopalvelut.[1]

Lennoston komentajina ovat olleet:[6][7]

  • everstiluutnantti Reino Turkki (1913–1968) 1956–1957
  • everstiluutnantti Mikael Somppi (s. 1914) 1957–1958
  • everstiluutnantti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1958–1964
  • everstiluutnantti Alpo Hirvonen (s. 1922) 1964–1966
  • eversti Kalervo Mustonen 1966–1967
  • eversti Martti Uotinen (s. 1922) 1967–1968
  • eversti Eero Salmela (1920–1999) 1968–1969
  • eversti Vilho Lukkarinen (s. 1926) 1969–1972
  • eversti Pentti Impola (1929–1975) 1972–1975
  • eversti Jaakko Moilanen (s. 1931) 1976
  • eversti Eero Urpo (s. 1932) 29. marraskuuta 1976 – 5. huhtikuuta 1984
  • eversti Heikki Nikunen (s. 1939) 5. huhtikuuta 1984 – 23. maaliskuuta 1986
  • eversti Jouko Knuutila (1939–1997) 23. maaliskuuta 1986 – 31. elokuuta 1988
  • eversti Jukka Uhari (s. 1943) 31. elokuuta 1988 – 30. marraskuuta 1995
  • eversti Jouni Pystynen (s. 1951) 1. joulukuuta 1995 – 31. joulukuuta 1996
  • eversti Pekka Tuunanen (s. 1951) 1. tammikuuta 1997 – 1998
  • eversti Pekka Hiltunen (s. 1955) 1998 – 2006
  • eversti Kari Janhunen (s. 1960) 2007 – 2010
  • eversti Kim Jäämeri (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2012lähde?
  • eversti Sampo Eskelinen (s. 1964) 1.7.2012 – 31.3.2014lähde?
  • eversti Pauli Rantamäki (s.1963) 1.4.2014 – 28.2.2015lähde?
  • eversti Juha-Pekka Keränen (s.1968) 1.3.2015 – 31.7.2017lähde?
  • eversti Petteri Seppälä (s.1969) 1.8.2017 – 28.2.2019lähde?
  • eversti Aki Heikkinen 1.3.2019 – 31.12.2021
  • eversti Mika Kulkas 1.1.2022 alkaenlähde?
  • eversti Markus Leivo 1.3.2024 alkaen[8]

Esikuntapäälliköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennoston esikuntapäällikköinä ovat olleet:[7]

  • everstiluutnantti Viljo Wetterstrand 2. kesäkuuta 1975 – 9. toukokuuta 1980
  • everstiluutnantti Jouko Knuutila 1. heinäkuuta 1980 – 22. maaliskuuta 1986
  • everstiluutnantti Pentti Putaala 23. maaliskuuta 1986 – 31. elokuuta 1989
  • everstiluutnantti Aarno Liusvaara 1. syyskuuta 1989 – 30. syyskuuta 1991
  • everstiluutnantti Heikki Lyytinen 1. lokakuuta 1991 – 31. maaliskuuta 1996
  • everstiluutnantti Markku Määttänen 1. huhtikuuta 1996 –
  • Tuure Lehtoranta
  • Tommi Keränen
  • Antti Koskela
  • Kari Partinen
  • Mikko Kauppala
  • Anssi Saarikoski
  • Pauli Rantamäki
  • Juha-Pekka Pystynen
  • Martti Uotinen

Yksiköistä 1960-luvulla perustettu 3. pääjohtokeskus (vuoteen 1993 asti Viestikeskus 3, VKesk 3) vastasi Etelä-Suomen ilmatilan valvonnasta ja tunnistuslentoja suorittavien hävittäjäkoneiden johtamisesta. Fyysisesti pääjohtokeskus sijaitsee luolatiloissa Tampereen Olkahisissa Finavian alaisen Suomen aluelennonjohdon yhteydessä. Keskuksen alaisuuteen kuuluu myös tutka-asemia, jotka sijaitsevat ympäri Länsi- ja Sisä-, Lounais- sekä läntistä Etelä-Suomea. Keskivalvontatutkat (Keva) on hankittu Suomeen 1970-luvulla.[9]

  1. a b c d e f g h i Tietoa meistä Ilmavoimat. Viitattu 9.10.2022.
  2. Hävittäjät pois Pirkkalasta 8.2.2012. Aamulehti. Arkistoitu 11.2.2012. Viitattu 10.2.2012.
  3. Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  4. Airio et al. 2008, s. 282
  5. Ilmavoimien koelentokeskus siirtyy Pirkkalaan etuajassa Aamulehti (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Airio et al. 2008, s. 283
  7. a b Suomen ilmavoimat 80 vuotta, s. 30
  8. https://puolustusvoimat.fi/-/eversti-leivo-satakunnan-lennoston-komentajaksi
  9. Armeija uusii ilmavalvontatutkiaan Yle.fi (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]